Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! (Siru Stenman)

Suunnitelmallisuus opettajan työssä on mielestäni ratkaisevassa asemassa. Kurssien hyvä suunnittelu on ollut aina minulle tärkeää ja olen myös kokenut olevani siinä hyvä. Uskoakseni opiskelijoillekin välittyy se, onko kurssilla jokin punainen lanka, ja onko opettajalla jokin selkeä suunnitelma, jolla hän vie kurssia eteenpäin. Lukion tiukkojen aikaraamien puitteissa suunnitelmallisuus korostuu mielestäni entisestään. Lyhyessä ajassa on käsiteltävä laajojakin kokonaisuuksia sanastoineen ja kielioppeineen.

Tällä kertaa otin suunnittelussa kokeiluun Henri Annalan meille esittelemän Chydenius-instituutin mallin pedagogisesta käsikirjoituksesta (ks. kuva). Sen mukaisesti kokosin sisältöjä kuuden eri otsikon alle: kohderyhmän erityispiirteet, tavoitteet, sisällöt, oppimateriaalit, toimintamuodot ja arviointi. En nyt lähtenyt suunnittelemaan koko kurssia, vaan testasin mallia yhdellä kurssin osa-alueella. Tällä kertaa työn alle päätyi RUB1-kurssin teemasanasto Fritid.

Laadin pedagogisen käsikirjoitukseni visuaaliseen muotoon Cogglea käyttämällä. Sekä koko pedagogisen käsikirjoituksen laatiminen valmiin mallin pohjalta, että Cogglen käyttäminen olivat minulle uusia asioita, joten opeteltavaa riitti. Kuitenkin ajatus, että oppimistavoitteet edellä valitaan työskentelymenetelmät, on tuttu.

RUB1-kurssin opiskelijoilla voi olla yläkoulun jaksojärjestelmästä johtuen jopa 10 kuukauden tauko ruotsin opiskelusta. He ovat myös tulleet lukioon eri kouluista eivätkä välttämättä tunne toisiaan entuudestaan. Nämä kohderyhmän erityispiirteet mielessäni päädyin siihen, että uuden sanaston oppimisen ohella myös ryhmäytyminen on yksi tavoitteista kurssillamme. Tämä näkyy myös suunnittelemani osa-alueen työskentelytapojen valinnassa. Luokkahuonepeli Quizlet Live sopii tarkoitukseen erinomaisesti, koska opiskelijat jaetaan ryhmiin sattumanvaraisesti, ja pelistä hyvin selviytyäkseen tarvitsee oikeasti kommunikoida ryhmän jäsenten kesken. Myös suullinen harjoittelu vapaa-ajan aiheen parissa haastatteluineen ja gallupeineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet ryhmäytymiseen. Sanastoa harjoitellaan myös Quizletin muilla keinoilla (Flashcards, Match…), ja lisäksi laadin kertaukseen nettiristikon EducaPlayhin. Sanaston oppiminen testataan lopuksi Quizletin sanakokeella. Tätä jo testattua sanastoa ei sitten enää tarvitse ottaa mukaan kurssikokeeseen, mikä osaltaan tukee jatkuvan arvioinnin periaatteita kurssillani.

Mielestäni käyttämäni pedagogisen käsikirjoituksen malli soveltuu hyvin oman opetuksen suunnitteluun. Kokonaisuus hahmottuu helposti, kun yhdellä silmäyksellä näkee esim. sisällöt, työskentelytavat ja arvioinnin keinot. Oman opetuksen organisointia on joka tapauksessa tehtävä, ja on hyvä löytää siihen itselle sopiva tapa. Itse malli toimi siis hyvin, mutta Cogglen koukerot eivät ainakaan ensimmäisellä käyttökerralla tulleet täysin tutuiksi. Seuraavalla kerralla valitsisin varmaankin jonkin toisen esitysmuodon käsikirjoitukselleni.

Minulle herää kuitenkin kysymys. Voisiko pedagogisen käsikirjoituksen malli silti toimia vieläkin paremmin esimerkiksi, jos olisin vasta uraani aloitteleva opettaja eikä minulla vielä olisi kokemusta kurssien suunnittelemisesta? Jotain tällaista mallia olisin esimerkiksi voinut kuvitella esitteleväni omille opetusharjoittelijoilleni viime vuonna ohjaavan opettajan roolissa Tampereen yliopiston normaalikoulussa. Nyt tuntuu, että itselle on ehtinyt jo muotoutua oma hyvä tapa suunnitella opetustani, eikä tämä malli itsessään tuonut siihen mitään uutta.

Suunnitelmallisuuden puolesta puhun silti, mitä mallia sitten ikinä käytätkään. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Siru Stenman

Kommentit

Olet tehnyt hyvän rajauksen omaa pedagogiseen käsikirjoitukseesi. Olen samaa mieltä Kirsin kanssa, että kurssin jokaisen aihealueen tarkka suunnittelu on työlästä, ja jos kurssi on tuttu ja sen on monta kertaa pitänyt, ehkä sille ei myöskään koe suurta tarvetta. Mielestäni on kuitenkin hyvä laatia käsikirjoitus tietyin väliajoin ihan tutustakin kurssista. Kun käsikirjoitus on valmis, saattaa huomata, että kurssin tiettyä osa-aluetta on syytä muuttaa, ja silloin yksityiskohtainen suunnitelma kyseisestä osa-alueesta on hyvä tehdä.

Kuten Maarit kirjoitti, on myös hyvä pitää itsensä ajan hermolla. Onkin hienoa, että tartuit haasteeseen ja opettelit käyttämään Cogglea. Miellekarttasovelluksia on useita, joten jos Coggle ei tuntunut sinulle sopivalta, ehkä jokin toinen sovellus on parempi. On hyvä tuntea eri sovelluksia, jotta niitä pystyy valitsemaan helpommin opiskelijoiden käyttöön ja kun sovellusta on ensin itse testannut, osaa sen käytöstä paremmin kertoa opiskelijoille. Samoin kuin Maarit, olen myös itse käyttänyt miellekarttasovelluksia siten, että opiskelijat ovat esitelleet ryhmätyön tai pitäneet lyhyen esitelmän miellekartan avulla.

Käsikirjoituksessasi olet valinnut hyvät tavoitteet, eli sanastoon tutustumisen, sen käyttämisen ja lopulta oppimisen sekä ryhmäytymisen. Yhdistät myös hyvin oppikirjan, Quizletin ja Educaplayn järkeväksi kokonaisuudeksi ja on kiva päästä lukemaan, miten Educaplay toimi sinun mielestäsi ja miten se sopi kokonaisuuteen.

Tanja Tervonen

15.11.2019 13:45

Olen samaa mieltä siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kokemuksen lisääntyessä suunnitteluun tarvittava aika vähenee, jos opettaa samoja kursseja samoilla materiaaleilla. Kuitenkin vieraissa kielissäkin täytyy olla ajan hermolla ja etsiä uutta materiaalia sekä uusia tapoja vetää samaa kurssia (myös välttääkseen omaa tylsistymistä :)). Ei varmaan haitanne, jos joskus kokeileekin uudenlaista pedagogista käsikirjoitusta, sillä se voi tuoda myös itselle ahaa-elämyksiä koskien sellaistakin kurssia, jonka on jo monesti opettanut.
Coggle näyttääkin selvästi esitystyökalulta, eli sopii hyvin siihen, että havainnollistetaan jotakin asiaa muille. Kokonaisen kurssin laittaminen Coggleen vaikuttaisi todellakin aika työläältä, riippuen kuinka yksityiskohtaisen käsikirjoituksen haluaisi tehdä. Itse olen opiskelijoiden kanssa käyttänyt samantyyppistä työkalua (MindMeister) joidenkin ryhmätöiden tekemiseen, sillä se on ollut sitten helppo esitellä muille.

Maarit Luhtala

23.10.2019 15:34

Hei Siru!

Olen samaa mieltä siitä, että suunnitelmallisuus on todella tärkeä osa opettajan työtä. Mielestäni sillä ei ole väliä, mitä mallia käyttää, vaan tärkeintä on löytää tai luoda itselleen sopiva malli. Tein pedagogisen käsikirjoitukseni samaa Chydenius-instituutin mallia käyttäen, joten oli mielenkiintoista lukea, että pohdit samanlaisia asioita kuin minä. Tehdessäni tehtävää mietin myös sitä, että tämä malli voisi sopia erityisen hyvin, mikäli opettaja opettaa jotain uutta kurssia. Tätä mallia voisi siis hyvin esitellä opetusharjoittelijoille, kuten tekstissäsi totesit.

Terveisin, Nelli

Nelli Nyström

09.10.2019 14:21

Minulle tuli aivan samanlaisia ajatuksia tämän mallin käyttämisestä lukio-opetuksen suunnitteluun. Vastavalmistunut opettaja voisi hyötyä tällaisesta visuaalisesta suunnitelmasta mutta yhden lukiokurssin suunnitteleminen tältä pohjalta ei tunnu minusta järkevältä. Mielestäni yhden aihepiirin suunnittelu tällä tavalla on melko järkevää mutta en myöskään näe, mitä hyötyä tuollainen kuva siihen lopulta tuo. Toisaalta täytyy myös muistaa, että meidän työssä tuo yksi aihepiiri käsitellään viikossa tai parissa eikä mitenkään voisi kaikkiin aihepiireihin tehdä tällaista työmäärää. Minulle jäi tunne, että tällainen pedagoginen käsikirjoitus sopinee paremmin yliopistokursseihin, joissa yksi kokonaisuus on pidempi.

Kirsi Sirén

09.10.2019 11:52

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *