Tapahtuma kokosi yhteen lähes parikymmentä toimijaa, jotka edustivat laajasti alueen viljelijöitä, tutkijoita, rahoittajia ja neuvojia. Keskustelun keskiössä olivat automaatio ja robotiikka peltoviljelyssä – miten niiden käyttöönotto etenee, millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat ja mitä käytännön haasteita viljelijät voivat kohdata.
Automaatio perinteisessä viljelyssä
Automaation käyttöönotto peltoviljelyssä voidaan jakaa kahteen eri toimintatapaan: Joko viljelijä päivittää itse olemassa olevia traktoreitaan automaattisemmiksi tai siirtyy suoraan kaupallisiin peltorobotiikkaratkaisuihin. Ensimmäinen vaihtoehto antaa mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevaa kalustoa ja vaatii enemmän omaa osaamista sekä kiinnostusta teknologian kehittämiseen. Toisaalta kaupalliset ratkaisut tarjoavat valmiita, helposti käyttöön otettavia vaihtoehtoja. Tämä jälkimmäinen tapa konkretisoituu jo seuraavassa Smart Farm Satakunta -hankkeen tapahtumassa, jossa päästään näkemään AgXeed-peltorobotin koenäytös käytännössä.
Teknologiasta kiinnostuneille viljelijöille avoimen lähdekoodin ratkaisut, kuten AgOpenGPS, avaavat uusia mahdollisuuksia automaation hyödyntämiseen. Tällaiset ohjelmistot mahdollistavat esimerkiksi itse rakennettujen automaattiohjausjärjestelmien kehittämisen ja räätälöinnin omiin tarpeisiin sopiviksi. Niiden etuna on kustannustehokkuus ja joustavuus, mutta ne vaativat samalla enemmän teknistä osaamista ja ajankäyttöä. Kaupalliset ratkaisut taas tarjoavat nopeamman käyttöönoton ja usein myös käyttäjätukea, mikä tekee niistä houkuttelevia monille viljelijöille.
Riippumatta siitä, millä tavoin automaatiota tilalla hyödynnetään, tulevaisuudessa maatiloilla tarvitaan työtiedostoja, joiden avulla traktorit ja peltorobotit suorittavat työnsä. Työtiedostojen laatiminen etukäteen mahdollistaa toimenpiteiden suunnittelun esimerkiksi historiallisten satotietojen ja satelliittikuvien perusteella. Tämä lisää työn tarkkuutta ja tehokkuutta sekä antaa mahdollisuuden hyödyntää täsmäviljelyn periaatteita. Työtiedoston avulla saman työn voi toteuttaa kuka tahansa – viljelijä itse, urakoitsija tai robotti.
Smart Farm Satakunta -hanke tukemassa maatalouden kehitystä
Smart Farm Satakunta -hanke on Tampereen yliopiston Porin yksikön ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke. Tavoitteena on tarjota konkreettisia ratkaisuja viljelijöiden esiin tuomiin haasteisiin, valmiuksiin robotiikan ja automaation käyttöönottoon sekä tietämystä data-avaruuksien mahdollisuuksista.
Hankkeen aloitustapahtumassa keskusteltiin runsaasti automaatiosta ja peltorobotiikasta. Osallistujat jakoivat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään, käsittelivät tilojensa nykyisiä haasteita ja toimivaksi koettuja ratkaisuja sekä hahmottelivat tulevaisuuden visioita yhä automaattisemmasta maataloudesta. Tämä keskustelu on tärkeää, sillä uuteen teknologiaan siirtyminen vaatii aina käytännönläheistä pohdintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Kickoff-tilaisuuden myötä Satakunnassa on nyt otettu merkittävä askel kohti datalähtöisempää maataloutta, jossa päätökset perustuvat yhä enemmän dataan ja teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. On kiinnostavaa seurata, kuinka pitkälle tämä kehitys voi alueella edetä ja miten yhteistyössä löydetään keinoja helpottaa ja tehostaa viljelyä. Älymaatalouden kehitys tuo mukanaan mahdollisuuden siirtyä yhä enemmän kohti reilua datataloutta, jossa tieto liikkuu sujuvasti ja hyödyttää koko aluetta, viljelijöitä ja ruokaketjua.
SmartFarm Satakunta -hankkeen hanketiimi
Kommentit