Olen Marika Ristolainen, os. Setälä ja asustelen Porissa omakotitaloa kahden lapsen kanssa. Jos minun pitäisi miettiä omia ominaisuuksiani voisin sanoa olevani 99,9% positiivinen, tiukkasanainen moniajaja, kiireinen, hössöttävä huolehtija ja kuitenkin ihan särmäkin. Luonteeni on sellainen, ettei lääkärinikään ihmettele korkeaa verenpainetta tai rajoilla olevia kilpirauhasarvoja – olen aina siis vauhdissa. Perheeseeni kuuluu lisäkseni kaksi poikaa, 18 vuotias Antti ja kohta 11 vuotias Mikko, sekä monivuotinen miesystävä Veli-Matti. Vanhempi lapsista muuttaa näillä näppylöillä omaan kotiin. Nykyharrasteisiin luetaan lapset, oleskelu itseni ja ystävien kanssa, liikunta luonnossa, pyöräily, pihatyöt ja remontointi. Ennen kulutin aikaani koiraharrastuksen, palveluskoirapiirien ja amerikanrautojen parissa.
Ennen insinööriopiskeluja valmistuin ensin ylioppilaaksi, sitten prosessiteknikoksi. Vuonna 1992 aloitin Raumalla insinööriopinnot. Työhistoriani käynnistyi ”alalla” vuonna 1996, kun valmistuin Rauman ammatti-instituutista tuotantotalousinsinööriksi ja pääsin ensimmäiseen oikeaan työpaikkaani; projektihenkilöksi Outokummulle Poriin. Työ alkoi heti tietotekniikan projektilla. Olen käynyt myös Johtamisopiston 1,5v koulutuksen ja tein harjoitustyönä tietojärjestelmäprojektin porilaiseen automaatiojärjestelmien yritykseen. Outokummulta kuljetusliikkeelle, sieltä Empower -konserniin ja sieltä myytynä Novo Groupille.. ja edelleen WM-datalle, mikä yritys myöhemmin sitten oli. Titteli vaihtui matkalla sovellustukihenkilöstä sovellusasiantuntijaksi. Vuonna 2005 aloitin työt nykyisellä työnantajalla, Pori Energia Oy:llä, jossa työskentelen ICT-sovellusasiantuntijana osallistuen projekteihin ja toimien eri järjestelmien pääkäyttäjänä.
Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, harrastuksissa on ollut viimeiset 3 vuotta oleskelua. Moniajajana pidän vauhdissa olosta, monien narujen käsissä pidosta ja parhaimmillani olen kiireisenä. Nyt olen sillä iällä, että voisin jatkaa oleskelua ja nauttia. Olen kuitenkin tiedonjanoinen ja haluan kehittyä elämässä ja työssäni. En oikeastaan alun perin ajatellut opiskella vuositolkulla, mutta koska nyt tuli kehittymisen halu, päätin lähteä mukaan DI-opintoihin. Porin opinahjo ja suuntaus tukee työtäni, jossa haluan olla joka tapauksessa hyvä. Pori on hyvinkin looginen paikka opiskella mukavana kotikaupunkina.
Mitä tältä vuodelta sitten odotan – Uusia ystäviä, tiukkoja tenttihetkiä, äärettömästi kirjoja, luentoaineistoja sekä videoita ja hankalia harjoituksia… mutta yhteenkuuluvaisuutta, yhteistyötä, onnistumisia, hymyjä, ahdistuksia ja naurua. Paljon kaikkea. Ja varmaan sitä hermojen menettämistä ja verenpaineen nousua. Kun näistä alkumetrien sekoiluista, kurssivalinnoista ja muista ja lukujärjestyksistä selvitään, tästä tulee mahtavaa, ellei jo ole – näin uskon ja luotan. Jo nyt tavattujen kanssatovereiden avulla suurin jännitys on haihtunut!
