Miten löysit Robotiikkaan?
Mikael:
Lukiossa haaveena oli päästä lennonjohtajaksi. Jollain englannin tunnilla piti tehdä uratesti, ja sen tulos oli kuitenkin mekatroniikkainsinööri. Tunnin jälkeen selvitin mikä on mekatroniikkainsinööri ja missä sitä voisi Suomessa opiskella. Löysin, että mekatroniikassa on kyse mekaniikan, elektroniikan ja tietotekniikan integroinnista älykkäiden järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Suomessa ei ole suoranaista mekatroniikan koulutusta, mutta ymmärsin, että robotiikka on iso osa sitä. Lukion ajan kuitenkin itselläni pysyi se kuva, että hakisin lennonjohtoon.
Opo kyseenalaisti, että miksi en hakisi robotiikalle tai mekatroniikalle, koska lukioajan olin kuitenkin puhunut paljon niistä. Vasta silloin tajusin, että haluan tosiaan opiskelemaan robotiikkaa.
Ensimmäisen haun alkaessa kävin puhumassa opolle, koska haku lennonjohtoon oli samaan aikaan kuin yo-kokeet. Opo kyseenalaisti, että miksi en hakisi robotiikalle tai mekatroniikalle, koska lukioajan olin kuitenkin puhunut paljon niistä. Vasta silloin tajusin, että haluan tosiaan opiskelemaan robotiikkaa. Ensimmäisenä vaihtoehtona oli Aalto-yliopiston automaatio ja robotiikka, toisena Tampereen Yliopiston robotiikka. Opintosuunnat löysin opon kautta. Hän kertoi, että robotiikkaa voisi opiskella Tampereella. Pääsin varasijalta opiskelemaan Tampereelle, ja olen tyytyväinen tulokseen. Mietin tarkemmin sijaintia vasta haun jälkeen, ja totesin, että Tampereella asuminen olisi mukavampaa. Täällä on paljon sukua ja läheisiä, sekä pidän Tampereesta kaupunkina.
Teemu:
Hain yhteishaussa useammalle alalle, kävin pääsykokeissa ja pääsin hyvällä tuurilla opiskelemaan automaatiotekniikkaa. Halusin alusta alkaen opiskelemaan robotiikkaa ja tiesin, että automaatiotekniikan kautta pääsee opiskelemaan sitä. Se oli suurin motivaatio. Hain opiskelemaan Tampereelle, koska olen kotoisin Jyväskylästä, ja se oli lähin paikka, jossa pääsee opiskelemaan robotiikan diplomi-insinööriksi. Tiedot koulutuksesta löysin itse yliopiston nettisivuilta.
Miksi valitsit robotiikan pääaineeksi?
Teemu:
Robotiikan voi valita pääaineeksi automaatiotekniikalla DI-vaiheessa. Olin jo koulupaikkaa hakiessa kiinnostunut robotiikasta, koska mielestäni se on tulevaisuuden ala, ja sillä on hyvät työllistymismahdollisuudet. Ensimmäiset mobiilirobotiikan kurssit vahvistivat valintaani. Pidin paljon ainekohtaisista kursseista ja myös ohjelmoinnista, joka on robotiikalla tarvittava taito. Robotiikalla pääsee oppimaan myös paljon asioita, joita ei pääse muualla opiskelemaan, ja jotka eivät ole kytköksissä kaikkeen aikaisemmin opittuun. Tämä uuden oppiminen innosti myös opiskelemaan robotiikkaa. Onhan se myös hienoa nähdä, kun härvelit pyörii itsekseen ilman kuskia.
Onhan se myös hienoa nähdä, kun härvelit pyörii itsekseen ilman kuskia.
Millaisista toisen asteen opinnoista on hyötyä robotiikan alalla yliopistossa?
Mikael ja Teemu:
Matematiikka ja fysiikka kannattaa olla melko vahvalla tasolla, fysiikka etenkin. Pääsykokeissa näiden osaaminen on eduksi, ja hyvä osaaminen helpottaa opiskelua. Näiden lisäksi englantia on hyvä osata, sillä robotiikan opinnoista suuri osa on englanniksi. Ohjelmoinnista voi olla hyötyä, mutta sitä ei tarvitse osata etukäteen, sitä opetetaan kyllä. Kuitenkin tärkeintä on motivaatio, eli jos ala todella kiinnostaa, niin opinnoissa pärjää kyllä.
Millaisia kursseja robotiikalla on?
Mikael:
Ensimmäisenä vuotena on mm. kielikursseja, matematiikkaa, fysiikkaa ja ohjelmointia. Näiden lisäksi on luova ongelmanratkaisu -niminen kurssi, joka johdattaa yleisesti tekniikan opintoihin ja robotiikan johdantokurssi. Tällä hetkellä pidän ohjelmoinnista paljon, mutta oman alan kurssit ovat itselle kuitenkin mielenkiintoisimpia. Robotiikan peruskurssi oli kiva kurssi, sillä oli joka viikko vaihtuvia luennoitsijoita, ja loppupuolella kurssia tehtiin ryhmässä projekti. Projekti oli mielestäni parempi osa kurssista. Ryhmä valitsi kurssilta aiheen, josta tehtiin esitelmä. Ryhmät esittivät muille opiskelijoille vuorotellen tuotokset.
Robotiikan kursseja voisi yleisesti jaotella kone-, automaatio- ja tietotekniikan alle.
Teemu:
Robotiikan kursseja voisi yleisesti jaotella kone-, automaatio- ja tietotekniikan alle. Kaikki käsittelevät omaa osa-aluettaan. Tietotekniikan puolella opiskellaan koneoppimista ja signaalinkäsittelyä. Automaatio- ja konetekniikan kursseilla käsitellään aiheita kuten: paikannus ja epävarmuus, robottikäsien ohjaus, niiden polkuja sekä sensoriprosessoreja. Itse olen käynyt eniten mobiilirobotiikan ohjauskursseja. Mobiilirobotiikka viittaa robotiikan alueeseen, joka keskittyy liikkuvien robotiikkajärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöön.
Kurssityö näillä kursseilla on käytännössä paljolti projektiluontoista tekemistä. Kurssilla esitetään esimerkiksi datasetti, josta kurssin aikana lasketaan, kuinka robotti on liikkunut ja tulosta verrataan oikeaan toteutuneeseen liikerataan. Kurssit sisältävät aika paljon laskentaa. Vaativimmilla kursseilla yhdistetään aikaisempien kurssien tietoa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi yhdellä kurssilla valmistui opiskelijoiden projektina robottikäsi, joka kuivasi ikkunoita, ja itse tein ääniohjautuvan robotin, joka liikkui pisteestä toiseen. Toisella kurssilla taas opiskelijatyönä robolabrassa on tehty robottikäsi, joka kasaa legoja.
Millä tavalla opiskelet?
Mikael:
Vaikka robotiikalla on mahdollista opiskella hybridinä, itse kuitenkin käyn luennoilla sen verran kuin voin, ja sen mukaan, mikä tuntuu kannattavan. Käyn luennoilla, jos aihe tuntuu haastavalta, mutta jään kotiin, jos osaan aiheen. Mieluummin menen paikan päälle, mikäli tarvitsen apua johonkin aiheeseen. Musta on tosi jees käydä luennoilla, matemaattisissa aineissa varsinkin itselle on todella tarpeellista, että joku opettaa aiheen. Mulla on myös esimerkiksi yksi opiskelukaveri, joka katsoo etänä kaikki luennot, joilla ei ole pakko olla läsnä.
Teemu:
Oma tyylini opiskella on tehdä ajoissa kurssin kuluessa kaikki valmiiksi. Pidän siitä, että kaikki on tehty kerralla. Projektikursseilla toisaalta tätä ei välttämättä pysty tekemään. Projektikurssit saattavat olla haastavia, mutta niillä mielestäni oppii eniten. Opinnot olen pystynyt tekemään melko vapaasti hybridinä, eikä pakollisia läsnäoloja ole ollut juurikaan. Suuren osan opinnoista olen suorittanut kiltahuoneella. Opetusta on kuitenkin tarjolla kaikilla kursseilla. Monella kurssilla on viikoittaiset luennot, ja niiden pohjalta tehdään tehtävät.
Mistä pidät opiskelijaelämässä ja killan toiminnassa mukana olemisessa?
(Kilta on tekniikan opiskelijoiden muodostama ainejärjestö.)
Mikael:
Pidän siitä, että kilta on pieni. Tuntuu siltä, että täällä valtaosa on ihmisiä, joita oikeasti kiinnostaa opiskella robotiikkaa. Meillä on aika tiivis poppoo ja hyvä yhteishenki. Kaikki tulee hyvin toimeen toistensa kanssa. Meidän porukassa voi kysyä apua tosi helposti, ja meillä on esimerkiksi Discord-kanava, jossa on suurin osa syksyllä aloittaneista opiskelijoista. Discordissa on kanavat eri aineille ja vastauksia kysymyksiin saa aika nopeasti. Opiskelijana olemisessa pidän opiskelijatapahtumissa käymisestä. Tapahtumat ovat kivoja, ja siellä tutustuu uusiin ihmisiin. Pitää kuitenkin pitää huoli, että aikatauluun sopii tapahtumien lisäksi myös koulutyöt.
Teemu:
Killassa olen ollut monessa eri pestissä, killan toiminnassa pidän siitä, että siinä tutustuu monipuolisesti ja helposti ihmisiin, joista nykyäänkin usean vuoden jälkeen moni on hyviä ystäviä. Opiskelijabileet tietenkin ovat myös ihan kivoja, niiden lisäksi olen pitänyt yritysvierailuista ja opintomatkoista.
Kenelle suosittelisit robotiikan opintoja?
Mikael:
Kaikille niille, joilla on mielenkiintoa robotiikkaa kohtaan. Automaatiotekniikan opinnoista pääsee myös syventymään robotiikkaan, jos automaatio kiinnostaa ensisijaisesti. Robotiikka on hyvä vaihtoehto, koska täällä on niin hyvä yhteishenki, killan toimintaan pääsee vaikuttamaan koska opintoala on niin nuori, ja työpaikat ovat koko ajan kehittyviä.
Robotiikka sopii sellaiselle ihmiselle, jolla on kiinnostusta ohjelmointiin, ja haluaa nähdä laitteet liikkumassa.
Teemu:
Semmoselle, jotka jollain tavalla haluaa olla aallon harjalla, testata ja olla luomassa uuttateknologiaa. Robotiikka sopii sellaiselle ihmiselle, jolla on kiinnostusta ohjelmointiin, ja haluaa nähdä laitteet liikkumassa. Myös sellaiselle, joka haluaa päästä toimimaan fyysisten laitteiden kanssa.
Robotiikasta yleisesti:
Robotiikan avulla voidaan kehittää toimintaa monilla aloilla. Tavoitteena on tehdä ihmisten työskentelystä kevyempää, terveellisempää ja turvallisempaa. Teollisuudessa robotiikka auttaa tekemään esimerkiksi tehtaista, autoista ja lentokoneista turvallisempia. Robotteihin perustuva logistiikka puolestaan tuo tavarat oikeaan paikkaan oikealla hetkellä.
Kestävässä kehityksessä ja kiertotaloudessa robotiikkaa hyödynnetään muun muassa saastuneiden alueiden puhdistamisessa ja jätteiden lajittelussa sekä kierrättämisessä. Hyvinvointi- ja terveyspalveluissa robotiikka tukee esimerkiksi liikuntarajoitteisten ihmisten arjen helpottamista.
Robotiikan osaajille on kysyntää niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ja työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Suomen ensimmäisessä robotiikan DI-ohjelmassa opit kuinka suunnitella, rakentaa, ohjelmoida ja soveltaa robotteja monilla eri aloilla.
Tampereen yliopistossa robotiikan opinnot perustuvat matematiikan, fysiikan ja ICT-alan perusopintoihin, joita täydennetään automaation, konetekniikan ja tekoälyn teemoilla. Opinnoissa perehdytään myös ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen, kyberturvallisuuteen, lainsäädäntöön ja etiikkaan, säätötekniikkaan ja mekatroniikkaan.
Tutustu robotiikkaan:
Lisää robotiikan tutkinto-ohjelmasta ja siihen hakemisesta löydät Robotiikan koulutus -esittelyn kautta.
Robotiikan opiskelijoiden arkeen sen sijaan voit kurkistaa Robotiikan Killan nettisivuilta tai heidän Instagram-tililtään @robotiikankilta.
Mainitsit energiamurroksen? Kerro lisää!
Energiamurroksen koulutuksessa perehdytään laaja-alaisesti eri tekniikan aloihin energiakysymysten näkökulmasta. Koulutuksessa perehdytään keskeisesti sähköenergiajärjestelmään, sekä lisäksi perinteiseen energiatekniikkaan, teollisuuden prosesseihin, älykkäisiin työkoneisiin, talotekniikkaan ja sähköistyvään liikenteeseen.
Tutustu tarkemmin, mitä energiamurroksessa opiskellaan ja miksi siitä voisi valmistua Energiamurroksen koulutus -esittelystä. Sen sijaan opiskelijoiden arkeen voi kurkata Energiamurroskillan sivuilta ja heidän Instagram-tililtään @energiamurroskilta.
Kirjoittajasta:
Olen Sanni, toisen vuoden tietotekniikan opiskelija. Tietotekniikan opiskelun lisäksi olen tällä hetkellä mukana robotiikan killan hallituksessa. Tuotan Tampereen yliopiston opiskelijalähettiläänä some- ja blogisisältöä, jonka kautta syntyi tämäkin koulutusesittely. Vaikka en opiskele robotiikkaa, on se mielestäni kiinnostava aihe, ja pidän paljon robotiikan killan hallitustyöstä.
Kommentit