Vieraskynä: Elinikäistä osaamispääomaa Porin yliopistokeskukselta

Tampereen yliopiston Kampus-Sote -hankkeen projektiasiantuntijana työskentelevä Elina Patana Porin yliopistokeskukselta avaa oman akateemisen koulutuksensa roolia työelämässä ja asiantuntijana kasvamisessa.

Heinäkuun Suomi-Areenan ja Jazzien aikaan Porissa on ihmisiä, iloa ja rennon kesäistä tunnelmaa. Olin yhden päivän Suomi-Areenan Kansalaistorilla kertomassa Tampereen yliopiston Kampus-sote -hankkeesta, jossa toimin tällä hetkellä projektiasiantuntijana. Telttapaikkamme oli Etelärannassa. Katselin ja ihastelin kaunista Poria, hiljalleen virtaavaa Kokemäen jokea ja joen takana maisemaa hallitsevaa jykevää Puuvillan rakennusta yliopistokeskuksineen. Mieleeni palasi elävästi heinäkuu vuonna 2004, jolloin istuin Cafe Jazzin terassilla pimenevässä illassa ja ihastelin tuota samaa näkyä. Silloin en ollut uskoa todeksi, että aloittaisin syksyllä sosiaalipolitiikan opinnot Tampereen yliopiston Porin yksikössä. Mieleni odotti uutta ja jännittävää. Millaista on aloittaa yli kymmenen työskentelyvuoden jälkeen 35-vuotiaana opiskelijaelämä, joka todennäköisesti eroaisi melkoisesti nuoruuden opiskeluajoista. Millaista on opiskelu yliopistossa? Entä se akateemisuus?

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Seuraavat muutamat vuodet olin aivan innoissani, sillä opiskelu avasi minulle aivan uuden maailman. En ollut voinut kuvitellakaan, miten mielenkiintoisia asioita saisin oppia luennoilla ja tenttikirjoista. Uusi ajattelu mullisti vanhoja käsityksiä ja aloin ehkä ymmärtää jotain juurta akateemisuudestakin. Työskentelin samalla silloisessa Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa, myöhemmin Winnovassa työympäristön kehittämisen ja erilaisten projektien parissa. Oli hienoa päästä koulutusta vastaavaan työhön jo opiskeluaikana. Kandityöni ammatillisten opettajien kiirekokemuksista tein toki omasta kiinnostuksestani aiheeseen mutta myös työpaikkani tarpeisiin.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Maisteriksi valmistumisen jälkeenkin olen saanut työskennellä erilaisissa kehittämisprojekteissa lähinnä työllisyydenhoidon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä kunnissa ja valtiolla. Kun viime keväänä maakunta- ja sote -uudistus kaatui ja työpaikka sen mukana, sain yliopisto-opettajalta Erna Törmälehdolta meilin. Minua pyydettiin nykyiseen työhöni ja ilahtuen totesin yhden ympyrän sulkeutuvan. Oli mukava tulla tuttuun paikkaan ja kuulua jälleen yliopistoyhteisöön. Yksikön toiminta on muuttunut omista opiskeluajoistani mutta uskon, että edelleen suurin osa opiskelijoista kokee tuota samaa innostusta ja maailman avartumisen tunnetta, joka minut aikoinaan valtasi.

Yhteiskuntatieteiden opiskelu mahdollistaa monipuolisen osaamispääoman keräämisen ja mahdollisuus kurssivalintoihin muiden yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen tarjonnasta ovat bonusta. Osaavathan satakuntalaiset toimijat hyödyntää laajaa akateemista asiantuntijuutta, jota oma yliopistokeskus eri opiskelumahdollisuuksineen maakuntaan tuottaa?

Kirjoittaja:

Elina Patana, YTM

Projektiasiantuntija, Kampus-sote -hanke

Tampereen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Pori

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *