Yliopisto-opintoja aloittaessa opiskelija joutuu pakostikin pohtimaan, millaisia valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja hän haluaa liittää tutkintoonsa. Esimerkiksi Tampereen yliopisto on siitä todella mainio, että meillä on vapaa sivuaineoikeus. Toisaalta tämä tuo valtavasti valinnan vapautta, mikä itsessään on loistavaa, mutta voi olla myös haasteellista pohtia, miten rajata kiinnostuksenkohteitaan.
Tampereen yliopisto on siitä todella mainio, että meillä on vapaa sivuaineoikeus. Toisaalta tämä tuo valtavasti valinnan vapautta, mikä itsessään on loistavaa, mutta voi olla myös haasteellista pohtia, miten rajata kiinnostuksenkohteitaan.
Vapaa sivuaineoikeus tarkoittaa käytännössä, että lähes mitä tahansa voi opiskella valinnaisena, mutta muutamia rajauksia kuitenkin on. Esimerkiksi joissakin aineopintokokonaisuuksissa (mm. yhteiskuntatutkimus) perusopinnot on oltava suoritettuina ennen, kun voi edes aloittaa aineopintoja. Syventävät opinnot voivat vastaavasti edellyttää jo suoritettuja perus- ja aineopintoja, jotta tulisi hyväksytyksi valinnaisten syventäviin opintoihin.
Tiedekunnat siis tarvittaessa määrittelevät, miten valinnaisten tulisi rakentua, mutta opiskelija itse valitsee, minkä alan kursseja opiskelee. Omassa pääaineessani esimerkiksi vaadittiin, että kandidaatin tutkinnon valinnaiset opinnot koostuivat 84:stä opintopisteestä edellisessä opetussuunnitelmassa. Tähän tuli sisällyttää yksi pitkä sivuaine (50-60 opintopistettä) ja joko yksi hieman laajempi 24-34 opintopisteen kokonaisuus tai kaksi vähintään 10 opintopisteen kokonaisuutta siten, että 84 opintopistettä tulee kuitenkin täyteen.
Käytännössä minulla oli siis käytössäni raamit, joiden mukaan tein itsenäisiä valintoja siitä, millaisia valinnaisia opintoja haluaisin suorittaa. Lopulta suoritin pitkän sivuaineeni psykologiasta, jonka lisäksi sain kokonaismerkinnät sosiaalitieteiden ja kasvatustieteellisistä monikulttuuriopinnoista.
Tämän lisäksi kandidaatin tutkinnossani oli yksittäisiä valinnaisia kursseja, joista en voinut saada kokonaismerkintää. Ei kuitenkaan ole yhtä yhteisesti jaettua käytäntöä siitä, kuinka paljon tutkintoon kuuluu valinnaisia opintoja, vaan ne riippuvat kustakin tutkinto-ohjelmasta. Se, miten valinnaiset rakentuvat omassa tutkinto-ohjelmassasi, selviää pääaineesi opetussuunnitelmasta!
Valinnaiset opinnot generalistitutkinnossa
Oma pääaineeni on kuitenkin useista muista pääaineista siinä mielessä erilainen, että suoritan niin kutsuttua generalistitutkintoa. Generalistisuus viittaa siis siihen, että en valmistu mihinkään ennalta määritettyyn alaan tai ammattiin, vaan tutkintoni antaa minulle yleiset pätevyydet kasvatustieteilijänä toimiseen.
Tämä on myös syy sille, miksi elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen kandidaatin tutkinnon valinnaisten määrä on niin laaja. Koska en generalistitutkintoni vuoksi valmistu suoraan tiettyyn työtehtävään, pystyn juuri valinnaisten opintojeni kautta viemään tutkintoani ja osaamistani siihen suuntaan, mitä toivon työelämältä. Generalistialoilla valinnaisten merkitys saattaakin olla siksi paljon suurempi verrattuna vaikkapa luokanopettajiin tai psykologiaa opiskeleviin, jotka saavat suoran pätevyyden tiettyyn ammattiin.
Koska en generalistitutkintoni vuoksi valmistu suoraan tiettyyn työtehtävään, pystyn juuri valinnaisten opintojeni kautta viemään tutkintoani ja osaamistani siihen suuntaan, mitä toivon työelämältä.
Generalistitutkintoa opiskelevalle voi olla siksi hyödyllistä yhdistää jotakin ”konkreettisempaa” osaamista tutkintoonsa ja opiskella esimerkiksi johtamista, kieliä tai viestintää. Olisin itse aloittelevana opiskelijana toivonut, että olisin huomannut tämän asian jo aikaisemmassa vaiheessa opintojani, sillä opintojen lopussa valittua valinnaisten suuntaa on vaikeampaa muuttaa. Vaikka olen melko tyytyväinen tekemiini valintoihin valinnaisissa opinnoissa, olisin varmaankin tehnyt hieman erilaisia kurssivalintoja aikaisemmissa opinnoissa ja suhteuttanut niitä enemmänkin työelämää kohti.
Valinnaisten opintojen mahdollisuuksia Tampereen yliopistossa
Tampereen korkeakoulujen yhdistymisen myötä valinnaisia pystyy opiskelemaan ristiinopiskeluna sekä uudessa Tampereen yliopistossa että Tampereen ammattikorkeakoulussa. Valinnaisia voi kuitenkin opiskella myös JOO-opintoina, mikä viittaa joustavaan opinto-oikeuteen jossakin muussa yliopistossa. Mikäli siis jotakin sinua kiinnostavaa opintokokonaisuutta ei järjestetä Tampereen yliopistossa tai TAMK:ssa, voit JOO-opintojen avulla suorittaa haluamasi opintokokonaisuuden.
Tampereen korkeakoulujen yhdistymisen myötä valinnaisia pystyy opiskelemaan ristiinopiskeluna sekä uudessa Tampereen yliopistossa että Tampereen ammattikorkeakoulussa. Valinnaisia voi kuitenkin opiskella myös JOO-opintoina, mikä viittaa joustavaan opinto-oikeuteen jossakin muussa yliopistossa.
JOO-opintojen opiskeluoikeutta pitää kuitenkin erikseen hakea, jolloin kotiyliopiston tulee tehdä hyväksytty päätös opiskeluoikeuden saamiseksi. Muista, että JOO-opintoihin hakeutuakseen sinun tulee olla myös vähintään toisen vuoden opiskelija. JOO-opiskeluoikeutta voi hakea kaikissa opiskeluvaiheissa, eli kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittaessa, mutta myös tohtoriopinnoissa! JOO-opinto-oikeus laajentaa siten valinnaisten opintojen mahdollisuuksiaan entisestään, jos Tampereen korkeakoulujen tarjonta ei kata sinua kiinnostavaa opintokokonaisuutta.
Valinnaisia opintoja on mahdollista valita myös verkosto-opinnoista, joita tarjoavat erinäiset Tampereen yliopiston yhteistyökumppanit. Esimerkiksi Psykonet eli psykologian yliopistoverkosto järjestää sekä perus- että aineopintojen opetusta psykologiasta. Tästä minulla on myös itse kokemusta, sillä jotkut suorittamani psykologian perusopinnot oli tehty yhteistyössä Psykonetin kanssa.
Osa perusopintojen kursseista saattoi olla videoyhteydellä toteutettuja siten, että kolme tai neljä eri yliopistoa oli verkkovälitteisesti yhteydessä toisiinsa, osallistuen samalle luennolle. En siis tarvinnut erillistä opinto-oikeutta Psykonetin kurssille osallistuakseni, vaan opetus oli jo itsessään luotu yhteistyössä Psykonetin kanssa. Muita valinnaisten verkosto-opintomahdollisuuksia löytyy esimerkiksi Sosnetin sosiaalityökursseista sekä YUNET:n tarjoamista nuorisotutkimusta käsittelevistä opinnoista.
Valinnaisten opintojen mahdollisuudet ovat Tampereen yliopiston opiskelijana todella avoimet! Käytännössä vain taivas on rajana, mutta omia kiinnostuksen kohteitaan voi olla haastavaa rajata. Tästä syystä olen itse ylittänyt kummankin tutkintoni valinnaisten vähimmäisrajat reippaalla kädellä. Koen, että laajat valinnaiseni ovat antaneet minulle korvaamatonta osaamista, jota voin hyödyntää tulevaisuuden työelämässä monipuolisesti.
Vinkkejä:
- Jos tiedät jo, mitä haluat tehdä ”isona”, valinnaiset opinnot kannattaa valita tulevaa työuraa ajatellen. Millaisista osaamiskokonaisuuksista ja kursseista olisi sinulle merkittävintä hyötyä tulevaa ammattiasi ajatellen? Millaiset opinnot saattavat jopa erottaa sinut muista alasi ammattilaisista työnhakuvaiheessa?
- Mikäli tulevaisuuden työurasi on vielä auki, kannattaa valita kiinnostavimmilta kuulostavia opinto- ja kurssikokonaisuuksia. Esimerkiksi itse olen edennyt kiinnostus edellä generalistialani vuoksi ja myös siksi, että tulevaisuuden työkuvat alkoivat hahmottua minulle vasta melko myöhäisessä vaiheessa opintojani.
- Valinnaiset kannattaa usein valita oman pääaineen ulkopuolisesta tiedekunnasta, sillä silloin ne parhaimmassa tapauksessa laajentavat ajatteluasi ja rikastavat pääaineopinnoista saamiasi näkökulmia. Eri tieteenperinteiden tapa tarkastella maailmaa on välillä hyvin erilainen, eli muista tiedekunnista otetut valinnaiset antavat sellaista osaamista, joka voi olla hyvin erilaista pääaineeseesi verrattuna. Usein nimenomaan muiden tiedekuntien tarjoamiin valinnaisiin myös kannustetaan aktiivisesti.
- Muista, että jokin apaattiselta ja tylsältä kuulostava kurssi voi olla oikeasti todella mielenkiintoinen! Samanaikaisesti todella kiinnostavalla tavalla kuvattu kurssi voi olla lopulta pitkästyttävä. Uskalla siis kokeilla rohkeasti eri kursseja ja mennä kuuntelemaan aloitusluennolle. Jos kurssi kuulostaa aivan erilaiselta kuin mitä odotit, jätä se siihen ja kokeile jotain muuta.
- Kaikkien valinnaisten ei tarvitse koostua laajoista opintokokonaisuuksista, joista saadaan kokonaismerkintä. Jokainen tiedekunta ja tutkinto-ohjelma määrittää itse, miten valinnaiset rakentuvat, mutta usein myös esimerkiksi yksittäiset kurssit sallitaan. Esimerkiksi elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisteriopinnoissa edellisen opetussuunnitelman mukaan sai olla yhteensä 15 opintopistettä yksittäisiä ja kokonaisuuksiin kiinnittymättömiä kursseja.
- Voi olla todella hyödyllistä myös kysyä neuvoa esimerkiksi vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi, jotka ovat itse opiskelleet yliopistossa. Läheiset voivat antaa hyvinkin osuvia neuvoja siitä, mitä kannattaa valita valinnaiseksi! Ideoita voi myös ottaa muilta saman pääaineen opiskelijoilta, jotka voivat suositella sellaista kokonaisuutta, jota et välttämättä tullut edes ajatelleeksi. Valitse kuitenkin sellaisia kursseja, jotka ovat sinulle aidosti mieluisia ja kiinnostavia. Älä siis tee kurssivalintoja sen mukaan, mihin ystäväsi hakeutuvat, elleivät ne kiinnosta myös sinua itseäsi.
- Muista, että päätöstä valinnaisten opintojen suhteen ei välttämättä pidä tehdä ensimmäisenä tai vielä toisenakaan opiskeluvuonna. Opiskeluiden alettua voit siis rauhassa tutustua yliopiston opiskelukäytäntöihin ja yliopistokulttuuriin ja pohtia valinnaisia vasta myöhemmin. Esimerkiksi kandidaatin tutkinto sisältää varmasti niin paljon oman alan opintoja, että tekemistä ja opiskeltavaa riittää ilman valinnaisiakin. Koko yliopistokoulutuksen ei tarvitse siis olla täysin suunniteltu ja aikataulutettu heti ensimmäisestä syksystä lähtien. Anna itsellesi aikaa! Muista myös, että erehdysten tekeminen on sallittua.
Hyödyllisiä linkkejä:
– Taina
Kommentit