Kolmas vuosi valmentajana käynnisty ja tuntuu siltä, että omalla kohdallani olen ollut todella onnekas, koska vuodesta toiseen omaan tiimiini osuu hyviä tyyppejä. Kaikki ovat olleet innolla mukana tekemässä ja osallistumassa. Voisi sanoa, että hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki on saavutettu ja ollaan hyvällä tiellä isoksi 14tiko2-tiimiksi. No, ensimmäinen opintojensa keskeyttäjäkin on jo ilmaantunut, mutta positiivista niin koululle kuin itse opiskelijallekin varmasti on, että päätös syntyi heti, jolloin varsinkin opiskelija voi lähteä toteuttamaan varasuunnitelmaansa turhan jahkailun sijaan.
Valmennus koki pientä muutosta sitten edellisen vuoden. Aikaisempien vuosien kokopäiväinen valmennus on kutistunut puoleen päivään ja muiden case-keskiviikkojen mahdollisiin ylijäämähetkiin, mutta kovin paljoa niistä ei apuja ole ainakaan vielä ollut, koska itse caset (robo ja kodu) ovat temmanneet opiskelijat keskittymään itse casen aiheeseen. Jotain on valmennuksessa siis joutunut karsimaan, mutta eiköhän kaikki oleellinen ole kuitenkin tiivistetysti saatu läpi vietyä.
Kyselimme opiskelijoitten fiiliksia nyt kun ensimmäinen periodi alkaa olla lähestymässä loppuaan ja positiivisina asioina esille tulivat mm. yhdessä tekeminen, hyvä ruoka, monipuolinen opiskelu, osaavat opettajat, ihanat tuutorit, mukavat caset, luokkakaverti, työpäiväajattelu, hyvät laitteet, säännönmukaisuus, mutta silti vapaus pitää taukoja.
Lisäksi kiitosta on tullut mm. hyvistä harjoituksista, hyvästä opetuksesta ja ryhmätyöskentelystä. Moitteita on tullut pitkistä ruokajonoista.