Blogista

Syksyllä 2020 ilmestyneessä kirjassa "Robotin hoiviin? Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan" tarkastellaan palvelurobottien käyttöönottoon liittyviä sosiaalisia ja eettisiä haasteita yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmista. Kirjassa pohditaan, miten älykkäiksi ja oppiviksi kutsuttuja laitteita sovelletaan vanhusten hoidossa ja so¬siaali¬ ja terveyspalveluissa tai miten niitä käytetään koulujen pedagogisina laitteina lasten oppimisessa. Yhteiskuntatieteellisen ja filosofian tutkimuksen velvollisuus on nostaa tarkasteluun robotisaatioon liittyviä myyttejä, paradokseja ja ongelmia. Näennäisestä neutraaliudestaan huolimatta teknologia on poliittinen voima. Teknologian avulla muokataan ihmisten arkea, työtapoja ja lopulta yhteiskuntia usein perustavilla tavoilla. Yhteiskuntien toimivuuden perustuessa yhä enemmän ohjelmisto- ja laiterobotiikkaan joudumme pohtimaan sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vallankäytön ydintä. Millaista yhteiskuntaa olemme robotteinemme luomassa ja mitkä ovat ihmisten mahdollisuudet tätä kehitystä hallita? Entä miten kansalaisten näkemykset ja toiveet huomioidaan? Robottikehityksen ohjaus vaatii teknologian tietoisempaa demokraattista ennakointia. Kirjassa nousevat esille robottien kehitys ja niiden soveltamisesta ja käytöstä saadut kokemukset, mutta myös niiden laajemmat sosiaaliset, eettiset ja poliittiset perustelut.

Robotin hoiviin? -kirjan kirjoittajat:

Antti Hämäläinen on tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoE Agecare). Hänen väitöskirjatutkimuksensa tarkastelee iäkkäiden ihmisten hoivan teknologisoitumista hoivaetiikan, fenomenologian ja toimijaverkkoteorian avulla.

Pertti Koistinen on sosiaalipolitiikan emeritusprofessori, jonka erikoistumisalaa ovat työn, työllisyyden, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan tutkimus. Opettajana hän on ollut keskeisessä asemassa kehittämässä Tampereen yliopistossa työelämän aiheisiin painottuvia maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmia ja empiiristä työelämän tutkimusta.

Kalle Laakso on tehnyt apteekkiautomaatiota käsittelevän sosiologian pro gradu -tutkielman ROSE-hankkeessa. Työn näkökulmina ovat olleet robotiikan vaikutukset asiantuntijatyöympäristössä ja lääkkeiden käytön kasvun yhteys automaatioon.

Arto Laitinen on filosofian professori Tampereen yliopistossa ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ROSE-hankkeen varajohtaja. Hänen tutkimuksensa painopistealueita ovat yhteiskuntafilosofia, etiikka ja filosofinen ihmistutkimus.

Jaana Parviainen on filosofian dosentti ja yliopistotutkija, joka työskentelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa painopistealueita ovat olleet teknologian filosofia, sosiaalinen epistemologia ja ruumiillisuuden tutkimus työelämän ja talouden kontekstissa.

Jari Pirhonen on Tampereen yliopiston tutkijatohtori gerontologiassa. Hänen tutkimusalueitaan ovat vanhojen ihmisten pitkäaikaishoito, hoitoetiikka, hyvä elämä ja hyvinvointi vanhuudessa.

Juho Rantala on filosofian väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta. Hänen väitöskirjatutkimuksensa käsittelee Gilbert Simondonin tekniikan filosofiaa ja lohkoketjuteknologiaa.

Otto Sahlgren on filosofian maisteri ja tutkija Tampereen yliopistosta. Hänen tutkimuksensa käsittelee tekoälyn etiikkaa, erityisesti algoritmiseen päätöksentekoon ja syrjintään liittyviä moraalifilosofisia kysymyksiä.

Tuomo Särkikoski on toiminut ROSE-hankkeen tutkijana erityisalueenaan teknologian ja innovaatioiden historia.

Tuuli Turja Tampereen yliopistosta toimii Suomen Akatemian ROSE-hankkeessa sosiaalipsykologian tutkijatohtorina ja Työsuojelurahaston USUTE-hankkeessa tutkijana ja projektipäällikkönä. Turja tutkii palvelualojen robotisaatiota tilastollisin menetelmin mutta tiukan humanistisella otteella.

Lina Van Aerschot työskentelee tutkijatohtorina Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa ikääntyneiden ihmisten avun saamista, palvelujen käyttöä ja eriarvoisuutta sekä avun riittämättömyyttä.