Kirjoittanut ohjelmistotuotannon opiskelija Nico Heinonen
Monille varmaan termi AR tuli tutuksi kesällä 2016, kun Pokemon Go -hype oli huipussaan. Tietysti AR-pelejä ja sovelluksia oli ennen tätäkin, mutta Pokemon Go toi sen valtavirran tietoisuuteen. AR, eli siis Augmented Reality (suom. lisätty todellisuus), tarkoittaa sitä, että todellisuuteen tuodaan jotain virtuaalista jonkin laitteen avulla, jonka läpi käyttäjä katsoo. Laite voi esimerkiksi olla älypuhelin, jolloin käyttäjä katsoo kameran kuvaa näytöltä ja samalla kuvaan lisätään esimerkiksi 3D-malleja.
Toinen esimerkki on head-mounted display, eli päässä pidettävä näyttö, ja erilaiset älylasit, kuten Microsoft HoloLens. Muita aiheeseen liittyviä termejä ovat MR, eli Mixed Reality, VR, eli Virtual Reality sekä XR, Extended Reality, joka kattaa kaikki edellä mainitut.
Sci-fi on jo täällä
Monenlaisia AR-laitteita ja -näkymiä on ollut elokuvissa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Yleensä nämä ovat sijoittuneet kymmenien tai satojen vuosien päähän nykyhetkestä. Kuitenkin jo tänä päivänä päästään todella lähelle elokuvamaista meininkiä. Microsoftin HoloLens on päässä pidettävä tietokone, jonka näyttönä toimii läpinäkyvät lasit. HoloLens luo kolmiulotteisen skannauksen tilasta, jolloin todellisten pintojen päälle ja taakse voi asettaa virtuaalisia asioita. Vaikkeivat ne näytäkään aidoilta, tuntuvat ne silti olevan samassa tilassa käyttäjän kanssa. AR sovelluksia on saatavilla myös iOS 11:a tukeville laitteille ja pian myös Android-laitteille.
Sovelluskehitys
Tällä hetkellä paras alusta AR-sovellusten kehittämiselle on pelimoottori. Unitylle ja Unrealille löytyy kirjastot mobiilialustoille kehittämiseen. Appien tekeminen on melko suoraviivaista, eikä juurikaan eroa teknisesti normaalin mobiilipelin tai -appin tekemisestä. HoloLensin pääalustana on ollut Unity (yli 91% prosenttia appeista on tehty Unityllä heidän tietojensa mukaan), mutta Microsoft on myös aloittanut Unreal Enginen tukemisen. Yksinkertaisempia Universal Windows App -sovelluksia voi tehdä pelkällä Visual Studiolla. Haastavin kohta devauksessa on Holon vähäiset tehot: 1.44 GHz neliydin Intel Atom x5-Z8100P prosessori sekä 3 Gt välimuistia, josta 1 Gt on varattu pelkästään hologrammiprosessorille (HPU).
Toinen haaste on käytettävyys. Jotta käyttäjä voi vuorovaikuttaa kohteeseen, on sen oltava kolmiulotteisessa tilassa ja hänen on katsottava suoraan sitä kohti. Eli myös UI on joko käyttäjän edessä tai kontekstuaalisessa paikassa. HoloLens tunnistaa ainoastaan tap ja hold -liikkeet, jotka suoritetaan pistämällä laitteen edessä sormet yhteen kuin nipistäisit ilmaa. Lisäksi käytettävissä on myös englannin kielellä toimiva puheentunnistus.
Tulevaisuus
Tekesin juuri julkaiseman raportin mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä yli 100 AR- ja VR-alan yritystä. Lähes puolet itse tutkimukseen osallistuneista 60:stä yrityksestä on perustettu viimeisen neljän vuoden aikana. Ala siis on kasvanut huimaa vauhtia. Tulevaisuus on paljolti kehittäjien käsissä. Jos tuotetaan sovelluksia, joissa AR on pelkästään osana, koska se on uutta ja hienoa, kyllästyvät kaikki siihen nopeasti ja usko sen hyötyyn hiipuu. Onneksi eri teollisuuden alat ja koulut ovat ottaneet AR:n innolla vastaan. Useammissa yrityksissä, esim. Thyssenkrupp, Volvo, Autodesk ja Valmet, onkin otettu jo erilaisia AR-sovelluksia käyttöön. Haaste onkin keksiä se sovellus, joka todella hyötyy AR:sta.
Tekesin raportti: https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2017/suomessa-yli-sata-vrar-alan-yritysta–selvitys-paljastaa-tulevaisuuden-miljardibisneksen-suuntaviivoja/