Vanhemmat kaipaavat tietoa ja tukea

Mistä tiedän milloin pitää lähteä sairaalaan? Mihin pysäköin auton ja paljonko se maksaa? Saanko olla yötä synnyttäjän kanssa sairaalassa? Tehdäänkö minulle välilihanleikkaus? Melko monta kysymystä ja kuitenkin vain jäävuoren huippu siitä kysymysmäärästä, joita vanhempien mielessä pyörii. Tuleva perheenlisäys ja kasvu vanhemmaksi saattavat herättää lukuisia kysymyksiä, pelon tunteita sekä huolestuneisuutta. Lisäksi vanhempien kysymykset ja huolenaiheet muuttuvat sitä mukaa, kun lapsi kasvaa. Tässä kirjoituksessa käsitellään vanhempien tiedon tarvetta raskauteen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyen.

On tutkittu, että hyvä perehtyminen asioihin jo raskausaikana auttaa valmistautumaan tulevaan vanhemmuuteen. Vanhempien tiedon tarve raskauteen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyen on laaja ja vanhemmat kaipaavat paljon myös ns. “nippelitietoa”. Usein etsitään myös vastauksia henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin ja –tapahtumiin liittyen, voi olla myös asioita, joita ei haluta kysyä ammattilaiselta kasvotusten…

Marraskuussa 2015 Tampereen yliopistollisen sairaalan Naistentautien ja synnytysten vastuualue avasi Kysy kätilöltä -nettipalvelun. Nettipalvelun avulla haluttiin antaa tuleville vanhemmille mahdollisuus kysyä anonyymisti raskauteen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyviä kysymyksiä. Synnytyssalin kätilö vastasi kysymyksiin sähköpostilla viimeistään viikon sisällä kysymyksen lähettämisestä ja hänellä oli mahdollisuus konsultoida lääkäreitä vastausta kirjoittaessaan.

Millaista tietoa nettipalvelussa kaivattiin? Tulevat vanhemmat lähettivät kysymyksiä raskauden suunnittelusta, hedelmöittymisestä ja raskausajasta. Tietoa etsittiin erityisesti lapsettomuudesta ja lapsettomuushoidoista sekä niiden kriteereistä. Raskausajan näytteistä emättimestä otettava GBS-näyte (B-ryhmän streptokokki) herätti kysymyksiä. Vanhempia mietitytti myös mihin kaikkeen positiivinen GBS-näytteen tulos vaikuttaa ja onko siitä vaaraa sikiölle. Raskausajan ruokavalio ja sen vaikutus sikiön vointiin mietitytti myös. Monesti odottava äiti mietti, onko voinut aiheuttaa sikiölle vahinkoa syömällä jotain tiettyä ruoka-ainetta. Vanhemmat miettivät myös paljon sikiön vointia, rakennetta ja kehitystä sekä raskautta ylipäätään. Harrastuksista haluttiin tietää millaiset ovat turvallisia raskauden aikana ja voiko kuntosalilla harjoittelua jatkaa. Lisäksi kysymyksiä tuli paljon perussairauksista sekä erilaisten tutkimusten tuloksista. Paljon päänvaivaa tuottivat myös veriset vuodot, milloin vuoto on niukkaa ja vaaratonta sekä milloin tulisi lähteä sairaalaan. Moni mietti, onko voinut vahingoittaa sikiötä ennen tietoa raskaudesta. Myös lääkkeiden ja päihteiden mahdolliset vaikutukset sikiöön herättivät huolta.

Synnytyksen kivunlievitykseen, -tukihenkilöihin, -toimenpiteisiin sekä synnytystapaan ja –asentoihin liittyvistä asioista kysyttiin paljon. Vanhemmat pohtivat voiko useampaa kivunlievityskeinoa käyttää samaan aikaan, kuka voi toimia tukihenkilönä, missä tilanteissa väliliha leikataan ja voiko itse vaikuttaa sektiopäätökseen. Synnytyksen jälkeen vanhemmat alkoivat miettiä imetystä ja vastasyntyneen hoitoon liittyviä asioita. Paljon pohditutti se, että riittääkö maito vauvalle ja kuinka usein vauvaa tulee kylvettää. Myös synnytyksen jälkeinen seksuaalisuus- ja lisääntymisterveys mietitytti vanhempia. Usein kysyttiin milloin seksiä voi harrastaa synnytyksen jälkeen ja vaikuttaako synnytyksessä tulleet repeämät seksiin ja onko haluttomuus normaalia synnytyksen jälkeen.

Tiedon tarpeet vaihtelevat eri ihmisillä suuresti elämäntilanteen mukaan, toiset kaipaavat enemmän yksityiskohtaisempaa tietoa, kuin toiset. Tärkeintä on, että tietoa kaivatessa sitä on helposti saatavilla luotettavasta lähteestä, joko kasvotusten tai etänä, nimellä tai anonyymisti.

 

Tämän blogitekstin ovat kirjoittaneet Tampereen ammattikorkeakoulun kätilöopiskelijat Tiina Isotalo ja Emilia Raunela. Kirjoitus perustuu heidän opinnäytetyöhönsä “Vanhempien raskauteen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyvä tiedon tarve Kysy kätilöltä -palvelussa”. Opinnäytetyöllä tavoiteltiin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjauksen kehittämistä yhä lähemmäksi vanhempien tiedon tarvetta.