Kun viisitoista vuotta sitten alle 20-vuotiaiden raskauksia oli yli neljä tuhatta, oli luku hiukan yli 1 500 vuonna 2018. Alaikäisten 15–17-vuotiaiden naisten väestömäärään suhteutettu keskeytysten määrä on vähentynyt yli 70 prosenttia ja synnytyksienkin määrä lähes 70 prosenttia. Saavutuksen takana on seksuaalikasvatuksen parantuminen kouluissa, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin satsaaminen kouluissa ja ilmaisen ehkäisyn antaminen teini-ikäisille ja nuorille naisille. Nuorten päihdekäyttäytyminenkin on muuttunut – yhä useampi on kokonaan raitis eikä humalahakuinen juominen ole enää cool. Tämä näkyy suunnittelemattomien raskauksien vähenemisenä.
Seksitautien määrä on kuitenkin lisääntynyt nuorilla. Kuppaan sairastuu vuosittain noin parikymmentä alle 25-vuotiasta, kaksinkertainen määrä vuosikymmenen takaisiin lukuihin nähden. Tippurien määrä nuorilla on kasvanut runsaasti yli sadan, kun vielä vuonna 2015 tapauksia rekisteröitiin 70 kappaletta. Klamydiatartuntoja on viime vuosina ollut lähes 9 000 vuodessa – korkein määrä pitkään aikaan. HIV-tartunnat tekevät näistä trendeistä poikkeuksen. Noin kerran kuukaudessa teini-ikäinen tai 20–24-vuotias saa tartunnan. Luku on puolittunut 2010-luvun alusta.
Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka viides peruskoulun 8.- tai 9.-luokkalainen on ollut yhdynnässä. Lähes 20 prosenttia pojista ja 15 prosenttia tytöistä kertoi olleensa viimeisessä yhdynnässä ilman ehkäisyä. Luvut ovat onneksi matalampia lukiolaisilla (6-7 prosenttia) ja ammattioppilaitoksissa opiskelevilla (noin 10 prosenttia). Lisää tietoa niin raskauksien kuin seksitautien ehkäisystä tarvitaan edelleen.
Varsinkin peruskoululaisilla on monia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä toiveita. Kouluterveyskyselyn mukaan ilmaisia kondomeita toivoo lähes joka kolmas poika ja joka seitsemäs tyttökin. 15 prosenttia toivoo halvempia ehkäisyvälineitä, 10 prosenttia lisää tietoja seksitaudeista ja 5 prosenttia iltaisin ja viikonloppuisin auki olevia neuvonta- ja testauspaikkoja.
THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden-toimintaohjelman 2014–2020 tavoite on parantaa väestön seksuaali- ja lisääntymisterveystietoutta ja vähentää sukupuolesta, koulutuseroista tai muista syistä johtuvaa eriarvoisuutta väestön seksuaali- ja lisääntymisterveydessä ja tietotasossa. Miten tämä sitten tehdään?
- Koulujen opetussuunnitelmiin seksuaali- ja lisääntymisterveystietoa on annettava nykyistä laajemmin, kuten hedelmällisyysneuvontaa jo yläasteikäisten terveystiedon opetukseen ja osaksi ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten terveystiedon opetusta.
- Terveystietoon sisältyvä seksuaaliopetus ja kouluterveydenhuollon toiminta on suunniteltava yhteistyössä siten, että niiden antama seksuaalikasvatus täydentää ja tukee toisiaan muodostaen kokonaisuuden, jolla on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kannalta määritellyt yhteiset tavoitteet.
- Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on jaettava seksuaali- ja lisääntymisterveystietoa osana omaa työtään nykyistä monipuolisemmin.
- Seksuaalikasvatus on sisällytettävä kasvatus- ja opetustoimintaan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä aikuisväestön palveluihin.
- Väestökampanjat on toteutettava suunnitelmallisesti ja mahdollisuuksien mukaan eri toimijoiden ja kohderyhmän, kuten nuorten kanssa yhteistyössä.
- Raskauden ehkäisystä on tehtävä valtakunnalliset suositukset.
- Raskauden ehkäisypalveluja on tarjottava maksutta ympärivuotisesti kaikille hedelmällisyysiässä oleville ikäryhmille; raskauden ehkäisyn aloittamiseen ja seurantaan liittyvät tutkimukset sisältyvät näihin palveluihin.
- Raskauden ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluissa on huomioitava nuorten ja miesten, vammaisten ja maahanmuuttajien erityistarpeet sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuus.
Uusi hallitus on nostanut esille osan näistä tavoitteista uuteen hallitusohjelmaansa, kuten maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille ja seksuaalikasvatuksen vahvistamisen. Monet seksuaali- ja lisääntymisterveyden indikaattorit ovat kehittyneet myönteisesti. Ei ole syytä epäillä trendien kääntymistä, mutta tuloksia ei saavuteta ilman ponnisteluita. Tässä seksuaali- ja lisääntymisterveyden-toimintaohjelman toteuttaminen ja hallitusohjelman linjaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Mika Gissler
THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler on työskennellyt lisääntymistilastojen kanssa vuodesta 1991.
