Akateeminen asiantuntijuus hyvinvoinnin tukena Satakunnassa (Säikeitä 2019)

Kuvittele tilanne. Hakija tulee hyväksytyksi Porin yliopistokeskuksen tutkinto-ohjelmaan. Jo opintojen aikana tarjolla on mielekkäitä mahdollisuuksia hyödyntää kertyvää asiantuntijuutta eli tutkia ja kehittää maakunnan työelämää sekä innovoida uusia ratkaisuja yhdessä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöprojektit tapahtuvat konteksteissa, joissa ne samalla tukevat maakunnan asukkaiden hyvinvointia ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Kohtaamiset opiskelijoiden, ammattilaisten sekä tutkimus- ja opetushenkilökunnan välillä järjestyvät sekä kasvokkain että digitaalisella alustalla. Toimintamalli hengittää, koska myös kentällä on aitoa kiinnostusta yliopistotasoisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Kun opinnot päättyvät, puoltavat monet valtit työllistymistä Satakuntaan.

Kirjoitus on valmistunut loppuvuodesta 2018 ja julkaistu Porin yliopistokeskuksen Säikeitä-lehdessä.

Pori on harvoin korkeasti koulutetun päätepysäkki

Porin yliopistokeskus on useiden yliopistojen muodostama organisaatio, joka kouluttaa maakunnassa korkeatasoisia osaajia tekniikan, sosiaalityön ja yhteiskuntatutkimuksen, liiketoiminnan ja johtamisen sekä taiteen ja kulttuurin aloille. Vuonna 2016 yliopistokeskuksessa oli yli tuhat tutkinto-opiskelijaa ja 135 henkilökunnan jäsentä, kuten tutkijoita ja projektityöntekijöitä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 175 opiskelijaa. Porin yliopistokeskuksessa on siis reilusti toista tuhatta osaamisensa kehittämisestä kiinnostunutta ja alansa uusinta tietoa hallitsevaa asiantuntijaa, joista jokaisella on yksilöllinen profiili.

Lähde: Porin yliopistokeskus, https://ucpori.fi/fi-fi/yliopistokeskus/yliopistokeskus-lukuina/31/.

Vaikka Porin yliopistokeskus tarjoaa alueella yliopistotasoista tutkinto- ja täydennyskoulutusta, on väestön koulutustaso Satakunnassa matalampi kuin monessa muussa maakunnassa.  Viime vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kuitenkin kasvanut hieman nopeammin kuin muualla maassa. Yliopistokeskuksesta valmistuneet opiskelijat sijoittuvat kohtalaisen hyvin työelämään, ja esimerkiksi vuonna 2012 työllistymisprosentti oli 73,5 %. Heidän akateeminen asiantuntijuutensa ei kuitenkaan tue Satakunnan työ- ja elinkeinoelämää, sillä esimerkiksi vuosina 2008 – 2012 valmistuneista vain 47,2 % asui vielä vuoden 2013 lopussa maakunnan alueella. Veri oli vetänyt heitä eniten Uudellemaalle (21,4 %), Varsinais-Suomeen (12,5 %) ja Pirkanmaalle (10,8 %). Yliopistokeskus on tutkintokoulutuksen aikainen piipahduspaikka, jossa hankittu osaaminen lipuu Etelä- ja Länsi-Suomen kasvukeskuksiin.

Niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla eletään historiallisen rakennemuutoksen aikaa. Suurin reformi paikantuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa tulevaisuudessa yhä useampi palvelu tuotetaan muuten kuin julkisin varoin. Sote-uudistus muuttaakin paitsi julkisen sektorin, myös järjestöjen ja yksityisten toimijoiden roolia osana kokonaisuutta. Lisäksi ongelmat, joita palveluilla pyritään ratkaisemaan, ovat usein kompleksisia ja kiinnittyvät tiiviisti ympäröivään yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Sote-alan toimijoilta edellytetään entistä monipuolisempaa osaamista, vahvempaa keskinäistä yhteistyötä ja aktiivisempaa uudistumiskykyä, kuten digitaalisten ratkaisujen käyttöön ottoa. Tarvitaan monitieteistä asiantuntijuutta ja kykyä ylittää itsestäänselvyydet. Satakunnan väestön matala koulutustaso heijastuu osaltaan myös sosiaali- ja terveysalan yrittäjien sekä yritysten työntekijöiden koulutustaustoihin.

Korkeakoulutetut kestävän hyvinvoinnin voimavarana

Tampereen yliopiston Porin yksikön aiempien selvitysten perusteella Satakunnassa toimivat sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yrittäjät eivät hyödynnä ulkopuolista asiantuntijuutta. Yliopisto-opiskelijoiden ja yrittäjien väliselle yhteistyölle tai yhteiselle kehittämis- ja innovaatiotyöskentelylle ei toistaiseksi ole olemassa toiminta-alustaa. Satakunnan alueen yrityselämää voitaisiin kuitenkin elävöittää kehittämällä yhteistyötä ja lisäämällä eri osapuolten tietämystä toisistaan. Tarvitaan kaksisuuntaista liikettä: sekä kentän ymmärrystä Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden asiantuntijuudesta että Pohjoisrantaan kulkeutuvia viestejä haasteista, joita sote-alan yrittäjät toimintaympäristössään kohtaavat. Tiiviimpi yhteistyö vahvistaisi alueen elinvoimaa ja tuottaisi sen rinnalla laadukkaampia ja kestävämpiä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita. Mikro- ja pienyrittäjille sekä kolmannen sektorin toimijoille syntyisi uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja palvelut säilyisivät lähellä alueen asukkaita.

Satakunnassa on tarpeen edistää työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Avainasemassa ovat nuorten ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen sekä työelämälähtöisen oppimisen kehittäminen. Huomattava osa yliopistokeskuksen opiskelijoista on satakuntalaisia, joten he tuntevat väestöpohjan ja alueen keskeisimmät hyvinvointiongelmat myös omakohtaisesti. Etenkin yhteiskuntatieteiden sekä tekniikan opiskelijoilla on lähes poikkeuksetta myös edeltävää relevanttia työkokemusta, sillä alojen koulutusohjelmat ovat maisteripohjaisia. Työelämälähtöisyys on heillä selkärangassa, mutta kysymys siitä, miten koulutuksen tuottamaa asiantuntijuutta voi hyödyntää työelämässä, on ajankohtainen jokaiselle yliopistokeskuksen opiskelijalle. Huolena on, että yliopistosta valmistuttuaan myös paikalliset hakeutuvat työskentelemään muualle korkeakoulutettujen paremman työllisyystilanteen vuoksi.

Ihmisläheisiä ratkaisuja yhteistyöllä

Porin yliopistokeskuksella on pitkät perinteet alueellisen koulutustehtävän toteuttamisessa. Yliopisto-opiskelijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan yrittäjien ja palveluita tuottavien yhdistysten välisen yhteistyön edistäminen poikii hyötyjä. Osaamisen kehittäminen lisää muutosjoustavuutta ja vankentaa tarvelähtöistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Yksi Satakunnan aluekehittämisen painopistealueista ovat ihmislähtöiset ratkaisut ja siihen kuuluva hyvinvointi. Tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla ja niiden käyttäjälähtöisyys sekä asukkaiden osallisuus lisääntyvät. Ihmislähtöisyys tarkoittaa, että sektorirajat ylittäviä palveluja tulee kehittää. Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden sekä sote-alan yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön kehittäminen mahdollistaa tavoiteltujen ihmislähtöisten ratkaisujen syntymisen.  Monitieteinen opiskelijayhteistyö ja innovointi edesauttavat esimerkiksi hyvinvointiteknologian, hyvinvointipalvelujen ja –matkailun tai ikääntyvien palvelujen kehittämistä ja tuotteistamista. Yliopistokeskuksen eri yksiköillä on emoyliopistojen kautta myös vahvat siteet kansalliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita muun muassa tutkimushankkeiden kautta. Porin yliopistokeskus on lisäksi vakiinnuttanut asemansa vaihto-oppilasyhteistyössä etenkin eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Sinne tiivistyy siis paljon asiantuntijapotentiaalia, joka vain odottaa satakuntalaista poimijaansa!

Eveliina Kaukkila, projektipäällikkö

Vilma Wiro, projektikoordinaattori

ASTe – Akateeminen asiantuntijuus Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tueksi (ESR)

Tampereen yliopisto (yhteiskuntatieteet, Pori)

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *