Täällä kirjoittelee 39-vuotias Maria. Tarkemmin kuvailtuna äiti, vaimo ja sosiaalityön maisteriopiskelija. Opiskelen tällä hetkellä täyspäiväisesti ja hoidan 1-vuotiasta poikaani. Valmistuin vuonna 2009 sosionomiksi (AMK). Sen jälkeen olen ollut työelämässä ja tehnyt jos jonkinmoista täydennyskoulutusta. Sosiaalityön opiskelu alkoi kyteä mielessäni ehkä viisi vuotta sitten. Suoritin sosiaalityön perus- ja aineopinnot, sekä kandidaatintutkielman Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Porin yliopistokeskukseen opiskelijaksi päädyin Satakuntalaisena sen ihanteellisen sijainnin vuoksi. Pääsin aluksi hyvinvointipolitiikan ja yhteiskunnan tutkimuksen ohjelmaan. Päätin sitten kuitenkin vaihtaa sosiaalityöhön, koska olin siitä unelmoinut. Tampereen yliopistossa minua kiinnosti erityisesti päihteiden käyttöön keskittyvä tutkimus.
Tutkin ja ajattelen, siis olen
Sosiaalityön opiskelu ei ole osoittautunut tylsäksi alaksi opiskella, vaan se on ihan äärimmäisen mielenkiintoista ja moniulotteista. Olen itse intohimoinen tutkija luonne. Voisi sanoa, että olen aina ollut vähän ”laatikon ulkopuolelta ajattelija”. Minua kiinnostaa ajatella kriittisesti ja tuottaa uutta tietoa. Miten jotakin asiaa voisi katsoa toisesta näkökulmasta. Onko asia lopulta sitä miltä se näyttää ja mitä siitä uskotaan. Intohimonani sosiaalityön tutkimuksessa ja käytännön työssä on luoda tasa-arvoisempaa maailmaa, sekä poistaa epäkohtia yhteisöjen ja ihmisten elämästä.
Toivon, että sosiaalityön kautta voisin auttaa ihmisiä pääsemään tasa-arvoisemmin erilaisiin mahdollisuuksiin ja resursseihin käsiksi.
Elokuussa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tervetuliaisuustilaisuudessa dekaanimme totesi, että yliopistossa tarkoituksenamme on tehdä teistä ajattelijoita. Se resonoi juuri minulle. Ajattelen, että sen vuoksi olen yliopistossa, että oppisin ajattelemaan. Jos oppisin ensin ajattelemaan, kysymään ja kyseenalaistamaan, niin olisivatko tekemiseni kenties silloin hyödyllisempiä. Sosiaalityötä tehdessäni voisin pohtia, että teenkö jotain vain siitä syystä, että näin on aina tehty tai koska kaikki tekevät niin. Vai kiinnittäisinkö katseeni esimerkiksi kaikkiin niihin tekijöihin, jotka tutkimuksellisesti puoltaisivat jotain parempaa toimintatapaa. Tieteellisen ajattelun harjoittamisessa minusta hienoa on se, että on lupa kysyä, arvioida, etsiä ja löytää. On lupa nojata tutkittuun tietoon ja lupa luoda uutta tietoa. Uuden tiedon avulla muutamme maailmaa kenties paremmaksi paikaksi.
Miten huipulle pääsee
Minulla on tapana käydä poikani kanssa lenkillä. Yleensä kun tulen mäen kohdalle, niin yritän pikkuisen laittaa jalkalihaksia töihin hölkkäämällä mäen ylös. Mäen alussa lähden yleensä intoa puhkuen kiipeämään. Puolessa välissä vähän huokailen, että vieläkö on paljon jäljellä. Pistän kuitenkin lisää vauhtia jalkoihin. Mäen päälle päästyäni mietin, ettei se niin kauheaa ollutkaan. Tunnen hiukan ylpeyttä itsestäni, selvitin urakan. Edellä kirjoittamani kuvaa hyvin syyslukukauttani. Lukukauden alussa lähdin innolla tekemään opintoja. Tein pakolliset kurssivalinnat, ja sitten mielenkiintoisimmat kurssivalinnat. Puolessa välissä lukukautta katselin urakkaani ja pohdin, että selviänkö tästä vielä kunnialla. Nyt loppu häämöttää ja lisään hiukan loppukiriä, jotta saan kaikki tehtävät palautettua aikataulussa. Ennen joulutaukoa, kun viimeinen tehtävä on palautettu, tunnen varmasti hiukan ylpeyttä itsestäni. Ehkä mietin, että selvisin ja sain tutkia kaikkea mielenkiintoista.
Yliopisto opiskelussa hienoa on akateeminen vapaus. Voit edetä omia valintoja tehden ja rakentaa sellaisen opintopolun, joka palvelee omia urahaaveitasi.
Itseäni kiehtoo eniten päihde- ja riippuvuustyö, sekä tutkiminen. Valitsin heti opintojen alkaessa Pro gradu- tutkielmani aiheen. Kurssivalintoja teen sen mukaan, mikä parhaiten tukee tutkielman tekemistä ja omaa ammatillista kasvuani. Ja hei, yliopistossa saa opiskella ihan niin paljon kuin haluaa, ja melkeinpä mitä vaan. Arkisen opiskelun lomassa on myös lupa unelmoida. Itse unelmoin tutkimuksen tekemisestä.
Muistakaa unelmoida ja tehdä töitä unelmienne eteen. Niillä on tapana toteutua!
Maria
Kommentit