Perinteikkäät Kielitieteen päivät (XLVII) järjestettiin toukokuun alussa Tampereen yliopistossa tutkimuskeskus Pluralin organisoimana, virtuaalisena live-tapahtumana. Vaikka konferenssin muoto oli olosuhteiden sanelema, kokemus osoittautui sekä järjestäjien että osallistujien näkökulmasta jopa odottamattoman myönteiseksi. Ilmoittautuneiden määrä ylitti edellisvuotiseen, alun perin kampuskonferenssiksi suunniteltuun tapahtumaan ilmoittautuneiden määrän.
“Meitä järjestäjiä jännitti etukäteen, kuinka kaikki sujuu teknisesti ja osallistujien näkökulmasta. Kenelläkään meistä ei ollut aiempaa kokemusta etäkonferenssin järjestämisestä, mutta yhdessä tekemällä ja aiemmin etätapahtumia järjestäneitä konsultoimalla huomattiin miettiä sellaisiakin yksityiskohtia, joita kampuskonferenssia järjestäessä ei tarvitse ajatella“, konferenssitoimikunnan puheenjohtajana toiminut suomen kielen professori Johanna Vaattovaara tuumii.
Etäkonferenssikokemuksemme pohjalta haluamme nyt vuorostamme pistää hyvän kiertämään ja jakaa kokemuksemme, joista voisi olla hyötyä mahdollisia ja myös todennäköisesti tulevia etätapahtumia suunnitteleville.
Konferenssin osallistujien keskuudessa kerättiin palautetta, jonka koosteeseen voit tutustua täällä: KTP2021 Palautekooste.
Erityisen paljon kiitosta saatiin sosiaalisista tauoista sekä simultaanitulkkauksesta, joka teki plenaarit ja monikielisyydestä debatoineen paneelin saavutettavaksi kahdella kielellä (suomeksi ja englanniksi). Myös jo tutuksi käynyt Zoom konferenssialustana, aplodikäytänteet, posterisession organisointi ja muutkin järjestelyt tuotiin palautteissa esiin kiitosten saattelemina.
Konferenssiavustajien rooli etätapahtumassa osoittautui yhtä tärkeäksi kuin kampuksellakin järjestettävässä tapahtumassa. Päivien aikana sessioissa teknisinä avustajina ja puheenjohtajien tukena toimi kaikkiaan 10 opiskelija-avustajaa. Tiimiin kuului lisäksi tiedeviestintävastaava Riikka Nieminen.
”Livetwiittaus oli oiva keino tiedottaa konferenssin ohjelmasta ja esitelmistä. Se myös auttoi rakentamaan sosiaalista vuorovaikutusta sekä konferenssiin osallistuvien kesken että sen ulkopuolisten kanssa. Livetwiittauksen tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää etäkonferenssien lisäksi myös lähi- ja hybridikonferensseissa”, yksittäisiä esitelmöitsijöitä myös etukäteen haastatellut Nieminen toteaa.
Etäkonferenssien tulevaisuus?
Vaikka palautekyselyn perusteella konferenssin osallistujista valtaosa kokee, että kampuskonferenssin voittanutta ei ole, väittämän “Kumpikin [etä- ja lähikonferenssi] sopivat minulle yhtä hyvin, ei selkeää mielipidettä” avulla mitattuna ilmeni, että lähes puolella vastaajilla ei ollut selvää kantaa siihen, kumpi on parempi vaihtoehto, kampuskonferenssi vai etätapahtuma. Enemmistö (63 %) vastaajista toivoi tulevaisuudessa hybridikonferensseja.
Palautekyselystä selvisi myös, missä määrin osallistujat sitoutuivat konferenssiin päivien aikana. Vastausten perusteella osallistujat yhtäältä hyödynsivät mahdollisuutta poistua konferenssista toisten töiden pariin, mutta joillekin etämuoto mahdollisti osallistumisen, mikä ei olisi tullut kyseeseen fyysisesti Tampereella.
Kriittistä palautetta etätapahtumana järjestämistämme Kielitieteen päivistä saatiin suhteessa kiitoksiin hyvin vähän. Saadun palautteen perusteella huomiota kannattaa kiinnittää jatkossa esimerkiksi yksityisviestinnän mahdollisuuteen osana chat-toimintoa sekä ajan loppumisesta esiintyjää varoittaviin käytänteisiin.
Konferenssin kokonaisarvosanaksi 52 vastaajan näkemyksen mukaan muodostui 4.73/5. Voimme siis rinta rottingilla vastaanottaa erään palautteenantajan lähettämät virtuaaliset kukkaset:
Kiitos! Hirmuinen homma varmasti tehdä tuommoinen etäkonferenssi, mutta meni tosi hyvin. Olette ansainneet kimpun kesäkukkia jokainen!
