Esitelmiä meneillään olevista ja jo valmistuneista tutkimuksista
Pluralilaiset esittelivät ahkerasti omaa tutkimustaan, tutkimusasetelmiaan ja tuloksia yksittäisissä sektioesitelmissä. Väitöskirjatutkija Laura Tammilehto esitteli otsikolla ”Kaunokirjallisen murteen vastaanotto kahdessa lukupiirissä” tekeillä olevaa väitöskirjansa osatutkimusta, jossa hän tarkastelee lukijoiden odotuksia kaunokirjallisuudessa käytetystä murteesta.
Yliopistolehtori Maija Tervola esitelmöi tutkijapartnerinsa Mari Hongon (JyU) kanssa monikielisiä korkeakouluopiskelijoita koskevasta tutkimuksestaan otsikolla ”Korkeakoulussa kehittyvä pärjäämisen kokemus ja kielitaito – kolmen menetelmän ja kolmen aikapisteen avulla kohti vastuullista tiedon tuottamista”. Maija ja Mari kirjoittavat parhaillaan artikkelia pitkittäistutkimuksen tuloksista.
Lehtori Sirkku Latomaa piti konferenssissa kaksi yhteisesitelmää. Toinen niistä oli yhteistyöprojekti Jenni Alisaaren, Leena Maria Heikkolan, Raisa Harju-Autin ja Mari Bergrothin kanssa otsikolla ”Koulutusta ohjaavien asiakirjojen ja arkitodellisuuden rajapinnoilla – suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärään ohjaamisen käytänteet”. Esitelmä pohjautui artikkeliin, joka ilmestyy Kasvatus & Aika -lehdessä kesäkuussa 2025.
Toinen Sirkun esitelmä ”Oman äidinkielen opetus ja opetuksen saavutettavuus ‒ kenen vastuulla?” yhdessä Larissa Aksinovitsin kanssa perustui pilottitutkimukseen, jossa tarkasteltiin oman äidinkielen opetuksen saavutettavuutta ja erityisesti sitä, millä tavoin kunnat tiedottavat opetuksesta maahanmuuttajavanhemmille. Aksinovits valmistelee väitöskirjaa Tallinnan yliopistoon. Esitelmän pohjalta on tarkoitus kirjoittaa yhteisartikkeli kesän aikana.
Tutkijatohtori Riku Haapaniemi osallistui tekoälyaiheiseen työpajaan esitelmällä, jonka otsikko oli “Käännöstieteellisiä näkökulmia tekoälyyn tekstityössä”.
Apurahatutkija Salla Suotula piti esitelmän “Lajienvälisen vuorovaikutuksen kieli-ideologiat, metakielelliset diskurssit ja sosiaaliset merkitykset”.
Pluralilaiset mukana myös työpajoissa
Vanhempi yliopistonlehtori Liisa Mustanoja ja professori Niina Lilja järjestivät yhdessä Jenna Sorjosen (HY) kanssa työpajan “Tutkimusetiikka kielentutkimuksen arjessa”. Työpajan sisällä oli Liisan ja Niinan esitelmä “Tutkimusetiikan opettaminen kieliaineiden perustutkinnoissa – kyselytutkimuksen esiin nostamia haasteita ja mahdollisuuksia”. Lisäksi Niinalla oli yhteisesitys “(Tutkimus)eettisesti merkitykselliset hetket: Etnografinen yhteisötaideprojekti valmistavan luokan monikielisessä arjessa” Riina Hannukselan (Taideyliopisto) kanssa. Samassa työpajassa esitelmöi myös yliopisto-opettaja Laura Eilola otsikolla ”Tutkimuksen osallistujien informointi saavutettavasti”. Yhteensä työpajassa oli neljä täyspitkää esitelmää ja vilkas loppukeskustelu. Työpaja teki vielä entistäkin selvemmiksi, että tutkimuseettistä keskustelua täytyy käydä myös ja erityisesti kielentutkijoiden piirissä ja kielentutkimuksen julkaisukanavilla.
Vahva pluralilaisten edustus oli myös Suomen kognitiivisen kielentutkimuksen FiCLan työpajassa Kognitiivinen kielentutkimus osana vastuullista ja vaikuttavaa kielentutkimuksen kenttää. Yliopisto-opettaja Emilia Tuuri, yliopistonlehtori Maija Surakka, tutkija Laura Hekanaho & professori Maija Hirvonen esittelivät tutkimustaan äänimaisemien kuvailun kielestä otsikolla ”Monitieteisesti vaikuttavaa tutkimusta aistihavaintojen kielentämisestä.” Tutkimuksen keskiössä on pyrkimys ymmärtää erilaisia tapoja aistia ympäristöä ja konstruoida merkityksiä. Tutkimuksen vastuullisuus liittyy tutkimusprosessin läpi leikkaavaan inklusiivisuuteen: tutkimusaineistoja tuottavat sekä näkevät että näkörajoitteiset henkilöt; yhtäältä myös tutkimustulosten soveltaminen tähtää inklusiivisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Myös professori Johanna Vaattovaaran johtama Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hanke oli mukana Kielitieteen päivillä. Työpajassa ”Kieli-ideologian käsite ja käytäntö 2020-luvun kotimaisessa kielentutkimuksessa” Kaarina Hippi ja Johanna Vaattovaara pitivät esitelmän otsikolla Arkisuomien kieli-ideologiat kanssatutkimuksen keinoin.
Pluralilaiset puheenjohtajina paneelikeskustelussa ja Langnetin yleiskokouksessa
Kielitieteen päivillä järjestettiin tuttuun tapaan myös Suomen kielitieteellisen yhdistyksen eli SKY:n paneeli, jossa niin ikään oli vahva pluralilaisten panos. Paneelin aihe tänä vuonna oli ”Kuinka viedä kielitiedettä kouluihin? Mikä on tiedeyhteisön vastuu? Paneelin keskustelua johti Maija Tervola, joka on myös SKY:n puheenjohtaja, ja yhtenä panelistina oli professori Johanna Vaattovaara, joka toi esiin kokemustaan Arkisuomet-hankkeessa toteutettujen Kielitiede-TET-jaksojen kautta. Ennen paneelia toteutetussa saman aihepiirin työpajassa oli myös Johannan yhdessä Kaarina Hipin kanssa pitämä esitelmä otsikolla ”Tutkivaa oppimista ja oppivaa tutkimusta – valtakunnallinen Kielitiede-TET lukiolaisille”. Paneelin keskustelu oli vilkasta, ja yleisöä oli paikalla runsaasti.
Kielitieteen päivien yhteydessä pidettiin myös Langnet-verkoston yleiskokous, jonka puheenjohtajana toimi pluralilainen Langnetin johtaja, professori Maija Hirvonen. Yleiskokoukseen osallistui mukavasti ihmisiä keskustelemaan Langnetin yhteisestä tohtoriopintotarjottimesta.
Keskustelu ja kollegoiden tapaaminen tutkimustyön ytimessä
Kielitieteen päivät kertovat kirkkaasti siitä, että pluralilaisten aktiivisuus kotimaan kielitieteellisellä kentällä on varsin korkealla. Kokonaisvaikutelmaa kuvaa hyvin Laura Tammilehdon kokoava kommentti päivien annista: ”Matkan tärkeintä antia olivat omaa tutkimusta eteenpäin vievien kommenttien ja kysymysten lisäksi kollegoiden tapaaminen, sessioiden välissä käydyt inspiroivat keskustelut.” Niistä saa uutta intoa myös julkaisujen työstämiseen.
