Opiskelijan odotettu hiihtoloma lähestyy vääjäämättä. Talvi sen sijaan antaa vielä odottaa itseään, ainakin jos talvi määritellään siten, että on lunta ja pakkasta. Talven oikea määritelmä taitaa olla jotain muuta, mutta lämpöasteet ja lumeton maa ei ainakaan talvelta tunnu. Näyttää vääjäämättä siltä, että tämän talven hiihtolomalla saa olla hyvällä omatunnolla hiihtämättä. Ainakin jos tulee viettämään sen Etelä-Suomessa. Onko hiihtoloma etäopiskelijalle oikeastaan lomaa? Hyvin asiansa ja työnsä hoitaneille opiskelijoille luultavasti se sitä on. Tästä päästään sujuvasti aiheeseen opiskelun ja harjoitustöiden aikataulutuksesta.
Omalta osaltani opintojen aikataulutus lähti heti syksyllä huonosti liikkeelle. Nyt kun julkisesti myönnän, ettei kaikki tehtävät aina ole tullut palautetuksi ajallaan. Kuvittelen ainakin, etten ole ainoa, jolla näin on. Valitsin syksyksi kurssit sillä ajatuksella, että opiskelen päätoimisesti. Samalla kuitenkin olin töissä ensimmäisen kuukauden vielä, kun olisi pitänyt opiskella. Ensimmäisen kuukauden aikana jäin heti jälkeen lähes kaikissa kursseissa. Silloin oli pakko priorisoida tiettyjen kurssien kanssa ja jättää toisten kurssien tehtävät tulevaisuuteen. Joululomalla ja nyt alkuvuodesta on ollut tuo tulevaisuus.
Samalla nyt kun olen tehnyt syksyn kurssien rästitehtäviä ja lukenut uusinta tentteihin, olen pyrkinyt pysymään uusien kurssien kanssa aikataulussa. Virheitähän saa tehdä, mutta samaa virhettä ei kannata tehdä kahteen kertaan. Tällä ajatuksella on tekemistä riittänyt tammikuun ja taitaa jatkua vielä helmikuun alkuun. ”Joululoma” meni siis opiskellessa, mutta hiihtoloma saattaa jopa olla oikeasti lomaa. Ehkä työelämässä omaksuttujen tapojen vuoksi on vaatinut paljon tahdonvoimaa jättää töitä tekemättä sovittuun päivämäärään mennessä. Töissä työt on tehtävä tavalla tai toisella sovittuun määräpäivään mennessä. Opiskellessa on kuitenkin yksin tehtävien asioiden kanssa ja välillä on pakko antaa itselleen periksi. Töissä voi monesti pyytää työkaverilta apua, jos jokin aikataulu näyttää mahdottomalta, opiskellessa kaikki on omasta tekemisestä kiinni.
Onhan vuorokaudessa 24 tuntia, mutta tätä kokoaikaa ei kukaan pysty olemaan tehokas. Joku superihminen saattaa pystyä opiskelemaan 16 tuntia. Tiedä sitten onko oikea päätös olla itsekäs tietyissä asioissa. Olen kuitenkin päättänyt olla tinkimättä omista harrastuksista ja nukkumisesta. Nukkumisen tinkimistä en kenellekään suosittele, mutta harrastusten priorisoinnista jokainen päättäköön itse. Olen nyt vuoden alusta alkanut paremmin aikatauluttamaan opiskelua viikkotasolla. Sunnuntaina tai alkuviikosta merkkaan kalenteriin mitä tulen viikon aikana opiskelemaan. Perjantain olen jättänyt tässä vaiheessa tyhjäksi siltä varalta, että viikon aikana kaikki suunnitellut työt eivät toteudu. Tämä on osoittautunut varsin toimivaksi tavaksi. Useasti perjantaihin on siirtynyt aikaisempien päivien tehtäviä. Tämä on antanut mukavasti joustavuutta tekemiseen.
Uudet asiat elämässä vaatii usein totuttelua ja uusien tapojen omaksumista. Näin on ollut myös etäopiskelun kanssa. Hyvänä puolena on, että asiat helpottuvat, kun niitä tekee. Kevättä odotellessa jännitykseksi jää se, tuleeko sitä lunta hiihtolomaksi, vai ei.
Mikko
