Teksti: Jutta Rauvala
Kuva: Johanna Koivisto ja Zea Kingelin-Orrenmaa
Kertoisitteko hieman itsestänne ja taustastanne?
Johanna Koivisto: Työskentelen pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorina ja työhöni kuuluu sekä opetusta, ohjausta että tutkimusta. Tutkimuksessa minua kiinnostaa ennen kaikkea multimodaalinen tekstintutkimus ja metodologia, mutta myös kaikenlainen kielididaktinen tutkimus. Viime vuoden lopulla julkaisimme yhdessä ohjattavieni kanssa ruotsin kielen oppimista ja opettamista käsittelevän teoksen På tal om svenskan (2019), joka koostui viidestä kandidaatintyön ja viidestä pro gradu -työn pohjalta kirjoitetusta artikkelista. Projekti tarjosi oivallisen mahdollisuuden tutustuttaa opiskelijat tieteelliseen kirjoittamiseen ja tutkimusten julkaisuprosessiin. Väittelin vuonna 2011 tekstin ja kuvan välisestä vuorovaikutuksesta ja ymmärrettävyydestä EU:n laajentumista käsittelevissä lehtiartikkeleissa. Väitöskirjatutkimus antoi hyvän pohjan oman asiantuntijuuteni kehittämiseen niin opetusta kuin tutkimustakin ajatellen.
Zea Kingelin-Orrenmaa: Valmistuttuani Vaasan yliopistosta käännöstieteen maisteriksi tulin vuonna 2002 Tampereen yliopistoon opettajaksi opintosuuntaan Käännöstiede ruotsi. Nykyään työskentelen pohjoismaisten kielten yliopisto-opettajana. Suuri osa työajastani kuluu opetuksen parissa, joten tutkimukselle jää vähemmän aikaa. Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteenani ovat tällä hetkellä lähinnä kielisosiologiset näkökulmat yhteiskuntaan. Väitöskirjassani, joka valmistui vuonna 2019, tarkastelen Tampereen ruotsinkielisten yhteisöjen kielipolitiikkaa arjessa toteutuneiden kielellisten käytänteiden, prosessien ja valintojen kautta.
Tutkitte haastattelua osana valintakoemenetelmää ja valittujen opiskelijoiden kokemusta haastatteluista. Miten päädyitte tutkimaan juuri tätä aihetta?
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen keväällä 2016 alulle paneman valintakoeuudistuksen myötä myös Tampereen yliopiston silloisessa Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa ryhdyttiin pohtimaan kirjallisen valintakokeen päivittämistä. Kesäkuussa 2019 toteutettiin uudistettu valintakoe, johon kuului kirjallisen kokeen lisäksi ensimmäistä kertaa myös haastattelu ruotsin kielellä. Pohjoismaisten kielten valintakoeuudistuksen tarkoituksena oli vastata ministerin lausumiin tavoitteisiin vähentää abiturienttikevään kuormitusta ja ennakkovalmistautumisen aiheuttamaa painetta. Lisäksi halusimme testata hakijoiden suullista kielitaitoa ja valmiuksia akateemisiin opintoihin.
Omaa innostustamme valintakokeen päivittämiseen ja haastattelujen mukaan ottamiseen osana valintaprosessia varjosti hieman kielten yksikön laimea suhtautuminen haastatteluihin, sillä olimme muiden kielten joukossa ainoa hakukohde, jossa haastattelut otettiin käyttöön. Kohtaamamme kritiikki oli osittain toki ymmärrettävää koska uudistuksemme poikkesi kielten tutkinto-ohjelman linjasta valintaprosessin suhteen. Haastattelut kuitenkin toteutettiin ja opiskelupaikan saaneiden hakijoiden antama palaute innosti tutkimaan hakijoiden kokemuksia haastattelusta osana valintakoetta.
Miksi haastattelut päätettiin ottaa osaksi valintakoetta?
Ennen valintakoeuudistusta pohjoismaisten kielten valintakokeessa ei ollut testattu hakijoiden suullista kielitaitoa, joka kuitenkin on olennainen osa kielen hallintaa ja jota on suunniteltu tulevaisuudessa testattavan myös osana ylioppilastutkintoa. Halusimme antaa lisää painoarvoa suulliselle viestinnälle koska se on tärkeä taito, jota tarvitaan heti kieliopintojen alkumetreillä. Olemme osa informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa toimivaa kielten yksikköä, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on avainasemassa. Suullista osaamista siis tarvitaan, sillä pelkällä kirjallisella viestinnällä ei tutkintoa saa suoritettua.
Haastattelut mahdollistavat myös hakijoiden henkilökohtaisen kohtaamisen jo ennen opintojen alkua ja vastaavasti hakijoilla on mahdollisuus saada ensikontakti opintosuunnan henkilökuntaan. Haastattelutilanne itsessään on hakijalle jännittävä tilaisuus, mutta samalla myös hyvä harjoitus esimerkiksi työelämätaitoja ajatellen. Samalla henkilökunnalla on mahdollisuus vastata hakijoiden kysymyksiin ja antaa heille mahdollisimman autenttinen kuva opintojen sisällöstä ja tulevaisuuden työtehtävistä. Näin voimme pyrkiä siihen, että hakukohde vastaa hakijan toiveita ja tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.
Miten pitkä tutkimus on, osaatteko vielä tässä vaiheessa sanoa kuinka monen vuoden ajalta aineistoa tullaan keräämään?
Olemme keränneet ensimmäisen aineiston kevään 2019 valintakoehaastatteluista kyselylomakkeella niiltä hakijoilta, jotka saivat opiskelupaikan. Olemme siis vasta tutkimuksen pilotointivaiheessa, mutta tarkoituksena on kerätä lisää aineistoa tulevien valintakokeiden haastatteluista tähtäimenä ainakin muutaman vuoden kattava pitkittäistutkimus.
Millaisia tuloksia olette saaneet tähän mennessä?
Kuten sanottu, analyysivaihe on vasta alussa. Hakijoiden kokemukset haastattelusta ovat kuitenkin alustavien tulosten mukaan olleet pääosin erittäin positiivisia, mikä kannustaa meitä jatkamaan haastattelujen järjestämistä osana valintakoetta. Haastatteluiden ilmapiiri on koettu kannustavaksi ja hakijat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka hyvin ruotsin kielen puhuminen sujui haastattelussa.
Miten tutkimuksen teko poikkeaa tai muuttuu tänä keväänä, kun poikkeustilan vuoksi myös pääsykokeita joudutaan uudistamaan?
Nyt keväällä 2020 koko pohjoismaisten kielten valintakoe järjestetään koronviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi etäkokeena, mutta muuten valintamenettely on pääosin sama kuin keväällä 2019. Haastattelut toteutetaan luonnollisesti myös etäyhteyden avulla. Tämä saattaakin olla monelle hakijalle helpotus koska aikaisemmin pääsykoe ajoittui kahdelle päivälle ja etenkin Pirkanmaan ulkopuolelta tulevien hakijoiden oli varauduttava yöpymään Tampereella.
Tutkimusaiheemme osoittautuikin varsin ajankohtaiseksi vallitsevan poikkeustilan myötä. Keväällä 2020 useat informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan hakukohteet ovat siinä tilanteessa, että kaksivaiheiseen valintakokeeseen on sisällytettävä myös haastattelu tai muu suullinen koe, jotta hakijoiden henkilöllisyys voidaan varmistaa. Onneksi pohjoismaisissa kielissä on jo kokemusta haastatteluista osana valintakoetta.
Miksi aihetta on mielestänne tärkeää tutkia?
Tutkimme haastattelua ilmiönä ja tutkimuksen tavoitteena on löytää haastattelukokemuksen ydinaines, joka on kaikille hakijoille sama. Tutkimustulosten tulkinnan kautta on tarkoitus päätellä, onko haastattelu osana valintakoetta hakijoiden näkökulmasta toimiva ja tarkoituksenmukainen sekä linjassa valtakunnallisen valintakoeuudistuksen tavoitteiden kanssa. Aihetta on tärkeä tutkia myös siksi, että haastattelua osana valintakoemenettelyä on tähän asti tutkittu varsin vähän kielitieteissä. Sen sijaan lääketieteessä, hoitotieteessä ja kasvatustieteessä, joissa haastattelu on perinteisesti ollut osa valintakoetta, on tutkimustietoa saatavilla runsaasti.
