Olen jossain vaiheessa puntaroinut, miten opiskeluni on sujunut. Ehkä nämä tulevat mieleen, kun töissä sanovat, että ”olet varmaan ihan poikki, kun käyt sitä kouluakin”. Tajusin, etten ole koululla tänä vuonna juuri istuskellut. Yksi syy on tietenkin se, että luennot ovat päivällä ja itselläni ei ole mahdollisuutta käydä ”hyppytunneilla” töistä… mieluummin olen töissä päivällä kuin palaan sinne luennoilta illaksi ja yöksi Ei sovi oikein perheellisen genreen . Ja kun kyseisistä aineista ei ole videomateriaalia, ei tarvitse niitäkään tuijottaa. Googlessa voi istua sitten niidenkin edestä ja koittaa saada luentomateriaaleista otetta… mitä ei kuule, sitä ei ”näe”….
Toiset sanovat, että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Vielä ei hyvä lopu ainakaan minun kohdallani.
Tuntuu ihan hyvältä nyt, kun ensimmäisen vuoden saldoissa häämöttää neljännes oppareista Enkä ole stressannut koko keväänä! Sekin aika tulee tietenkin vielä… kun kaikki hyvä ei lopu aikanaan, tarkoittaa se että opiskelen ainakin yhden kurssin kesällä. Ja kuten reaalioptioissa joustoista koulutettiin, on yksi mahdollisuus vielä otettavissa kesäksi, Strateginen liikkeenjohto. Tosin professori kertoi, että ennen juhannusta olisi 40-60 tuntia työtä kotona sen eteen –> pitää tuo ROA tehdä hyvin… ROAsta tulikin mieleeni yhden kevään kurssin ryhmätyö, joka on ollut varsin hauskaa puuhaa! Virkistävä vaihtelu yksinopiskelulle, saa vaihtaa ajatuksia Skypellä/Lyncissä ja muuten tehdä tutkivaa työtä, kunhan sen vielä osaisi kirjoittaa sellaisena Kiitos kollegoille hyvistä hetkistä!
Edessä on siis kevät ja kesäkin. Vielä on puuhaa niin töissä, yliopistolla kuin tuolla pihamaallakin. DI-työn aihekin olisi melko valmis, mutta käskevät yliopistolta vielä odottamaan. Harmillista. Se aihe kun on kuluvaista sorttia, joten voipi olla, ettei sitä työtä tarvita vuoden päästä enää samassa merkityksessä.
Antaa lumen sulaa ensin pois (sitä tuli yhtäkkiä jostakin viime yönä ) ja mietitään askeleet sitten uudelleen. Keväällä vielä pari tenttiä ja harjoitustyötä, kesällä ainakin se yksi kurssi. Tai kaksi. Syksyllä jatkuu, jollei hassuja tapahdu. ”Matkalla” ollaan koko ajan. Heinäkuun kesäloman jälkeen alkaa uusi rutistus yliopistolla, nuorempi poika siirtyy 6-luokalle ja vanhempi on toivon mukaan töissä nyt keväällä valmistuttuaan. Kyllä siinä on tarpeeksi yhteen perheeseen.
Minä siirryn nyt pääsiäislomalle! Tämä tarina lienee ulkona suklaiden ja rairuohojen jälkeen, joten siinä vaiheessa kohti Wappua! Kutsuja ropisee, Wappuetkoja ja -jatkoja ja sen sellaisia. Mennään sinne ja ei mennä, tehdään mukavia juttuja ja nautitaan tästä mitä on.
Muistakaa kuunnella muutakin kuin musiikkia ja katsella muutakin kuin kännykkää!
Linnunlauluista kevättä kaikille toivottelee,
Marika
