TTY:n Porin yksikkö tekee runsaasti yhteistyötä Satakunnan elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden kanssa. Yksi pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista on Porin kaupunki ja kaupunkimittauksen yksikkö.
Yksikkö vastaa kaupungin virallisesta ilmakuva- ja kartta-aineistoista sekä asemakaava-alueilla kiinteistönmuodostuksen koko prosessista. Kaupunkimittaus osallistuu myös paikkatietojärjestelmien kehitystehtäviin ja osoiteasioihin sekä huolehtii rakennusten sijainti- ja korkeusasemien tarkistuksista.
– Vastaamme merkittävässä määrin niistä taustatöistä, joita kaavoitus ja rakentaminen edellyttävät. Rakennuslupaa ei voi saada ennen kuin alue on virallisesti asemakaavan mukainen rakennustila eli tontti. Tontin muodostaminen taas vaatii paljon juridiikkaan, rakennuslupiin, maanmittaukseen ja ympäristöön liittyvää taustatyötä, selventää yksikön päällikkö, kaupungingeodeetti Kalle Salonen.
Rutiinit vievät aikaa kehitystyöltä
Kaupunkimittauksessa työskentelee tällä hetkellä 16 henkilöä, mikä on Salosen mielestä työmäärään ja vastuuseen nähden melko niukasti. Keskeiset aineistonkeruuvälineet ovat kehittyneet viime vuosina huimasti. Esimerkiksi digitaalinen ilmakuvaus, satelliittimittaukset ja laserkeilaus ovat osittain uusia menetelmiä, joiden avulla saadaan muun muassa kolmiulotteista tietoa maanpinnalla sijaitsevista kohteista, maanpinnan muodoista ja korkeuseroista.
Suuri osa kaupunkimittauksen työajasta kuluu viranomaistehtäviin. Aineistomassat ovat usein valtavia, ja pelkkään aineistonhallintaan kuluu paljon aikaa. Lisäksi datan käsittely vaatii kehittyneitä tietojärjestelmiä ja laitteistoja. Yksiköllä ei ole resursseja tehdä yksin kaikkea työn vaatimaa tutkimusta ja laitehankintoja.
Palveluiden ostaminen ja yhteistyö TTY:n Porin laitoksen kanssa ovatkin osoittautuneet hyviksi keinoiksi uusien tekniikoiden opetteluun. Yhteistyötä on tehty muun muassa suurten aineistojen tallentamisessa, rakentamisessa, kiinteistöautomaatiossa, algoritmien tuottamisessa ja soveltamisessa sekä paikkatietotekniikan kehittämisessä.
– TTY:n kanssa tehdyissä projekteissa olemme löytäneet uusia työskentelytapoja ja tekniikoita, jotka auttavat meitä pysymään mukana alan kehityksessä.
Uusia näkökulmia omaan alaan
Salonen on tyytyväinen yhteistyön sujuvuuteen. TTY:n Porin laitoksen tietotekninen osaaminen ja laitteistot ovat hänen mukaansa huipputasoa, ja yhteinen kieli on löytynyt helposti.
– Alamme ammattislangi ja käytännöt ovat auenneet TTY:n väelle todella hyvin. Yliopistolla on innostuneita ihmisiä, joiden kanssa on ollut helppo työskennellä.
Salosen mielestä mahdollisuus monitieteelliseen ajatteluun on yksi yhteishankkeiden suurimmista eduista. Työskentely TTY:n Porin laitoksen kanssa on laajentanut myös hänen omaa käsitystään alansa monipuolisuudesta ja mahdollisuuksista. Esimerkiksi signaalinkäsittelyssä on yllättävän paljon yhteistä kaupunkimittauksessa käytettyjen menetelmien kanssa.
– Oli todella mielenkiintoista huomata, että satelliittimittauksessa ja sydänkäyrissä on niin paljon yhteistä. Vertailimme niitä TTY:n Porin laitoksen johtajan Tarmo Lippingin kanssa ja huomasimme, että kyse on hyvin samanlaisista menetelmistä, eri mittakaavassa tosin.
Työ vaatii monipuolisuutta
Kaupunkimittauksessa työskentelee esimerkiksi insinöörejä, teknikkoja, kartoittajia ja kartanpiirtäjiä. Salonen on itse opiskellut Otaniemessä maanmittaustekniikan diplomi-insinööriksi. Mikään teknisen alan koulutus ei kuitenkaan valmista suoraan työhön, sillä toimenkuva on erittäin laaja. Matemaattisten ja it-taitojen lisäksi työssä vaaditaan tietoa niin lainsäädännöstä kuin ympäristöasioista.
– Virkanimikkeet alkavat hävitä tältä alalta. Mikään tietty korkeakoulututkinto ei ole edellytys työssä toimimiselle. Tosin esimiestehtävissä ja tietyissä viranomaistehtävissä vaaditaan korkeampaa koulutusta. Koulutus ja yhteydet akateemiseen maailmaan ovat kuitenkin välttämättömiä, jos haluamme pysyä kehityksessä mukana, Salonen pohtii.
Työn monipuolisuus yllättää Salosen mukaan jopa monet samalla alalla työskentelevät. Kaupunkimittauksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin tulvatutkimuksessa kuin paikkatietojärjestelmien ja niihin liittyvien mobiilisovellusten kehittämisessä. Alalle voidaan tulla monia reittejä pitkin. Maanmittauksen lisäksi esimerkiksi signaalinkäsittelyn opiskelu antaa valmiuksia työhön. Tärkeitä työssä vaadittuja ominaisuuksia ovatkin monipuolisuus ja laaja yleissivistys.
Diplomityö on alasta kiinnostuneelle yksi väylä perehtyä työhön. Kaupunkimittaukselle tehtyjen töiden aiheet on pyritty suunnittelemaan siten, että niistä on käytännön hyötyä sekä yksikölle että opiskelijalle. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi vertailevat tutkimukset, joissa selvitetään, miten erilaisia aineistoja ja mittaustekniikoita käytetään maailmalla, ja miten uusia menetelmiä voitaisiin hyödyntää Porissa.
Avoin ilmapiiri
Salonen kehuu Porin elinkeinoelämää laajaksi ja monipuoliseksi. Hän on kaupungin edustajana mukana erilaisissa hankkeissa, joissa julkinen ja yksityinen sektori, oppilaitokset ja organisaatiot kehittelevät innovaatioita yhteiskunnan ja liike-elämän tarpeisiin.
Kaupunkimittaus on ollut mukana esimerkiksi kymmenen vuotta kestäneessä GeoSatakunta -hankkeessa. Projektiin osallistui asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskuksesta, Geodeettisestä tutkimuslaitoksesta, Porin yliopistokeskuksesta, Posiva Oy:stä sekä Porin ja Rauman kaupungeista.
– Porissa on nykyään paljon eri tahojen välistä yhteistyötä ja hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen. Ennen porilaisilla oli hieman sellainen maine, että jos joku keksii jotakin, siitä ei puhuta kaverille. Ilmapiiri on tässä suhteessa muuttunut positiiviseen suuntaan. Täällä ollaan avoimia, ja kaupungissa on yliopistokeskuksen ansiosta mahdollisuuksia moneen.
