Psykososiaalinen tuki tarkoittaa kokonaisvaltaista apua, joka huomioi sairastuneen elämäntilanteen ja tukee psyykkisiä, sosiaalisia, tiedollisia ja taloudellisia tarpeita. Tavoitteena on, että sairastunut ja hänen läheisensä saavat lääketieteellisen hoidon lisäksi apua myös muihin tarpeisiin, kuten tunteiden käsittelyyn, taloudellisiin kysymyksiin ja ihmissuhteisiin.
Psykososiaalisen tuen tarjoaminen
Erikoissairaanhoidossa, jossa syövän lääketieteellinen hoito pääsääntöisesti toteutuu, psykososiaalista tukea tarjoavat sekä syövän hoidon ammattilaiset että erityistyöntekijät, kuten sosiaalityöntekijät tai kuntoutusohjaajat. Lisäksi psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluu vahvasti kolmannen sektorin toimijoiden, kuten Syöpäjärjestöjen, toimintaan. Käytännön hoitotyössä ammattilaiset usein ohjaavatkin sairastuneita erilaisten tukipalvelujen piiriin, sillä tasapainoinen elämäntilanne hoidon aikana tukee myös hoidon sujuvuutta.
Hektisessä erikoissairaanhoidossa psykososiaalisten tarpeiden huomioiminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska syöpään sairastuneita on paljon ja työtempo on kiireinen. Jos ammattilaiset kokevat osaamisensa, resurssit tai vastuunsa tuen tarjoajina riittämättömiksi tai epäselviksi, saatetaan tuen tarjoaminen nähdään kuuluvaksi ”jollekin toiselle” ja lopulta sairastunut läheisineen jää vaille tarvitsemaansa apua.
Pienten hetkien merkitys
Etnografinen havainnointi erikoissairaanhoidossa osoittaa, että syöpään sairastuneiden psykososiaalinen tuki on läsnä päivittäisissä hoitotyön kohtaamisissa. Aina kyse ei ole varsinaisesta ohjauksesta psykososiaalisten tukitoimintojen piiriin, vaan vähäeleisempi, mutta silti erittäin merkityksellinen keino antaa sairastuneelle psykososiaalista tukea. Nimitän tilanteita psykososiaalisen tuen mikrohetkiksi. Näillä tarkoitan konkreettisen hoitotyön, kuten sytostaatti- ja sädehoidon tai puhelinvastaanottojen, aikana tapahtuvia hetkiä, joissa sairastuneen elämäntilanteet tulevat osaksi hoitotyötä.
Mikrohetki voi syntyä esimerkiksi silloin, kun ammattilainen valmistellessaan sytostaattihoidon aloitusta kysyy potilaalta, kuinka tällä on edellisen hoitokerran jälkeen mennyt. Kysymyksen avulla sairastunut voi tuoda elämästään esiin tekijöitä, jotka ilmaisevat psykososiaalisen tuen tarvetta. Potilaiden tarpeet vaihtelevat ja niitä on usein vaikea ennakoida. Ammattilaisen ohella mikrohetki voi syntyä myös potilaan aloitteesta, vaikkapa hänen näyttäessään puhelimestaan lemmikkinsä kuvaa ja kertoessaan, kuinka tärkeä ilon tuoja eläin sairausprosessissa on.
Merkityksellistä on, että mikrohetken aikana ammattilainen reagoi tilanteeseen psykososiaalisella läsnäololla, vaikka tekeekin sen hoidon rajojen puitteissa. Etukäteen päätetty ja tiukka päivittäinen hoitoaikataulu nimittäin raamittaa ammattilaisten toimintaa tavoitteenaan turvata se, että kaikki päivän potilaat saavat tarvitsemansa hoidon. Yksinkertaisuudessaan psykososiaalisen tuen mikrohetki voi tarkoittaa tietyssä kohtaamisessa tapahtuvaa aktiivista sairastuneen kuulemista ja empaattista reagointia hänen asiaansa. Kohtaaminen voi olla nopea, mutta sisällöltään rikas ja tukea antava. Lisäksi on mahdollista, että mikrohetki johtaa isompiin toimenpiteisiin, kuten potilaan ohjaamiseen järjestöjen tarjoaman psykososiaalisen tuen piiriin tai erityistyöntekijän vastaanotolle.
Lisätutkimusta tarvitaan
Erikoissairaanhoidon tiloissa tehdyt havainnot todentavat psykososiaalisen tuen mikrohetkien merkityksellisyyttä ja moninaisuutta osana sairastuneen ja ammattilaisen kohtaamisia. Syöpään sairastumisen kaltaisissa tilanteissa konkreettisia ratkaisuja kuormittuneisiin elämäntilanteisiin ei välttämättä aina ole, jolloin yksittäinen kohtaaminen voi toimia tärkeänä psykososiaalisen tuen elementtinä sairastuneelle ja läheisille. Jatkossa tarvitaankin lisää tutkimusta mikrohetkien sisällöistä, jotta niiden merkitystä osana syöpään sairastuneiden psykososiaalista tukea voidaan paremmin ymmärtää.
Suvi Holmberg
YTT, yliopistonlehtori, Kun syöpä ei häviä -hanke.
Kirjallisuus:
Harju, E., Hakulinen, A., Jones, M., Ojala, H., & Pietilä, I. (2019). Syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki ja terveydenhuollon yhteistyö järjestöjen kanssa – erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56(3). https://doi.org/10.23990/sa.76164
Holmberg, S., Jones, M., Vihervuori, S., & Harju, E. (2023). Järjestötoimijat ja syöpään sairastuneen psykososiaalinen tuki ja kuntoutus: Vastuut ja rajat erikoissairaanhoidossa. Kuntoutus, 46(2), 21–32. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.130989
Kommentit