Palvelutuottajien kanssa käytävät neuvottelut ja käytännön toimet voivat kohdata tai eivät kohtaa asiakkaiden tarpeita tai 
jopa toiveita. Asiakkaan tahtotila on eri kuin toimittaja tarjoaa, vaikka sanat sopimuksissa olisivat samat. Merkitys vain eroaa. Näiden kanssa painiessa on vain oltava todella tarkkana ja ymmärtää toimittajaa. Tehdä sanakirja, jotta kieli olisi yhteinen ja opettaa toimittajaa ymmärtämään asiakasta – yhteydenpito ja keskustelut ovat kaiken A ja O, lukipa sopimuksessa sitten mitä tahansa. Homma on saatava toimimaan mieluummin tänään kuin ensi viikolla, selvitettävä syy sairauteen eikä lääkitä sitä Buranalla. Yhdessä.
Yhteistyö toimittajien kanssa on opettavaista. Olen tehnyt sitä 15 vuotta ja silti tulee aina yllätyksiä uusien toimijoiden kanssa. Yhtäkkiä huomaa, että on prosesseihin jäätyneitä toimittajia, jotka eivät puhu ”suomea”. Puhuvat, mutta omien sanavalintojen kanssa pitää olla todella tarkkoja, jotta homma toimii. Ei auta sanoa hallinta, koska hallintaa ei ole ilman valvontaa. Jos sanoo valvonta, hallinta ei tulekaan oletuksena. Näin se menee…. Viimeiset kaksi vuotta on ollut vallankin erilaista aikaa ”uuden” toimittajan kanssa. Se on ollut Toimittaja -sanakirjan sivujen kääntelyä, ihmistuntemuksen taitamista, hermojen hillintää ja edes vähän nättejä sanoja. Toisinaan homma toimii ja kaikki hymyilevät. Software Engineering Management oli siitäkin syystä yksi kursseistani.
Kurssi avasi tietoa toimittajien toimintatavoista, haasteista, onnistumisista, suunnittelun vaikeudesta, kärsivällisyydestä, tekemisen ja implementoinnin ympyrästä, kulttuurin ja ihmisten erilaisuudesta, automaatiosta.
Tekniikka ja Talous -lehti kertoo, että robotisointi lisää tuottavuutta ja talouskasvua, samalla nostaen palkkoja ja työmäärän kysyntää. Kuulostaa oikeastaan varsin oudolta. Yrityksessämme suoritetaan par’aikaa järjestelmien uusintaa, sitä kautta automaatioasteen nousua. Teemme toimia, jotta manuaalisen työn vaiheita saadaan vähennettyä, järjestelmän sisäisiä ”robotteja” tulee lisää. Luemme Toimittaja -sanakirjaa ymmärtääksemme, mitä tämä järjestelmien sujuva toiminta tarkoittaa. Välillä kuulen lausahduksia oman työn puolesta kollegoilta, mutta pelko työn vähentymisestä lienee turhaa, tutkimuksenkin mukaan. Esimieheni tavoittelee tilaa, jossa olemme jalat pöydällä ja voimme keskittyä kehittämiseen ja suunnitteluun. Sitä odotellessa 😊.
Tutkimuksen mukaan palkkataso nousee – onko se sitten seurausta siitä, että nimenomaan ammattitaitoisen työvoiman osuus kasvaa? Asiaa on tutkittu 14 vuotta 17 eri maassa, joten asiassa pitää olla perää.
Kannattaa siis kouluttaa itseään, jotta juuri sinä olet haluttu työntekijä ja hyödyt siitä.
Robottien määrä on kuitenkin rajallista, niitä ei voi käyttää kaikessa. PK-yritykset tulevat tutkimuksen mukaan hyötymään ns. coboteista, jotka toimivat ihmisten keskellä eräänlaisina hitaina ja pieninä työntekijöinä. Tämä puoli tulee vielä kasvamaan, kun suuret yritykset ottavat nämä käyttöön.
Odotettavissa on, että pian suurin osa coboteista työskentelee autojen ja kulutuselektroniikan valmistuksessa ensimmäisen ja toisen portaan alihankkijoilla. Ryhmäkodin hoitohenkilökuntaan kuuluvia humanoidirobotteja käytetään jo nyt testikäytössä ympäri Suomea. Niiden tehtävä on viihdyttää ja miellyttää ihmistä. Me kaikki tiedämme, että resurssit on puristettu minimiin, eikä vanhusten kanssa keskustella. Onneksi on cobotti – tulevaisuuden apulainen. Näiden Peppereiden kehittämisessä tarvitaan juuri meitä. Nyt on siis aika tutustua siihen maailmaan.
Näissä tuulissa ja hangissa, lumikola kourassa, odotan hellekesää Poriin 😊
Marika
