Tekoäly yhteiskuntatieteissä: tasapainon löytäminen – Claudia Åvist
Yliopistolla on olemassa omat ohjeistuksensa tekoälyn käyttöön liittyen (Liikennevalomalli: Näin ohjeistat opiskelijoita teköälyn käytössä). Toisinaan professoreilla ja opiskelijoilla on kuitenkin hieman eri käsitys tekoälyn hyödyntämisestä osana yhteiskuntatieteellisiä opintoja. Toiset olivat varsinkin tekoälyn yleistymisen alkumetreillä hyvinkin pidättyväisiä, eivätkä hyväksyneet sen käyttöä laisinkaan, sillä he kokivat tekoälyn käytön lamaannuttavan oppimisen ja analyysintekokyvyn alallamme. Toiset taas käyttivät tekoälyä jatkuvasti ja ulkoistivat suurimman osan työstään tekoälylle. Suurimman tekoälyshokin laannuttua vaikuttaa siltä, että tekoälyn hyödyntäminen on jossakin määrin tasaantunut.
Tasaantumisella tarkoitan, että vastarannan kiiskit ovat hoksanneet tekoälyn hyödyt, kun taas tekoälylle kaiken ulkoistaneet ovat ymmärtäneet tekoälyn haitat ja epäkohdat.
Miten tekoälyä sitten käytetään yhteiskuntatieteissä? Itse kuulun vastarannan kiiskeihin ja olen hyvin pidättyväinen tekoälyn käyttäjä. Kuitenkin jopa minä olen todennut, että tekoäly on hyvä työkalu, kun alan opiskella täysin uutta ja laajaa asiakokonaisuutta. Samaan tapaan kuin joku saattaisi käyttää Wikipedia-artikkelia uuden asian pintapuoliselle ymmärtämiselle ennen syvällisempää perehtymistä. Tekoälyn kanssa voi myös sparrata tutkimuskysymyksen asettelua, mutta tällöin tulee osata kysyä tekoälyltä oikeita kysymyksiä. Olemme muiden opiskelijoiden kanssa huomanneet, että tekoäly tahtoo usein miellyttää käyttäjäänsä, joten siltä täytyy osata kysyä kritiikkiä. Tekoälyä voi myös hyödyntää laajempien tekstien tiivistämiseen, mutta se voi toisinaan jättää huomiotta tärkeitä yksityiskohtia, joten tiivistelmiin ei kannata luottaa sokeasti.
Kevätlukukaudella suorittamallani kurssilla opiskelijoita rohkaistiin käyttämään tekoälyä osana kurssityötä. Oma ryhmäni hyödynsi tekoälyä tutkimusasetelman luomiseen, uusien aiheiden pintapuoliseen ymmärtämiseen sekä litterointiin. Kuten sanottu, olen henkilökohtaisesti hyvin varautunut tekoälyn käytöstä, mutta litterointiin se oli oivallinen työkalu. Tietenkin myös litterointi täytyi tarkistaa ja korjata tekoälyn jäljiltä, mutta se nopeutti haastatteluiden litterointia todella paljon.
En käyttäisi tekoälyä esseiden tai muiden tekstien kirjoittamiseen tai analyysin tekemiseen. Yhteiskuntatieteiden tehtävä on nimenomaan kerryttää tietoa ja asiantuntijuutta erilaisten teemojen parissa, erikoistua tiettyihin asiasisältöihin ja analysoida tilanteita ja dataa tämän tietotaidon avulla. Pienimuotoiseen tekstinmuokkaukseen tai uudelleen sanoittamiseen tekoälystä voi kuitenkin olla hyötyä.
En myöskään suosittele käyttämään tekoälyä lähteiden hakemiseen, sillä usein tekoäly tuottaa lähteitä, joita ei ole olemassa tai lähteiden sisältö ei todellisuudessa vastaa haettua tietoa. Tekoälyä ei myöskään tulisi käyttää ainoana tietolähteenä. Se on oiva työkalu uusien aiheiden pääpiirteiden hahmottamiseen, mutta syvällisempään oppimiseen se ei kuitenkaan sovellu.
Kuinka hyödynnän tekoälyä tietojenkäsittelyn maisteriopiskelijana – Anas Uddin
Opiskellessani tietojenkäsittelyä ja sivuaineenani ohjelmointia, tekoäly löytää tiensä opintorutiineihini päivittäin. Painotus onkin sanalla rutiinit, ei korvaaminen. Minulle tekoäly ei ole jotain, joka tekee työn puolestani. Sen sijaan se auttaa minua työskentelemään paremmin, nopeammin ja syvällisemmin.
Tampereen yliopistossa tekoälyn käyttöä ei ole sivuutettu tai kielletty. Monilla kursseilla sitä rohkaistaan käyttämään vastuullisesti. Useimmiten tekoälyn hyödyntämisestä pyydetään raportoimaan tehtävien yhteydessä. Samanaikaisesti kurssikokeet tehdään elektronisessa ympäristössä ilman internet-yhteyttä. Tekoäly ei siis pelasta kokeessa, mikäli aihetta ei ole todella oppinut. Toisin sanottuna, tekoäly voi auttaa oppimaan, mutta ei korvaa oppimista.
Useimmiten aloitan prosessin antamalla tekoäly työkalulle kontekstin. Jaan suurpiirteiset ideani, muistiinpanoni tai luonnokseni ja pyydän työkalua siistimään tai järjestämään antamani datan. Harvemmin hyväksyn tekoälyn antamaa tuotosta sellaisenaan. Sen sijaan luen sen läpi huolellisesti, muokkaan osia ja toisinaan yhdistelen ehdotuksia useista eri työkaluista. Lopputulos on aina minun itseni luomaa.
Hyödynnän tekoälyä myös monimutkaisten aiheiden ymmärtämiseen. Teknisiä aiheita opiskellessa tarvitaan usein toistoa ja useita selityksiä, ennen kuin käsitteen ymmärtää kunnolla. Tekoäly helpottaa tätä prosessia, sillä se tarjoaa useita eri selitysmalleja, esimerkkejä ja suoraviivaisia tiivistelmiä.
Eri työkalut ovat sopivampia erilaisille tehtäville. Kuvien generoimiselle ja ideoinnille sopivin on Gemini, ohjelmointiin liittyviin ongelmiin Claude, pidemmille teksteille Copilot, aiheiden selittämiselle Perplexity ja jokapäivisille akateemisille kysymyksille ja tiedonhaulle sopivin on ChatGPT.
Toinen minulle toimiva tapa on yhdistellä tuotoksia useista eri työkaluista. Jokaisella niistä on omat vahvuutensa ja rajoitteensa erityisesti tiedostojen käsittelyn, koodin päättelyn ja tekstityylin suhteen. Vastauksia vertailemalla, faktan tarkistuksella ja parhaat ideat poimimalla voin luoda parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Tekoälyn tehokas käyttö vaatii myös työkalun ohjaamista. Selkeät ohjeet ja riittävä taustatieto auttavat tekoälyä luomaan laadukkaan vastauksen. Voisi sanoa, että tekoälyn kanssa kommunikoinnista on tulossa uusi akateeminen taito.
Yliopistot ympäri maailman joutuvat miettimään uudelleen, miten oppiminen toimii tekoälyn aikakaudella. Tampereen yliopistossa työpajat ja jopa AI hackathon rohkaisevat meitä tutkimaan näitä työkaluja, samalla ymmärtäen eettisen käytön ja akateemisten käytäntöjen tärkeyden. Minulle tekoäly ei ole oikotie, vaan tehokas assistentti, jonka avulla uteliaisuus muuttuu syvemmäksi oppimiseksi.
Moi! Olen Claudia, kansainvälisen politiikan maisteri opiskelija. Olen erikoistunut opinnoissani Turkkiin ja Lähi-itään. Vapaa-ajalla tykkään viettää aikaa luonnossa ja läheisteni kanssa, matkustaa ja kuunnella live-musiikkia.
Moi! Olen Anas Uddin, Tampereen yliopiston opiskelijalähettiläs ja tällä hetkellä teen maisteriopintoja tietojenkäsittelytieteissä. Olen alkujani Dhakasta Bangladeshista ja aikaisemmin työskentelin ohjelmointi-insinöörinä. Intohimonani on teknologia, suunnittelu, terveys ja urheilu, muoti ja jatkuva itseni kehittäminen. Opintojen ulkopuolella tutkin luontoa ja uusia paikkoja, vietän aikaa ystävien kanssa ja tapaan uusia ihmisiä.
Kommentit