– Opiskelin amk-insinööristä diplomi-insinööriksi, koska tutkinto oli omalla urallani selvä etu. En halunnut, että mahdollisuuteni jäisivät tulevaisuudessa kiinni koulutuksesta.
Näin insinööritoimisto Riffid Oy:n toimitusjohtaja Jussi Nummela perustelee päätöstään amk-opintojen täydentämisestä diplomi-insinööriksi. Nummela on ensimmäiseltä koulutukseltaan tietoliikennetekniikan amk-insinööri. Työ TTY:n Elektroniikan ja Tietoliikennetekniikan yksikössä toi hänet 2000-luvun alussa Helsingistä Raumalle. Oltuaan jonkin aikaa työelämässä Nummela huomasi, että diplomi-insinöörin tutkinto voisi edistää urakehitystä ja laajentaa toimenkuvaa.
Nummela kiinnostui TTY Porin laitoksen tarjoamasta mahdollisuudesta täydentää amk-opinnot diplomi-insinöörin tutkinnoksi parissa vuodessa. Hän opiskeli vuosina 2004-2006 pääaineenaan tietoliikennetekniikkaa ja sivuaineinaan tuotantotaloutta ja laskentatoimea.
Nummela pyhitti kaksi vuotta päätoimiselle opiskelulle, mutta työelämästä karttunut tietotaito ja kiinnostuksenkohteet viitoittivat opiskelua.
– TTY:n Rauman tutkimusyksikössä työskentelin RFID-tekniikan parissa. Jatkoin opintojani lopulta tohtoriksi asti, ja väittelin vuonna 2010 RFID-tekniikasta.
Kampuksella on hyvä syke
Aikuisiällä opiskelu ja Porin yliopistokeskuksen henki tekivät Nummelan opiskeluajasta ainutlaatuisen. Ammattikorkeakoulussa oli vähemmän insinööriksi opiskelevia naisia, ja opiskelijoiden ikäjakauma oli suppeampi. Porin kampuksella taas opiskelee eri ikäisiä ihmisiä, joilla on monenlaista työhistoriaa ja koulutusta. Nummelan mielestä tämä on rikkaus niin opintojen kuin sosiaalisen elämän kannalta.
– Kampuksella on hyvä henki ja aivan omanlaiset verkostoitumismahdollisuudet. On ammatillisesti kehittävää kuulla erilaisten ihmisten näkökulmia. Se kasvattaa ihmisenä aivan eri tavalla kuin sellaisessa porukassa oleminen, jossa kaikki ovat suurin piirtein saman ikäisiä ja opiskelevat samaa alaa.
Nummela kiittelee myös yliopistokeskuksen oppilaitosten jouhevaa yhteistyötä. TTY:n lisäksi kampuksella on Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yksiköt. Nummela halusi liittää opintoihinsa myös kaupallista puolta, ja hän opiskeli laskentatoimen sivuainekokonaisuuden kauppakorkeakoulun puolella.
– Kaupallisista opinnoista oli ehdottomasti etua, etenkin yrittäjyyden kannalta.
Vaikka Nummela asui koko opiskeluaikansa Raumalla, hän viihtyi Porissa hyvin. Ilmapiiri on sopivan kaupunkimainen, mutta ei ruuhkainen. Erilaisia vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuuksia on paljon. Myös opintokokonaisuus oli Nummelan mielestä suunniteltu toimivaksi. Opiskelu oli ajoittain intensiivisempää, mutta väliin mahtui myös rennompia jaksoja, jolloin saattoi nautiskella opiskelijaelämän vapaudesta.
Akateemisuus voi tukea yrittäjyyttä
RFID-tekniikassa on kyse radiotaajuuksiseen etätunnistamiseen perustuvasta teknologiasta. Kohteet voidaan tunnistaa nopeasti ja turvallisesti kaukaa ilman, että esimerkiksi tavaran viivakoodi pitäisi tunnistaa lukijalla.
Nummelan nykyisessä työssä yhdistyvät sekä RFID-tekniikan syvällinen tuntemus että kaupallinen ajattelu. Tehdessään väitöstään Nummela alkoi pohtia, halusiko hän jatkaa akateemista uraa vai siirtyä yritysmaailmaan. Ajatus omasta yrityksestä ja uuuden oppimisesta alkoi houkutella, ja Nummela perusti Riffidin vuonna 2010.
Yritys suunnittelee ja toteuttaa tunnistustekniikkaan liittyviä sovelluksia ja palveluita erilaisille teollisuusalojen yrityksille. Alan toimijoita ja osaajia on Suomessa vasta vähän, ja Riffidillä on alan kärkiosaajana hyvät mahdollisuudet kasvaa markkinoiden mukana. Tuotantotalouden ja kaupallisen puolen yhdistäminen tekniseen pääaineeseen on osoittautunut tässäkin mielessä hyväksi ratkaisuksi.
Riffid tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen ja Porin TTY:n kanssa. Esimerkkinä Nummela mainitsee TTY Porin laitoksen koordinoiman Green ICT-projektin, jossa kehitettiin teknologiapilotteja Porin talousalueen yrityksille. Riffid toteutti projektissa rfid-teknologiaan perustuvia pilotteja ja testejä. Hankkeen synnyttämien sovellusten toivotaan kehittyvän tulevaisuudessa liiketoiminnaksi. Pienen high tech -yrityksen on oltava itse aktiivinen kaupallisten sovellusten kehittämisessä. Nummela kokeekin väitöskirjan tekemisen kasvattaneen hänen kykyään itsenäiseen ajatteluun ja oma-aloitteisuuteen.
Satakunnassa toimiminen on Nummelan mukaan pääosin etu, vaikka asiakastapaamiset pääkaupunkiseudulla kerryttävät ajokilometrejä.
– Täällä on vilkasta ja monipuolista yritystoimintaa, joka luo mahdollisuuksia. Meillä ei ole tällä alueella kilpailijoita, mikä on luonnollisesti etu. Myös mahdollisuus yhteistyöhön TTY:n kanssa on ollut äärettömän tärkeää kehittymisellemme.
Oppiminen jatkuu läpi työuran
Diplomi-insinööriksi opiskelevia Nummela rohkaisee monipuolisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat koko ajan, ja tärkeintä on valmius oppia uutta. Opinnoista kannattaa myös nauttia, eikä opiskeluaikana kannata ottaa liian suuria paineita kurssivalintojensa työllistävyydestä.
– Tänään on kysyntää tietynlaiselle osaamiselle, mutta tilanne saattaa olla tulevaisuudessa aivan toisenlainen. Mielestäni tärkeintä on se, että ihminen on valmis kehittymään koko työuransa ajan.
Nummela ei ole kokenut opiskelevansa pakon edessä, vaikka di-tutkinto onkin urakehityksen edellytys akateemisessa maailmassa. Opiskelumotivaation pitää hänen mielestään lähteä ihmisestä itsestään. Aito kiinnostus ja into auttavat jaksamaan parin vuoden tehokkaan ja ajoittain tiivistahtisen rutistuksen.
