Mindmapin ja kuvien käyttö kielen rakenteiden opetuksessa (Riitta Raimovaara)

Kokeilun alkuperäinen tarkoitus oli testata Coggle -työkalun käyttöä TAMKin valmentavan ruotsin opintojaksolla, mutta Coggle osoittautui vaikeakäyttöiseksi ja opiskelijat päätyivät käyttämään mindmap tyyppisen ilmaisun luomiseen muita digitaalisia apuvälineitä, pääosin Wordin muotoilutyökaluja kuten neliöitä ja erilaisia viivoja.

Kokeiluryhmän taustatiedoista sen verran, että valmentava 3 op opintojakso on pakollinen niille opiskelijoille, jotka eivät läpäise ruotsin tasotestiä (eivät yllä B1 taitotasolle). Nimensä mukaisesti TAMKin opiskelija käy valmentavan opintojakson ennen koulutusohjelman tarjoamia pakollisia ammattikielen opintoja.

Valmentavan opintojakson opiskelijoilla on tavallisesti vaikeuksia hahmottaa kielen rakenteita järjestelmänä eli esim. substantiivien ja adjektiivien yhteistaivutusta. Lisäksi sanavarasto on useimmilla hyvin suppea. Täten heidän kirjallisessa ja suullisessa tuotoksessaan on paljon virheitä ja puutteita.

Valmentava opintojakso alkoi substantiivien ja adjektiivien taivutuksella. Ensin tarkastelimme substantiivien deklinaatioita mekaanisesti nimisanoja taivutellen, sen jälkeen lisäsimme adjektiiveja substantiivien eteen ja viittaussuhteeseen muualle lauseeseen. Digikokeilun suunnitelman mukaisesti uskoin, että Cogglesta tai vastaavasta digitaalisesta työkalusta olisi apua kielen järjestelmän visualisoinnissa ja sitä kautta koko yhteispelin hahmottumisessa.

Annoin opiskelijoille tehtäväksi etsiä omaan alaan liittyvän digikuvan, josta tuli nimetä viisi esinettä tai asiaa ruotsiksi. Tämän jälkeen substantiivien eteen tuli liittää adjektiivi ja viimeisessä osassa tuli kirjoittaa kuvasta lyhyitä virkkeitä, joissa käytti kyseisiä sanoja. Koska digitaalisuus oli opiskelun apuväline eikä pääasia, en pakottanut opiskelijoita digikuvan ja mindmap –tyyppisen esitystavan käyttöön.

Innostus digitaalisten apuvälineiden käyttöön oli valtavaa, sillä ryhmän 24:stä opiskelijasta 18 opiskelijaa käytti digitaalista työskentelytapaa – joskaan yksikään heistä ei käyttänyt Cogglea vaan vastaavaa digitaalista työkalua. Kun kyselin muutamalta opiskelijalta Cogglen käytöstä, he vastasivat sen olevan turhan vaikeaselkoinen verrattuna muihin vastaaviin digivälineisiin.

Digityökaluilla tehdyt tuotokset olivat upeita visuaalisia tuotoksia, jotka itse valittu digikuva kruunasi. Opiskeltava asia, tavoitteellisuus ja kokemuksellisuus yhdistyivät niissä mielestäni aivan eri tavalla kuin tuotoksissa, jotka olivat pelkkiä taivutuskaavoja tai erillisiä lauseita. Oheen olen liittänyt muutamia alkuperäisiä tuotoksia vertailtavaksi.

Opintojaksoni oli iltatoteutus, jossa oli neljä lähikertaa (3 tuntia kerralla). Loput tunnit koostuivat työskentelystä tabula-pohjalla, jossa oli tehtäviä aukkotäydennyksestä yhteiskirjoittamiseen ja kuuntelutehtäviin. Lähituntien ohessa pidimme yhteyttä tabulan viestikanavien ja tavallisen sähköpostin välityksellä.

Neljän eri opiskelijan tuotoksia:

Esimerkki 1
Esimerkki 2
Esimerkki 3
Esimerkki 4

Riitta Raimovaara

Kommentit

Kertomasi perusteella otaksun heidän lähtötasonsa olevan ne viisi pakollista kurssia niukin naukin läpi lukiossa (jos lukion käyneitä).
Kielitietouden kehittyminen on nyt selvästi parantunut heillä. Nuo autenttiset esimerkit ovat oikein hyviä!
Järkevää oli mielestäni olla pakottamatta tietyn työkalun käyttämiseen, Coggle ei ole niitä helpoimpia.

Merja Saariaho

07.02.2020 07:40

Hienoa tuo opiskelijoiden mahdollisuus valita itselle mieluisa sovellus. Jokainen pääsee hyödyntämään jo mahdollisesti aikaisemmin käyttämiään sovelluksia eikä tarvitse pakosta opetella jotain uutta. Kuvat todella hyvä lisä, auttavat varmasti montaa opiskelijaa muistamaan asiat paremmin kuin vain pelkät tekstit.

Taina Juurakko-Paavola

07.02.2020 10:23

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *