Yliopisto-opetus elää murroskautta. Joskus 1600 -luvulla oli yliopiston luennolla käytettävissä yksi kirja, jota viisas professori luki ja opiskelijat tekivät muistiinpanot käsin. Nykyisinkin luento on käytetty esitystapa, kun on useita kuulijoita läsnä. Hyvä luennoija kykenee taidoillaan saamaan kuulijat innostumaan aiheesta. Mutta onko luento pidempikestoisen kurssin opetusmenetelmänä vanhanaikainen?
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja opintojen sujuvoittaminen ovat pääteemoja, joihin kehittämisessä keskitytään. Porin laitoksen kannalta muutos ja sen trendi on voimakas: Aikuisopiskelijan työn ja perheen asettamat rajoitteet vaativat tehokasta ajankäyttöä. Tähän haasteeseen oppilaitoksen tulee vastata tarjoamalla joustavia aika- ja paikkariippumattomia opetuskäytäntöjä opiskelun tueksi. Mutta miten se tehdään käytännössä?
Viime talvena Porin laitoksella käynnistynyt Satakuntaliiton EAKR-rahoitteinen KASKU -hanke etsii, kehittää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja satakuntalaisen yliopistollisen koulutuksen vaikuttavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Sen kohteina ovat massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC), verkko-opetustuotanto, oppilaitosyhteistyö, monimuoto-opetus sekä kansainvälisyys. Hankkeen myötä Porin laitos kasvattaa edelleen verkko-opetustuotantoaan, testaa ja ottaa käyttöön muiden yliopistojen tarjontaa sekä parantaa opetuksen käytäntöjään.
Vapaasti käytettävien verkkokurssien hyödyntäminen
MOOC tulee sanoista ”massive open online course” eli avoin massiivinen verkkokurssi. Osallistujia voi olla tuhansia eri puolilta maailmaa. Toteuttajina ovat pääsääntöisesti suurimmat yliopistot. Kurssit ovat kaikille ilmaisia, mutta kurssin todistuksesta joutuu maksamaan. Useimmiten kurssien materiaali on julkaistu Creative Commons –lisenssin alla, joten muille yliopistoille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää materiaalia joko sellaisenaan tai erikseen sovitusti.
Kasku-hankkeessa pilotoidaan vapaasti käytettävissä olevien verkkokurssien hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opintojaksojen toteutuksessa. MOOCeille on alustavasti tunnistettu neljä hyödyntämistapaa: 1) Opinto-ohjelmassa oleva kurssi toteutetaan ulkopuolisella MOOCilla lähes sellaisenaan; 2) MOOCeja tai niiden moduuleja käytetään toteuttamaan joitakin osia kursseista 3) MOOC korvaa erityistilanteissa opinto-ohjelmassa olevan kurssin sellaisenaan tai pienillä täydennyksillä; 4) MOOCit tarjoavat sellaisenaan sisällön vaihtuva- tai vapaasisältöisille kursseille.
Ensimmäiset pilotit toteutettiin Porin laitoksella kevätlukukaudella 2015. Yliopistonlehtori Timo Mäkisen hallinnoima Web-palvelinohjelmointi -opintojakso toteutettiin suoraan käyttäen Helsingin yliopiston samannimistä avointa verkkokurssia. Käytettävissä oli myös testauspalvelin, jonka kautta opiskelijat palauttivat laatimansa ratkaisut tehtäviin, ja joka tarkisti ja pisteytti ratkaisut automaattisesti. Mäkinen kertoo ratkaisun avulla onnistuneensa tuomaan kurssiin ison määrän valmista sisältöä, jota oma ajankäyttö ei millään olisi mahdollistanut. Toinen pilotti, Mobiiliohjelmoinnin opintojakso hyödynsi Marylandin yliopiston avointa Android -ohjelmoinnin verkkokurssia. Yliopisto-opettaja Mika Saari on tyytyväinen toteutukseen. Kokemukset näistä piloteista ovat erittäin myönteisiä sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta asiaa tarkasteltuna.
Videoiden käyttö opetuksen tukena kasvaa
Osana KASKU -hanketta on menossa Echo 360 –järjestelmän käyttöönotto. Sen perusajatuksena on mahdollistaa automaattinen luentojen nauhoitus, prosessointi ja jakelu. Tallenne muuttuu interaktiiviseksi opiskeluympäristöksi, sillä oppilaat voivat lisätä tallenteisiin omia muistiinpanoja, kysymyksiä sekä keskusteluja. Tallenteet voit katsella kaikilla nykyaikaisilla mobiililaitteilla. Echo 360 on TTY:n, Turun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishankinta. Pilvipalveluun perustuva järjestelmä integroidaan täydentäväksi osaksi nykyistä virtuaalista Moodle -oppimisympäristöä.
Porin laitos on jo usean vuoden ajan panostanut aktiivisesti modernien oppimisympäristöjen ja opetuksen käytäntöihin. Esimerkiksi viime kevääseen mennessä laitoksella oli eri oppiaineisiin tuotettu yli 80 opetusvideota ja myös ulkopuolisia videoita oli käytössä useita. Videoiden pituus vaihtelee 5 minuutin täsmäiskusta yli puolen tunnin mittaiseen kokonaiseen luentoon. Myös aiemmin tehtyjen videoiden jakelu helpottuu uuden Echo 360 -järjestelmänkäyttöönoton myötä.
Yksi laitoksen edelläkävijöistä, matematiikan opetusvideoita tehnyt lehtori Frank Cameron tietää, minkä työmäärän opetusvideon tekeminen vaatii. Panostus kuitenkin maksaa myös itsensä takaisin: Kontaktiopetuksessa voidaan nyt keskittyä enemmän harjoitteluun ja kerrata vaikeampia asioita. Tämän tyyppistä opetustapaa kutsutaan käänteiseksi opetukseksi, sillä siinä opiskelijat katsovat luennot jo etukäteen verkossa ja tunneille tullaan tekemään harjoituksia sekä oppimaan asioita yhdessä. Opiskelijat ovat olleet uuteen käytäntöön erittäin tyytyväisiä. Videon avulla luennon kertaaminen on mahdollista. Cameron on kokeillut myös laskuharjoitusten pitämistä reaaliaikaisena videoneuvotteluna. Aktiivisille opiskelijoille se on tarjonnut luontevan mahdollisuuden. Pienryhmiin ja kontaktiopetukseen perustuvilla laskuharjoituksilla näyttää edelleen olevan paikkansa.
Tenttikään ei ole enää entisensä
Echo 360 -järjestelmän käyttöönoton lisäksi Sähköinen tentti EXAM ja sen myötä osaamisen arvioinnin sähköistäminen ovat oppimisympäristökehityksen kärkihankkeita. EXAM mahdollistaa valvotun tentin suorittamisen siihen varatussa suljetussa tilassa muulloinkin kuin varsinaisina perinteisinä tenttipäivinä. Sähköinen tentti on hyvä esimerkki siitä, että opetuksen sähköisten järjestelmien käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen asia. Samalla joudutaan päivittämään hallinnon käytäntöjä ja sääntöjä.
Ollakseen oppimisen kannalta tehokas, tentin ei välttämättä tarvitse olla perinteisen tentin kaltainen suoritusmerkintään johtava valvottu tapahtuma. Jo pitkään käytössä ollut ja monien muidenkin oppilaitosten käyttämä Moodle -oppimisympäristö mahdollistaa oppimistehtävien ja tenttien tekemisen osaksi kurssimateriaalia. Kurssiin voidaan helposti liittää luentoa edeltäviä esitehtäviä tai oppimista testaavia tenttejä, joilla jo kurssin aikana opettaja saa palautetta edistymisestä. Tentin ei tässä tapauksessa tarvitse olla valvottu, vaan suoritus perustuu luottamukseen ja oletukseen, että opiskelijalla on halu oppia ja että ulkoa muistamisen sijaan materiaalin käyttö tehtävää suoritettaessa edesauttaa oppimista. Sama pätee, kun opiskellaan ryhmässä joko ollen fyysisesti läsnä tai virtuaaliympäristössä.
Osalla Porin laitoksen kursseista on siirrytty tentin korvaavaan vaihtoehtoiseen suoritustapaan, jossa arvosana määräytyy kurssin aikana tehtyjen sähköisten viikkotehtävien ja koko kurssin kattavan sähköisen oppimispäiväkirjan sisällön arviona. Lehtori Harri Kedolla on kokemuksia tentittömästä suoritusvaihtoehdosta. Erityinen hyöty saavutetaan siitä, että sekä opiskelijan että opettajan työn kuormitus jakaantuu tasaisesti koko kurssin ajalle. Perinteisessä tenttisuorituksessa opiskelijan työtaakka on helposti takapainotteinen ja opittu asia jää sisäistämättä. Osa opiskelijoista on pitänyt tentitöntä suoritustapaa työläänä. Heitä varten Keto on säilyttänyt perinteisen tenttivaihtoehdon, joka sekin on jatkossa mahdollista tehdä sähköisesti EXAM -järjestelmän avulla.
Sosiaalinen media hyötykäyttöön
Opetuksessa yhteisöllisyys ja sosiaalinen media ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Projektipäällikkö Petri Linna on seurannut sosiaalisen median tarjoamia hyötykäytön mahdollisuuksia. Monimuoto-opiskelijat ovat paljolti verkossa, joten erilaisten viestintä-, työskentely-, ja verkostointipalvelujen hyödyntäminen on tärkeää. Sosiaalinen media tarjoaa laajan määrän erilaisia palveluita joilla opiskelua voidaan helpottaa. Tämän takia erilaiset palvelut tehdään tutuksi opiskelun alusta lähtien. Tästä esimerkkinä uusille opiskelijoille kesällä lähetetty blogipostaus ja monimuodon termistön tekeminen.
Sosiaalisen median palvelut laajentavat perinteisten oppimisympäristöjen tarjontaa ja tuovat opiskeluun henkilökohtaisempaa lähestymiskulmaa, sillä Moodle on ollut perinteisesti enemmän opettajakeskeinen. Esimerkkejä ovat opiskelijoiden projektitöissään viestintään käyttämät suljetut Facebook -ryhmät ja dokumenttien samanaikainen kirjoittaminen yhdessä esimerkiksi Google Drive – tai Microsoft 365 palveluissa.
Yliopisto-opetus on menetelmällisessä murroksessa. Samanlaisena toistuva perusteoriaa selittävä rutiiniluento on siirtymässä verkkoon. Tämä asettaa opettajalle haasteita työn sisältöön. Samalla tarjoutuu mahdollisuus viedä kontaktiopetus pedagogisesti korkeammalle tasolle. Panostus välittyy lopulta opiskelijoiden ja heidän työnantajiensa hyödyksi.
