Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen historian opiskelusta?
Täytyy myöntää, että minunkin mielikuvani vastasivat aluksi edellä esitettyjä. Minulla ei oikeastaan ollut minkäänlaista käsitystä historian opiskelusta yliopistossa, koska yhteishaun aikaan minulla ei ollut mitään hajua, mitä oikeasti haluaisin tehdä. En oikeastaan tarkemmin perehtynyt hakemiini kohteisiin tai aloihin, sillä olin aivan varma, vaikka luinkin ahkerasti pääsykokeisiin, että en pääsisi sisään. Kun kesäkuun alussa sain tietää päässeeni Tampereen yliopistoon, olin tiedon myötä aina vain enemmän sekaisin.
Miten päädyin opiskelemaan historiaa?
Lukiossa piti saada lisäaikaa pohtia tulevaa ammattia ja mitä haluaa tehdä. Kolme vuotta kuitenkin hujahti niin nopeasti, etteivät minun ajatukseni ainakaan olleet edenneet mihinkään suuntaan. Yhteishaun lähestyessä olin aika hukassa ja sitä varmaan kuvastaa, että vaihdoin hakukohteita, kaupunkeja ja aloja useaan kertaan ja vielä viimeisen kerran itse hakemusta täyttäessä. Historia valikoitui listalleni, koska olin ollut siinä aina hyvä ja olin siitä hyvin kiinnostunut. En koskaan ole ajatellut historiaa tulevana ammattina, enkä tiedä ajattelenko vieläkään.
Historian opiskelu yliopistossa olikin hyvin erilaista kuin osasin odottaa. Odotin ihan oikeasti pölyisiä professoreita ja historian perinteistä kronologista läpikäyntiä. Todellisuus on kuitenkin ihan muuta. Aluksi kyllä kerrataan kronologisesti aikakaudet ja siitä on apua omien mielenkiinnon kohteiden hahmottamiseen. Historia ei kuitenkaan ole vain aikakausien kertaamista, vaan eri näkökulmien löytämistä ja juuri sen ymmärtämistä, että historia on aina jonkun henkilön valitsema kertomus.
Ei ole siis yhtä oikeaa historiaa, niin kuin koulukirjat antavat ymmärtää. Historia myös muuttuu koko ajan. Ei siksi, että tapahtumat tai henkilöt muuttuisivat, vaan historiankirjoittajat painottavat eri aikoina erilaisia asioita. Jos sinulla on mahdollisuus lukea isovanhempiesi aikaista historian oppikirjaa, ymmärrät mitä tarkoitan!
Historiassa on myös mahtavaa, ettei sinun tarvitse heti päättää, että olet kiinnostunut vain asiasta x. Olen itsekin tajunnut viimeisenä vuonna olevani kiinnostunut mainonnasta ja markkinoinnista ja voin opiskella myös niitä historian lisäksi. Tampereen yliopiston vapaa valinnaisaineoikeus on tässä maailman paras asia! Saat täydennettyä kokonaisuuttasi ja tulla juuri oman kiinnostuksesi asiantuntijaksi.
Miten historiaa sitten opiskellaan?
Historian opiskelu on paljon muutakin kuin luennoilla istumista. Opiskeluun kuuluu muun muassa kirjallisia töitä, ryhmätehtäviä, kirjatenttejä ja verkko-opiskelumahdollisuuksia. Historian opiskelussa minusta on myös tärkeää, että opiskelijoita kannustetaan erilaisiin opiskelutapoihin erilaisten kurssien suoritustapojen muodossa. Läsnäolopakkoakin esiintyy kursseilla, etenkin pakollisilla, mutta kaikki asiat ovat yleensä sovittavissa. Omia suosikkejani ovat ehdottomasti olleet erilaiset ryhmätyöt ja verkkokurssit.
Mikä historian opiskelijasta tulee isona?
Historian opiskelijat valmistuvat asiantuntijoiksi eli mahdollisuuksia on hyvin monia. Työllistyminen voi suuntautua julkiselle tai yksityiselle sektorille. Historian opiskelu siis tarjoaa valmiuksia moneen ammattiin, kuten diplomaatti, journalisti, arkistonhoitaja, museo-opas, poliitikko tai perinteinen opettaja.
Historiassa on myös vielä yksi mahtava juttu. Se ei koskaan mene hukkaan. Alat sitten opiskella psykologiaa, fysiikkaa tai lääketiedettä, kaikilla aloilla on aina historiansa ja se on keskeinen osa opintojasi. Nyt olet vain yleissivistänyt itseäsi laajalti historiasta. Pääset myös kehittämään kieliasua ja kirjallista ilmaisua, jotka eivät koskaan mene hukkaan. Historian opiskelu Tampereen yliopistossa on ajoittain vaativaa, mutta hyvin antoisaa.
– Jenni
Kommentit