Hyppää sisältöön
Kuusi opiskelijalähettilästä rivissä hymyilemässä kameralle.

Opiskelijalähettiläät

Millaista on opiskelijan elämä Tampereen korkeakouluyhteisössä? Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat kertovat!

Yhdessä kohti parempaa opiskeluhyvinvointia

Vuosittaista opiskelijoiden mielenterveysviikkoa vietetään tänä keväänä 8.-14.4.2024. Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskeluhyvinvointia korostava kampanjaviikko nostaa tällä kertaa esiin yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen saavutettavuuden merkityksen osana moninaista opiskeluyhteisöä. Opiskelijoiden mielenterveysviikon keskeinen sanoma tiivistyykin ajatukseen siitä, että jokaisella opiskelijalla on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään.

Robotiikka – tulevaisuuden ala

Tampereen yliopistossa on voinut syksystä 2023 lähtien opiskella tekniikan kandidaatiksi ja diplomi-insinööriksi kahdessa uudessa koulutuksessa: robotiikassa ja energiamurroksessa. Tässä blogitekstissä esitellään robotiikan koulutusta tarkemmin. Kysyimme opiskelijoilta, millaista opiskelu robotiikan alalla on. Kysymyksiin vastaavat Mikael Patey, syksyllä 2023 robotiikan opinnot aloittanut opiskelija, ja Teemu Mökkönen, automaatiotekniikalla pääaineenaan robotiikkaa opiskellut 6. vuoden opiskelija.

Entä jos en tiedä, mitä haluan opiskella? — 3 vinkkiä, miten päästä alkuun

Useimmille meistä ei ole täysin selvää se, mitä sitä oikeastaan haluaisi isona tehdä. Toisilla lapsuuden haaveammatti on myös se lopullinen ammatti, mutta esimerkiksi omalla kohdallani oman jutun etsimiseen meni noin 30 vuotta. Omaa juttua ei tarvitsekaan heti löytää: alaa voi vaihtaa, mikäli opintojen aikana huomaa, että esimerkiksi sivuaine kiinnostaakin enemmän tai valittu ala ei tunnukaan mielenkiintoiselta. Joskus se oma juttu voi löytyä vasta usean vuoden työuran jälkeen.

Unelma-ammatti hakusessa, miten navigoida yliopistossa!

Joku tietää jo päiväkodissa, mitä haluaa tehdä isona. Toiselle se selkeytyy peruskoulun aikana. Kolmas lähtee hakemaan miettimisaikaa lukiosta tai ammattikoulusta, mutta ei siltikään tunnu keksivän unelma-ammattiaan. Kahdella ensimmäisellä on selkeä päämäärä mielessä, jota kohti edetä, ja jonka eteen tehdä töitä. Kolmas sen sijaan kokee olevansa hiukan hukassa, koska tuntuu, että vaihtoehtoja ei ole ollenkaan tai että niitä on liikaa. Mitä siis tehdä, jos unelma-ammatti on hukassa? Kannattaako silti hakea yliopistoon?