TEKSTI: HANNA ROINE
Yleisen kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirjani Imaginative, Immersive and Interactive Engagements. The Rhetoric of Worldbuilding in Contemporary Speculative Fiction tarkastettiin elokuun lopussa Tampereen yliopistossa. Tutkimuksen keskeisimpänä kysymyksenä on nykyaikaisen spekulatiivisen fiktion – fantasia- ja tieteisfiktion – merkityksellisyys. Kuinka käsitellä analyyttisesti sitä, miten kaukaisiin, outoihin ja jopa mahdottomiin maailmoihin sijoittuvat teokset voidaan kokea merkityksellisiksi? Aineistonani on laaja valikoima erilaisia teoksia: niin Neal Stephensonin, Jeff VanderMeerin, Hannu Rajaniemen, China Miévillen ja Ann Leckien romaaneja, digitaalisia pelejä kuten Mass Effect -trilogia, Battlestar Galactica -televisiosarja kuin Firefly-sarjaa käsitteleviä fanifiktiotarinoitakin. Valitun aineiston tarkoituksena on paitsi havainnollistaa spekulatiivisen fiktion keskeisimpiä piirteitä, myös laajentaa kirjallisuudentutkimuksen käsitystä siitä, mitä fiktiiviset teokset voivat käsitellä ja missä niiden viehätys piilee.
Päähavaintonani esitän, että maailmanrakentaminen (worldbuilding) kuuluu spekulatiivisen fiktion keskeisimpiin retorisiin ja kommunikatiivisiin keinoihin. Väitöskirjani haastaa ja täydentää niin narratologisen kuin spekulatiivisen fiktion tutkimuksenkin piiriin vakiintuneita tapoja käyttää maailmanrakentamisen käsitettä ja osoittaa näin spekulatiivisen fiktion ja kertomuksentutkimuksen vuoropuhelun hyödyt. Maailmanrakentaminen nähdään väitöskirjassa ontologisiin, konstruktivistisiin tai kognitiivisiin lähtökohtiin painottuvien määritelmien sijaan nimenomaan kommunikatiivisena keinona, jossa erilaiset kuvittelun käyttötarkoitukset yhdistyvät. Sen avulla spekulatiiviselle fiktiolle keskeisiä ideoita tai ajatuskokeita käsitellään ja käyttäjät – lukijat, pelaajat sekä katsojat – osallistetaan niiden työstämiseen.
Maailmanrakentaminen tarjoaa analyyttisen väylän tarkastella sitä, kuinka spekulatiivinen fiktio käynnistää käyttäjiensä kuvitteluprosessin ja ohjailee sitä suhteessa ideoiden kommunikointiin. Käyttäjiä ei ainoastaan kutsuta kuvittelemaan maailmoja, vaan myös tunnistamaan niiden keinotekoisuus ja pohtimaan niiden asemaa tiettyä tarkoitusta varten tehtyinä rakennelmina. Väitöskirjani esittääkin, että spekulatiivisen fiktion merkityksellisyys ei kietoudu arkitodellisuutemme hylkäämiseen, vaan erilaisiin tapoihin käsitellä ja tarkastella sitä. Se ei tartu pelkästään ymmärtämämme todellisuuden helposti muunneltaviin osasiin (yksilöt, valinnat, teot, hallittavissa olevat tapahtumat ja niin edelleen) vaan myös niihin lainalaisuuksiin tai malleihin, joihin ymmärryksemme todellisuudesta pohjautuu.
Tutkimus osoittaa lisäksi, että eri mediumien rajat ylittävänä keinona maailmanrakentamista voidaan pitää yhtenä spekulatiivista fiktiota genrenä määrittävistä piirteistä. Digitaalisen median nousu on vain vahvistanut maailmanrakentamisen ja sen tarjoamien retoristen keinojen merkitystä. Nykyaikainen transmediaalinen ympäristö pohjautuu vastavuoroiselle ja monenkeskiselle keskustelulle, ja tutkimukseni tarjoaa maailmanrakentamisen välineeksi tarkastella representatiivisten teosten kautta tapahtuvaa ideoiden kommunikointia tällaisessa ympäristössä.
Spekulatiivisen fiktion pohja on tunnetusti ideoissa, ja väitöskirjani todistaa, että niiden työstäminen ja työstämiseen osallistuminen voivat olla sekä nautinnollisia että vastavuoroisia prosesseja. Spekulatiivinen fiktio ei ainoastaan tee erilaisten käsitteellisten ideoiden kehittelystä mahdollista: sen lisäksi se auttaa meitä jakamaan kokemuksia kohtaamisistamme etenkin oudon ja vieraan kanssa. Se ei tarjoa meille pakoa todellisuudesta, vaan antaa meille välineitä käsitellä ja ihmetellä sitä sellaisena kuin se on.
* * *
Väitöskirja on ilmestynyt sähköisenä Tampere University Pressin Acta Electronica Universitatis Tamperensis -sarjassa (1696; ISBN 978-952-03-0195-8).
Roineen väitöstilaisuudessa pitämä lectio praecursoria -luento on ilmestynyt Fafnir – Nordic Journal for Science Fiction and Fantasy Research -lehden tuoreimmassa numerossa (3/2016). Lisäksi maailmanrakentamista kuvittelun muotona tieteisfiktiossa käsittelevä artikkeli ilmestyy Niin & Näin -lehden numerossa 4/2016.
Kuva: Wikimedia Commons.
Kommentit