Talous omissa käsissä - tietoa, ideoita ja kokemuksia

Aikuissosiaalityön päivät 30.1.2020. Tampere-talo. Työpaja 6: Talous omissa käsissä - tietoa, ideoita ja kokemuksia. Elisa Schroderus & Sanna Vartio. Artikkelin koonneet sosionomiopiskelijat Timo Järvenpää & Tiia Ukkonen.

Talous omissa käsissä -työpaja järjestettiin osana valtakunnallisia aikuissosiaalityön päiviä.  Työpajan ohjaajina toimivat yhteistyössä oikeusministeriön Ennakoiva talousneuvonta-hankkeen erityisasiantuntija Elisa Schroderus sekä Tampereen ASTA-hankkeen sosiaaliohjaaja Sanna Vartio. Toimijat ovat yhteistyössä kokeilleet uudenlaisia työmuotoja auttaakseen asiakkaita ja työntekijöitä ratkomaan taloudenhallinnan moninaisia haasteita. Näitä työmuotoja ovat muun muassa. vuokravelkaryhmä, talousneuvola, koulutukset sekä jalkautuvat käytännöt.

Työpajassa sai tietoa ja ideoita käytännön työhön, ja kuuli erilaisista kokemuksista. Työpajassa perehdyttiin taloudenhallinnan teemoihin sekä teorian että yhteisistä kokeiluista saatujen kokemusten kautta. Lopuksi pääsimme keskustelemaan osallistujien hyvistä käytännöistä sekä kehittämisen kohteista.  Lisäksi haettiin keinoja siihen, miten tukea taloudenhallinnan pulmien kanssa painivia asiakkaita elämäntilanteessaan kohti pysyvää muutosta?


Taloussosiaalityö osana aikuissosiaalityötä

Taloussosiaalityön tavoite on vahvistaa taloudellisesti heikossa asemassa olevien taloudellista toimintakykyä, jolla viitataan ihmisen sisäisiin kykyihin, eli tietoihin, taitoihin ja osaamiseen talousasioissa sekä ulkoisiin mahdollisuuksiin ja rajoihin, joita ympäristö asettaa. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen vaatii talousasioihin liittyvän tiedon lisäämistä sekä kokemuksia ja rohkaisua, selviytyminen on mahdollista. Kokemusasiantuntijoiden avulla vertaistuen saaminen ja myyttien pois raivaaminen ovat keinoja, joilla taloudenhallintaa saadaan myönteisempään suuntaan. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi oman taloustilanteen arviointia, joka löytyy kuvana alapuolelta. Muita työkaluja ovat esimerkiksi talouskalenteri, Penno, Puhu rahasta -tehtäväkirja sekä ruokalukkari.   

Taloudelliseen käyttäytymiseen puolestaan vaikuttavat muun muassa arvot ja asenteet, lapsuuden perheen vaikutus. Taloudelliset ongelmat ovat moninaisten tekijöiden ja prosessien tulosta, joten niihin vaikuttavat myös rakenteelliset tekijät kuten perusturvan riittämättömyys, työmarkkinatilanne ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. 



ASTA –hanke (2018-2020)

ASTA -hanke on ARA -rahoitteinen valtakunnallinen hanke. Hankkeen syntymisen taustalla on tarve pidempiaikaiselle talousneuvonnalle ja -ohjaukselle. Hankkaan tarkoituksena on ehkäistä vuokra-asukkaiden talousongelmia, ja tavoitteena luode malleja talousongelmaisten vuokralaisten auttamiseen. Tampereella hanketta vetää sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, jotka muun muassa pyrkivät mallintamaan jalkautuvaa talousohjausta, kouluttamaan henkilöstöä sekä kehittelemään maksusuunnitelmia yhdessä vuokranantajien kanssa. Lisätietoja hankkeesta löydät osoitteesta: https://www.ara.fi/asta. 

Talousasioiden varhainen puheeksi ottaminen ehkäisee ongelmien kärjistymistä, ja siksi niistä puhuminen on tärkeää. Raha-asioiden puheeksi ottaminen voi olla vaikeahkoa, sillä hyvin usein talousongelmiin liittyy häpeän ja toivottomuuden tunteita, ja siksi asiakas ei välttämättä itse tuo niitä ilmi tapaamisissa. Työntekijän on kohdattava asiakas kunnioittavasti, ja ottaa asiat puheeksi rakentavasti ja myönteisesti. Talousasioiden puheeksi ottamisen avuksi on kehitetty erilaisia keinoja, joista yksi on Talous puheeksi -lomake.  

Talous puheeksi -lomake



Ennakoiva talousneuvonta-hanke (01.09.2019-31.12.2021)
  • Hanketta toteuttaa yhteistyössä talous- ja velkaneuvonta ja ulosotto.
  • Hankkeen tavoitteena on vahvistaa eri tahojen asiakkaalle antamaa taloudellista neuvontaa. Neuvonnan vahvistamista on sellaisten välineiden ja toimintatapojen kehittämistä, joiden avulla saadaan taloudellisia haasteita kohtaavat henkilöt nykyistä varhaisemmassa vaiheessa neuvonnan pariin.  
  • Tavoitteena on syventää eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä sidosryhmäyhteistyötä, jotta asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan. 
  • Rakentumassa verkosto: Ulosottoon tulossa kokonaan uusi vakituinen tehtävä, ja talous- ja velkaneuvontaan tulossa lisäresursseja.

Velkaongelmiin liittyy usein seuraavanlaisia myyttejä.

Velkaongelmiin liittyviä myyttejä voidaan käyttää puheen avauksena ja keinona motivoida ongelmaista. Esimerkkeinä myyttien paikakkansa pitämättömyydelle ovat muun muassa: 

  • Laki velan vanhentumisesta, jossa kerrotaan velkojen vanhentumisajoista. 
  • Työttömyys ei ole este velkajärjestelyyn pääsylle ja jos maksukykyä ei ole, velkajärjestelyssä voi saada myös niin sanotun 0-ohjelman. 
  • Ulosotossa on suojaosuus ja yleensä pienituloisten osuus ulosmittauksesta on 1/3 nettotuloista. 

Myös työllistymisajatuksiin vaikuttavat monet myytit. Työntekijän on hyvä olla tietoinen asiakkaiden ajatusmaailmaan vaikuttavista myyteistä, jotta hän osaa kääntää asiat todeksi ja näin kenties saada asiakkaan toiveikkaammaksi ja motivoituneeksi.



Käytännön kokemuksia 

Seuraavaksi esittelemme kahden edellä esitellyn hankkeen yhteistyönä syntyneitä käytännön kokeiluja, joissa tarkoituksena oli laittaa hankkeiden voimat yhteen.

1. Arjen talous tasapainoon -ryhmä

Arjen talous tasapainoon -ryhmä eli niin sanottu vuokravelkaryhmä, pilotoitiin ensimmäisen kerran viime vuonna. Ryhmä on suunnattu vuokravelkaantuneille tamperelaisille, joilla on toiveena saada vuokravelka katkaistua. Ryhmä on suljettu ryhmä, ja vaatii muutokseen sitoutumista. Henkilöitä ryhmässä on enintään kymmenen, ja se kokoontuu viisi kertaa. Kokoontumisien aiheina oli oman taloussuunnitelman laatiminen, tietoa velkojen järjestelystä, unelmakartan laatiminen, asiaa asumisesta ja taloussuunnitelman viimeistely. Osalla kerroista mukana on asiantuntijoita, esimerkiksi talous- ja velkaneuvoja, vuokranantajia sekä Kelan palveluasiantuntija. 

Ryhmän ajaksi sovitaan ryhmäläisten vuokranantajien kanssa vuokravelan “jäädyttämisestä” ryhmän ajaksi. Ehtona on, että ryhmän aikana vuokravelkaa ei saa tulla lisää. Ryhmään sitoutuneilla henkilöillä on mahdollisuus saada ehkäisevää toimeentulotukea vuokravelkaan, ja ryhmän päätyttyä velka voidaan kuitata kokonaan. Tämä kaikki vaatii ryhmäläiseltä kuitenkin sitoutumista. Ryhmän päätyttyä on vielä puolen vuoden jatkoseuranta, joka tapahtuu lähinnä omatyöntekijän kanssa työskennellen. Ryhmäläisten pitää kuitenkin toimittaa joko ryhmän vetäjillä tai omatyöntekijälle todistus siitä, että on maksanut vuokran ajallaan.  Arjen talous tasapainoon -ryhmä on saanut myönteistä palautetta, ja ryhmäläiset ovat olleet sitoutuneita. Yksi ryhmän jäsenistä kertoo kokemuksistaan seuraavin sanoin: “Suhteeni rahaan on muuttunut täysin. Ennen ryhmään osallistumista, raha vain tuli ja meni. Ryhmän jälkeen suhteeni rahaan muuttui. Nyt tiedän paljonko rahaa tulee ja tarkalleen, mihin raha menee. Jokaisella eurolla on oma tarkoitus.” Koska ensimmäinen ryhmä onnistui hyvin, järjestetään ryhmä toistamiseen. 

2. Kukkaron herraksi -työpaja 

Työpajassa on mahdollisuus laatia oma taloussuunnitelma yhdessä työntekijän kanssa. Tarkoituksena on, että asiakkaat pääsevät harjoittelemaan talouden suunnittelua ja saavat keinoja oman taloustilanteensa selvittämiseen. Taloussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää selvittää asiakkaan säännölliset tulot ja menot, velat sekä se, millainen rahankäyttäjä asiakas on. Taloussuunnitelmaa laadittaessa, ja omaa budjettia laatiessa voi apuna käyttää esimerkkiä siitä, kuinka paljon keskimääräisesti ihmisillä menee rahaa kuukausittain. Esimerkkejä menoista esimerkiksi eri ikäryhmien kesken löytyy osoitteesta: https://www.takuusaatio.fi/itseapu/mita-elaminen-maksaa.

3. Talousneuvola

  • Matalan kynnyksen talousneuvontaa sosiaali- ja terveysasemalla, toteutettu säännöllisesti kerran viikossa 4h ajan.
  • Asiakas voi tulla pienen tai suuren talouskysymyksen kanssa, ja ratkaisuja etsitään yhdessä.
  • Tavattavissa sosiaaliohjaaja aikuissosiaalityöstä ja talous- ja velkaneuvoja, toisinaan myös ulosottoviranomainen ja kokemusasiantuntija. 
  • Ratkaisukeskeisyys ja toivon tuominen ovat keskeisessä roolissa 
  • Apu nopeaa ja juuri silloin kun motivaatio on päällä.

Talousneuvolapäiviä oli syksyllä 2019 yhteensä 9 kertaa, joiden aikana kävi yhteensä 90 henkilöä paikan päällä. Näiden lisäksi yhteydenottoja tapahtui myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Yhteensä asiakaskontakteja oli 140 kappaletta. Hanke on edelleen kehityksen alla ja tavoitteina on levittää käytäntöä valtakunnallisesti sekä juurruttaa toimintaa Tampereella alueellisiin hyvinvointikeskuksiin. 

Käyntejä koskeneet asiat:

  • Yksittäiset perintätoimistojen laskut.
  • Huoli: omat rahat eivät riitä esimerkiksi vuokranmaksuun tai huoli läheisen taloudesta.
  • Velkatilanteen selvittely, tiedon tarve velkajärjestelykeinoista.
  • Tarve puhua luottamuksella ja saada apua budjetoinnissa.
  • Riippuvuudet talousongelmien taustalla (peliongelma, päihdeongelma) 
  • Sosiaaliturva, Kelan etuudet, toimeentulotuki.

Talousneuvola on saanut paljon positiivista asiakaspalautetta. Palautteista nousee esille häpeän tunteet ennen yhteydenottoa ja se helpotuksen tunne, kun rahahuolet on uskaltanut tuoda esille. Yhtenä huomiona esille voidaan myös nostaa, miten tärkeä ja merkittävä osa kohtaamisella on taloussosiaalityössä Asiakkaiden palautteita: “Asiani otettiin tosissaan. Tulin kuulluksi ja ymmärretyksi ihmisarvolle sopivalla tavalla. Ei turhaa paapomista, mutta silti asiani otettiin tosissaan. En ehkä osaa nyt täysin pukea sanoiksi omia fiiliksiäni, mutta käynnistä jäi hyvä tunne. Kiitos <3”. “Sain erittäin hyvää apua. Sain jonkinlaisen mielenrauhan ja kiitän neuvoista ja kiitän itseäni, että kehtasin tulla viimein pyytään apua. Häpesin kertoa ja näyttää miten paljon on jo velkaa.“ 

Kokeilun vetäjien kokemuksia: 

  • Yhteistyössä on voimaa: toimijat oppivat toinen toisiltaan ja samalla asiakas saa kerralla usealta sektorilta apua. 
  • Matalan kynnyksen palveluille on selkeä tarve. 
  • Ehkäisee velkaantumista ja taloushuolien syvenemistä. Talouspulmien selvittäminen voi helpottaa ongelmia myös muilla elämän osa-alueilla. 
  • Nopeasti saatava oikea-aikainen apu voi ehkäistä talouspulmien vaikeutumista.
  •  Asiakkaan hyvä, kannustava ja ratkaisukeskeinen kohtaaminen. Avun tarvetta on myös puhumisen tarve.  

4. Jalkautumiskokeilut 

Jalkautumiskokeilun sosiaalitoimiin kolmen päivän ajan toteutti eritysasiantuntija Elisa Schroderus. Tarkoituksena oli juurruttaa talousosaamista sosiaalitoimeen, jotta sosiaalitoimen työntekijät osaisivat paremmin auttaa ja ohjata talousongelmien kanssa painivaa asiakasta. Kokeilun aikana työntekijät pystyivät varaamaan ajan yhdessä asiakkaan kanssa, jos talousasiat aiheuttivat huolta. Kokeilu herätti paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Ilmeni esimerkiksi, että kiire ja tiukat aikataulut vaikeuttavat asiakkaan rinnalla kulkemista. Asiakkaalle voidaan joutua antamaan taloussuunnitelma kotiin täytettäväksi, vaikka olisi tärkeää täyttää se yhdessä työntekijän kanssa. Eräs sosiaalityöntekijä oli oivaltanut, että jos olisi ohjannut asiakkaan asioimaan talous- ja velkaneuvontaa, olisi asiakas seuraavalla kerralla sanonut, että mitään ei ole tehtävissä. Tosiasiassa asiakas olisi kuitenkin voinut saada ohjeistusta, miten hänen tulisi toimia, jotta esimerkiksi velkajärjestelyjä voitaisiin hakea. Nyt kun sosiaalityöntekijä itse kuuli asiantuntijalta tapaamisissa, miten asiakkaan tilannetta voitaisiin edistää, hän pystyi tukemaan asiakasta pitkäjänteisesti tavoitteiden saavuttamisessa. Tällainen sosiaalitoimen ja talousasioiden asiantuntijan väliselle yhteistyölle on siis tarvetta. Kysymyksiä heräsi koskien esimerkiksi sitä, miten murtaa asiakkaan ajatuskehä siitä, että rahan saaminen jostain poistaisi ongelmat ja milloin on oikea aika ohjata asiakas talous- ja velkaneuvontaan? 

5. Simulaatio 

Talouskiertue “simuloitiin” sosiaalialan ammattilaisille. Simulaatiotilaisuudessa jäljiteltiin talousneuvontakiertuetta. Sosiaalihuollon työntekijät pääsivät asettumaan asiakkaan rooleihin, joissa he saivat yksilöllistä opastusta suunnitelmallisen työskentelyn tueksi. Lisäksi työntekijät saivat tietoa talous- sekä velkasioista, ja pääsivät harjoittelemaan talouden hallinnan taitoja ohjatusti. Päivän päätyttyä työntekijät pääsivät jakamaan kokemuksiaan simulaatioon osallistumisesta. Ajatuksia heräsi siihen suuntaan, että simulaatio voisi olla yksi tulevaisuuden koulutusmuodoista. 



Työpajan ryhmäkeskustelu

Työpajan lopuksi kuulijat keskustelivat ryhmissä omien työpaikkojen/asuinpaikan hyvistä käytännöistä, ja siitä, mitä vielä voitaisiin kehittää tai lisätä talousneuvonnan osalta. 

  • Hyviä olemassa olevia käytäntöjä 
    • Budjetointi ja talouden seuranta
    • Taloushanska ryhmä (nuorille, talouden haltuunottoa)
    • Välitystili ja siihen liittyvät palvelut
    • Yhteistyön tärkeys eri tahojen kuten seurakunnan ja Kelan kanssa ja palkattujen kokemusasiantuntijoiden läsnäolo
    • Asiakkaan rinnalla kulkeminen koetti, ja esimerkiksi selvittäminen etuuksien ajan tasalla olemisesta sekä maksujen kohtuullistaminen. 
  • Kehittämisen tarpeita
    • Tiedon lisääminen muun muassa perintävirastosta ja ulosotosta.
    • Vakiintuneet toimintatavat
    • Erityisesti talousneuvonnan kokeilusta sosiaalityöntekijät olivat kiinnostuneita.   
  • Ratkaisuja
    • Tietoisuuden lisääminen ammattilaisille
    • Koulutuspäivien järjestäminen: esimerkiksi Ennakoiva talous -hanke mahdollistaa koulutusta ammattilaisille. 
    • Hankkeiden ja kokeiluiden markkinointi laajalti. 

 

Paras tapa innostua on harjoitella omassa taloudessa. On olemassa paljon erilaisia kohteita, mistä löytää oivalluksia!

 

 

Artikkelin koonnet sosionomiopiskelijat Timo Järvenpää & Tiia Ukkonen

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *