YK:n Lapsen oikeuksien sopimus kuuluu oikeusjärjestelmäämme. Se tuli voimaan Suomessa 1991. Lapsen oikeudet ovat nousseet julkiseen keskusteluun erityisesti Lapsi- ja perhepalveluiden uudistushankkeen sekä lasten kaltoinkohteluun liittyvän viimeaikaisen kuritusväkivallan tutkimuksen myötä. Sopimuksen kautta lapsen oikeudet ja osallisuus ovat vahvistuneet yhteiskunnassamme. Näin toteavat kannanotossaan Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen sekä Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Pollari. Sopimuksen täytäntöönpanosta on huolehdittu kuntien lasten- ja nuorten palveluissa, mutta sen ohjaavuus kunnan päätöksenteossa on aikaisemmin jäänyt pienelle huomiolle. Keskeinen viesti kannanotossa onkin, että Suomeen tarvitaan kansallinen lapsenoikeusperustainen lapsistrategia ohjaamaan päätöksentekoa ja toimintaa.
Lasten oikeudet nousevat vuosittain yhteiskunnalliseen keskustelun aiheeksi etenkin lasten oikeuksien päivän yhteydessä. Lasten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin tärkeää jokapäiväisessä arjessamme. Tätä pyritään edistämään yhteiskunnassamme monin eri tavoin. THL:n tuottama verkkokoulutus Luo luottamusta-suojele lasta ohjaa yhä tiiviimpään monialaiseen yhteistoimintaan lasten oikeuksien toteutumiseksi erityisesti lasten kaltoinkohtelun ehkäisyssä ja varhaisessa perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Unicef on aloittanut maailmassa lapsiystävällisten kaupunkien sertifioimisen jo 2000-luvun alkupuolella. Monissa suomalaisissa kaupungeissa tavoitellaan jo tätä arvokasta sertifikaattia.
Esimerkkinä tästä on Hämeenlinnan kaupunki. Em. verkkokoulutuksen Johda kokonaisuutta -osiossa Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä kertoo lapsiystävällisen kaupungin johtamisesta
Kaikkiin kuntiin soisi saatavan tällainen sertifikaatti sekä sen myötä yhdessä tekemisen päämäärätietoisuus ”lapsen ja nuoren hyvän päivän” takaamiseksi.
Kunnissa tehdyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat kertovat kuinka kunnassa on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on otettu huomioon. Kunnilta edellytetään suunnitelman tekoa joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa ja se tulee tarkastaa vähintään neljän vuoden välein (Lastensuojelulaki 2007). Tästä hyvänä esimerkkinä on Seinäjoen kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Nämä ohjaavat toimintaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kaikissa lapsi- ja perhepalveluissa.
Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut 15.11.2017 ohjeet lapsivaikutusten arviointiin kunnissa.
Hankkeessamme pilotoitava, perheen vointia kartoittava ja puheeksi ottoa helpottava lomake (BriefCAP) edistää merkittävällä tavalla lapsen oikeuksia. YK:n Lapsen oikeuksien julistuksesta on erityisesti painunut mieleeni 18. artikla, missä lapsen etu määrittää vanhempien toimintaa. ”Tämän tukemiseksi tulee vanhemmille ja huoltajille antaa asianmukaista apua heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä.” Puhuttaessa lapsen oikeuksista tulee siis puhua myös vanhempien oikeudesta tukeen ja apuun. Lapsi on osa perhettään ja lapsen hyvinvointi riippuu suuresti perheen hyvinvoinnista. Jos vanhemmat kokevat ahdinkoa, heijastuu se aina myös lapsiin. Vanhempi hoitaa yhteiskunnallisesti tärkeää, mutta vaativaa turvallisen ja terveen kasvatuksen tehtävää yhdessä julkisen kasvatus- ja kehitystahojen kanssa. Lapsen oikeuksien tulee toteutua kaikissa yhteiskuntamme lapsi-ja perhepalveluissa. Siksi meidän tulee olla kiinnostuneita vanhempien ja perheen voinnista jokaisessa kohtaamisessa ja mahdollisimman varhain, positiivisin keinoin havaita tuen tarve ja tukea vanhempia ja lapsia.
-Heidi Reunanen-
Lähteet ja linkit:
Building Child Friendly Cities –A Framework For Action. Unicef (2004)
Hyvärinen S. 2017. Piiskasta jäähypenkkiin -Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö. Lastensuojelun keskusliitto.
Kannanotto: Lapsistrategia ohjaamaan lapsipolitiikkaa. Lapsenoikeudet.fi
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos)
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2016-2020, Seinäjoen kaupunki
Lastensuojelulaki 2007. Finlex.fi
Johdatus lapsivaikutusten arviointiin -ohje. Mannerheimin lastensuojeluliitto.
YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (sop. 59‒60 / 1991) Finlex.fi
Kommentit