Kuulumisia TAMKin Afrikan valloituksesta

Kuvituskuva

Viime kesänä sain ehdotuksen mennä mukaan kuulemaan Ambitius Africa -ohjelman toimintaa. Ohjelma tukee Afrikan ja Suomen välillä nuorten yrittäjyyden kehittämistä. Yhden webinaarin kautta tutustuin myös ruandalaiseen henkilöön, joka on ollut mukana myös kehittämässä tätä kansainvälistä ohjelmaa.

Eurooppa-Afrikka-akselilla tapahtuu

Viime kesänä sain ehdotuksen mennä mukaan kuulemaan Ambitius Africa -ohjelman toimintaa. Ohjelma tukee Afrikan ja Suomen välillä nuorten yrittäjyyden kehittämistä. Yhden webinaarin kautta tutustuin myös ruandalaiseen henkilöön, joka on ollut mukana myös kehittämässä tätä kansainvälistä ohjelmaa.

Eittämättä kiinnostus heräsi. Tämä voisi mahdollistaa suurempiakin avauksia: Tämän vuoden alussa julkaistu EU-Afrikka-strategia painottaa vihreää siirtymää, digitalisaatiota, kestävää kasvua ja työpaikkoja, rauhaa ja hallintoa sekä muuttoliikettä ja liikkuvuutta. EU:ssa on tunnistettu, että Euroopan hyvinvointi ja turvallisuus ovat tiivisti kytköksissä Afrikan kestävään kehitykseen. Vuosina 2021-2027 Horizon Europe rahoittaa myös tutkimus-ja innovaatiohankkeita tukien tämän strategian toteutumista. Myös TAMKissa haemme näitä tutkimusrahoja aktiivisesti.

Onko kyseessä niin sanottu perinteisen kehitysyhteistyön vauhdittaminen? Ei suinkaan. Nyt ei lähdetä kantamaan vettä Afrikan kaivoihin.  Ja ehkäpä kehitystä edistetään muustakin näkövinkkelistä kuin kaivojen rakentamisesta. Afrikka on yksi lupaavimmista nousevista talousalueista; ennusteiden mukaan jopa Covid-kriisin jälkeenkin. Kyse on sen tyyppisestä toiminnasta, joka todellisuudessa voisi tukea myös kansantalouksien kehittämistä Afrikan lisäksi muuallakin. Tässä on potentiaalia myös Suomelle.

Miksi juuri Ruanda?

Eittämättä monelle tulevat Ruandasta mieleen massiiviset kansanmurhat 1990-luvulla. Tästä kaikesta huolimatta Ruandan bruttokansantuote kasvaa nopeimmin Afrikassa – viime vuonna miltei yhdeksän prosentin vauhdilla. Ruandan sijoitus Maailmanpankin Doing Business -indeksissä on noussut kohisten. Nyt se on Afrikan kakkonen ja sijalla 38 kaikkiaan 190 maan vertailussa.

Sikäli TAMKin yhteysavaus Ruandaan tapahtuu nyt kreivin aikaan. Yrittäjyyden vauhdittaminen on avaintekijä Ruandan tyyppisessä valtiossa. TAMKin huippukonsepti Proakatemia on saavuttanutkin ääretöntä mielenkiintoa. Perinteisen akateemisen tutkinnon lisäksi opiskelijat lähtevät saman tien kehittämään yritystoimintaa. Ei hassumpaa.

Kesän ja syksyn alkuvalmistelujen tuloksen piti Ruandan delegaation tulla TAMKiin tutustumaan joulukuun alussa. Onneksi Ruanda on lähes ”koronaton” maa ja siksi pääsy Suomeen oli selvää. Proakatemian ja Y-kampuksen lisäksi ohjelmassa painottuivat esimerkiksi yhteistyö Business Tampereen ja Varalan kanssa. Lisäksi ideoimme yhteisiä TKI-projekteja liittyen myös Horizon-rahoituksiin.

”Emme syö leijonaa kerralla; syömme sen pala kerrallaan! ”

No, kaikki ei sitten mene niin kuin kirkossa kuulutettu. Pahaksi onneksi ruandalaiset sattuivat vaihtamaan konetta Istanbulissa. Ja vaikka koneen vaihto tapahtui kansainvälisellä alueella, tulkittiin ruandalaisten saapuvan Turkista. Niinpä Helsinki-Vantaan kentältä käännytettiin vieraamme takaisin Ruandaan. Vararehtorimme kohtelias kirjallinen vetoomus ja muut neuvottelut rajaviranomaisten kanssa eivät auttaneet. Näillä mentiin. Ohjelma toteutettiin suunnitellusti on-line. Yhdessä vain totesimme, että näistä haasteista saamme uutta voimaa.

Oli hienoa huomata, kuinka sitoutuneita ruandalaiset ovat TAMK-yhteistyön käynnistämiseen.

To do -listalla joulu- ja tammikuussa  ovat:

  • Päätösten tekeminen TAMKin koulutuspalvelujen ostamisesta
  • Horizon-hakemusten yhteinen kirjoittaminen sekä muiden TKI-hankkeiden valmistelu
  • Laajempien verkostoyhteistyöneuvottelujen avaaminen esimerkiksi Afrikan ja EU:n suuntaan

Ruandalaisten vieraiden mukaan: ”Emme syö leijonaa kerralla; syömme sen pala kerrallaan!

Inspiroituneesti ja innolla siis kohden vuotta 2021!

Ks. myös: Finnvera. 2020. Maat ja markkinat 2/2020: Afrikan potentiaali – Miten koronapandemia vaikuttaa maanosan talouskehitykseen? https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/artikkelit/maat-ja-markkinat-22020-afrikan-potentiaali-miten-koronapandemia-vaikuttaa-maanosan

Teksti: Jaana Seikkula-Leino, Impact Leader, Future Competencies and Learning, TAMK
Kuva: Pixabay

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *