Tekoäly, automaatio, robotiikka, BigData, koneoppiminen… nämä käsitteet ovat viime aikoina olleet esillä monissa strategioissa, suunnittelupalavereissa, artikkeleissa, aamubrunsseilla, kahvikeskusteluissa. Tämä kaikki tulee kohta muuttamaan maailmamme arvaamattomasti; niin arvaamattomasti, että kaikki yrittävät kilpaa arvailla, miten tarkalleen maailmamme tulee muuttumaan. Voidaan kysyä,
missä määrin puheet tekoälystä ovat hypeä ja missä määrin kulman takana vaanivaa todellisuutta?
Tekoäly on kaunis ja pitkälti filosofinen käsite, kun taas esimerkiksi koneoppiminen on konkreettisempi ja käsittää tiettyä joukkoa teknologioita tai algoritmeja, ilman millaisia tekoäly ei olisi mahdollista. BigData:sta on viime aikoina puhuttu vähemmän; se on koneoppimisen ja tekoälyn käyttövoima. Erityisesti tietyntyyppiset algoritmit – sellaiset, jotka pyrkivät hahmottamaan abstrakteja piirteitä ympäristöstämme – eivät pystyisi oppimaan ilman suuria määriä dataa. Automaatio ja robotiikka tulevat peliin, kun tekoälyn tuottamilla ratkaisuilla halutaan vaikuttaa fyysiseen maailmaan, kun halutaan kommunikoida tekoälyn kanssa, tapahtuu se sitten tietokoneen näppäimistön tai humanoidirobotin välityksellä.
Vaikka puheissa tekoälyn ympärillä on usein jossain määrin hypeä, on sen maailmaa mullistava vaikutus totta. Puhutaan, että tekoäly vie työpaikat; on laskettu kuinka todennäköisesti tekoäly syrjäyttää ihmisen eri ammattiryhmissä. En kuitenkaan olisi huolissani siitä, sillä kun maailma muuttuu, tarpeemme muuttuvat ja erilaista työtä syntyy lisää. Mietin enemmän sitä, että tekoälyn avulla voidaan hallita huomattavasti isompia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin mitä ihminen koskaan on pystynyt hahmottamaan ja
näin ollen sille, joka hallitsee tekoälyä, kerääntyy huomattava määrä valtaa.
Vaikka pienempiä toimijoita eri sovellusalueilla on toki suuri määrä, tekoälyn kehityksen suuntaviivoja piirtää käytännössä muutama jättiläinen.
Vaikka tekoäly on globaali ilmiö eikä tunne valtakuntien rajoja, haluan päättää tämän blogin paikallisissa tunnelmissa. Meillä Satakunnassa on erinomainen lähtökohta ottaa oma vankka paikkamme tekoälyskenella. Satakunnan automaatioteollisuus on todettu positiivisen rakennemuutoksen alaksi; vuosina 2010-2016 alan yritysten liikevaihto on kasvanut 47% ja henkilöstömäärä sitäkin enemmän. Tekoälyyn panostavat yritykset, kuten Elinar tai HeadAI , ovat voittaneet tuotteillaan palkintoja sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla. Viime vuoden lopulla OKM päätti rahoittaa muuntokoulutushankkeita automaatioalalle sekä TTY:n Porin yksikössä (Lue lisää koulutuksesta!) että SAMK:issa. Jotta emme menettäisi näitä mahdollisuuksia, tarvitaan ennen kaikkea osaamista; sellaista osaamista, joka osuu elinkeinoelämän tarpeisiin. Tarvitaan ketterää vuorovaikutusta yritysten ja korkeakoulujen välille, tarvitaan yhdessä tekemistä ja luottamusta!
Tarmo Lipping
Kirjoittaja on TTY Porin signaalinkäsittelyn professori.
