https://prezi.com/xnqxpqhgziq5/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Alla on litteroitu koko presentaation sisältö:
Ympäristöoikeuden-mukaisuus ja
ekososiaalinen työ
Professori Aila-Leena Matthies
Jyväskylän yliopisto
Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius
Aikuissosiaalityön päivät 30.1.2020
Koonnut: Satu-Johanna Lattu ja Tommi Johannes Raittinen
Maapallon kantokyky:
– Maapallolla on käytössään rajalliset resurssit, mutta ihmiskunta kasvaa ja kuluttaa aina vain enemmän.
– Jokaisen ihmisen perustarpeiden on kuitenkin täytyttävä oikeudenmukaisella tavalla ilman, että maapallon kestokyky ylitetään
Talouden muutos:
”Kuka haluaa huushollata niin että tuhoaa samalla talonsa?”
– Nykyisen jatkuvan kasvun mallista siirtymä ”huushollaukseen”, eli talouden ylläpitämiseen. Päätavoitteeksi tulisi laittaa asukkaiden hyvinvoinnin ja perustarpeista huolehtiminen
– Takaisin sanan ”talous” juurille
Talouden monimuotoisuus ja paradigman vaihdos:
– Nykyisessä mallissa talous nähdään kapitalistisena hyödyn ja resurssien kerryttämisenä. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu ja talouden käsite kattaa alleen paljon mm. sosiaalialan kenttää.
– Hyvinvointi ei kuitenkaan vaadi jatkuvaa taloudellista kasvua. Hyvinvointi on myös kuulumista, vastuullista ja mielekästä tekemistä, ei vain omistamista.
– Paradigman vaihdos ihmiskeskeisyydestä luontokeskeisyyteen: ihminen on osa luontoa eikä vain suhteessa siihen.
Kestävästä kehityksestä kestävään siirtymään:
– YK:n Agenda 2030: 17 tavoitteesta yksikään ei ole edistynyt ja keskeiset tavoitteet kääntyneet huonompaan suuntaan, esimerkiksi sosiaalinen eriarvoisuus lisääntynyt, ilmastonmuutos edennyt, luonnon monimuotoisuus kaventunut, jätemäärä kasvanut.
– Systeemitason muutos on välttämätön ihmiskunnan, ja näin myös luonnon, hyvinvoinnin takaamiseksi
– Ajatus on, että siirryttäisiin kestävästä kehityksestä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen jatkuvan kasvun sijaan.
– Kestävä kehitys on siis itsessään kestämätöntä maapallon kantokyvyn ja eriarvoistumisen näkökulmasta.
Sosiaalityön rooli kestämättömässä kehityksessä:
– Osasyyllinen: sosiaalityö on riippuvainen jatkuvasta talouskasvusta ja markkinatalouden tuottamasta huono-osaisuudesta. Jos sosiaaliala ei ole osa ratkaisua, on se osa ongelmaa.
– Uhri: sosiaalityölle jää kestämättömän kehityksen jälkien siivoaminen. Rikkain väestö kuluttaa suurimman osan yhteisistä luonnonvaroista, kun taas köyhin väestö kärsii eniten kriisin seurauksista.
– Muutoksen tekijä: sosiaalityö on ensikäden tiedonsaaja eriarvoistumisen seuraksista ja toimii tämän tiedon levittäjänä. Sosiaalityö on johtavassa asemassa ratkaisujen kehittämisessä, sillä sen työote on jo itsessään systeeminen, poikkitieteellinen ja sektorirajat ylittävä.
Ympäristöoikeudenmukaisuus:
– Ympäristöhaittojen ja -hyötyjen reilu jakautuminen
– Kansalaiset mukaan heitä koskeviin ympäristövalintoihin
– Sosiaalityö avainasemassa, sillä ympäristöoikeudenmukaisuus ei toteudu ilman ihmisarvoja.
– Alkuperäiskansojen riiston vastustaminen (Suomessa saamelaiset), globaali pohjoisen ja etelän epätasa-arvoisuus
– Onko luonto ihmisen perusoikeus? Vai onko ihminen osa luontoa?
Ympäristöoikeudenmukaisuus ja sosiaalityö:
Kolme tehtävää:
1. Poliittis-rakenteellinen vaikuttaminen vastuullistamaan valtioita ja yrityksiä
2. Työskentely yhteisöissä luonnonvarojen käytön tasaamiseksi
3. Yksilön näkökulmasta ympäristöllisen epäoikeudenmukaisuuden tunnistaminen
– Ympäristöoikeudenmukaisuus yhdistää sosiaalityön ja kestävän siirtymän.
Ekososiaalinen työ:
– Perustuu kestävään siirtymään ja keskiössä on ymmärrys luonnonvarojen rajallisuudesta
– Toimeentulon, luonnonvarojen ja elinmahdollisuuksien oikeudenmukainen jakautuminen kaikille kansalaisille
– Oleellinen ja keskeinen sosiaalityön tehtävä
– Länsimaalaisen sosiaalityön voidaan nähdä epäonnistuneen globaalin oikeudenmukaisuuden levittämisessä ja huono-osaisuuden vähentämisessä
-> Keskittynyt vain paikalliseen markkinatalouden jättämien aukkojen paikkaamiseen
– Vaatii kokonaisvaltaista ymmärtämistä ihmisestä osana luontoa, jotta epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta voidaan poistaa myös pitkällä aikavälillä.
Sosiaalityö ja ekososiaaliset ratkaisut:
– Ratkaisujen löytäminen valtavirran talousrakenteen ulkopuolelta
– Vaihtoehtoinen näkymä kulutusyhteiskunnalle:
-> Hyvä elämä pienemmillä kuluttamisella: voimavarat marginaaleista
– Olemmeko edelläkävijöitä?
– Työpajat ja verstaat työtoimintana perustuvat ekologisuudelle ja kierrättämiselle ja vahvistavat käsitystä toimiliaisuudesta osana inhimillistä hyvinvointia riippumatta siitä, ovatko he osana perinteistä työmarkkinajärjestelmää
-> Muodostuu omanlainen joustavan taloudellisen toiminnan malli
– Ruoka-apu ja hävikkiruoan hyödyntäminen: rakenteellisesti kyseenlalainen ratkaisu, sillä kertoo perusturvan riittämättömyydestä, toisaalta ekologisesti kestävää
-> Mahdollisuus kehittämiseen silloin kun se on ihmisen oma valinta (esim. yhteisöllinen ruoan valmistaminen)
– Haastena se, että nykyiset sosiaalityön mallit on rakennettu markkinatalousjärjestelmän pohjalle ja siitä irtautuminen vaatii mittavia rakenteellisia muutoksia
Kestävä luontosuhde:
– Luonnonympäristö itsessään edistää hyvinvointia, universaali tarve
– Ihmiset eriarvoisessa asemassa tämän suhteen, ekososiaalinen työ tasaamassa mahdollisuuksia luontoon
– Luonto tulisi huomioida osana ekososiaalista työtä:
– Luonnonvarojen hyötykäyttö (marjastus, kalastus yms.) yhdistää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden
– Ympäristönhoito mahdollistaa miellekkäitä työllistämishankkeita
Yhteenveto:
– Ympäristöoikeudenmukaisuus ja talouskasvu ovat ristiriidassa keskenään
– Sosiaalityöllä on tieto siitä, että toisenlainen elämäntapa on mahdollista
– Aikuissosiaalityö on eturintama-alue, jossa toisaalta näyttäytyy kestämättömän kehityksen ja luonnonvarojen epätasa-arvoisen jakautumisen seuraukset ja toisaalta on myös jo valmiita malleja kestävän siirtymän toteuttamiseksi.
– Suurin haaste on nykyisten rakenteiden muuttaminen ekososiaalisen työn mahdollistamiseksi
Kommentit