Ensimmäistä kertaa järjestetyssä IRL-Meemikoulussa Tammerkosken lukiossa tehtiin, etsittiin ja analysoitiin meemejä. MEMEPOL-hankkeen tutkijatohtori Saara Särmä Tampereen yliopistosta ja Koneen Säätiön rahoittaman Vastapuhe-hankkeen taiteilija Jenna Jauhiainen Jyväskylän yliopistosta johdattivat oppilaat meemien maailmaan esittelemällä itsensä hiljattain tekemiensä meemin avulla.
Saara oli tehnyt erästä artikkelia varten meemin vanhasta Miia Talassalon ottamasta kuvasta, jossa Saara poseeraa Minna Canthin patsaalla. Saaran meemi on mukaelma eräästä paljon kiertäneestä meemistä, ja Saara päätyi sensuroimaan kirosanat meemistä alaikäisille sopivaksi.
Tämä meemi havainnollistaa yhtäältä sitä, että meemien tekemiseen ei tarvita sofistikoituneita välineitä tai teknisiä taitoja, vaan meemien tekeminen on oikeastaan kenen vaan saavutettavissa. Esimerkiksi ilmaisella Canva-sovelluksella älypuhelimessa pystyy tekemään meemejä helposti ja nopeasti. Toisaalta tämä meemi havainnollistaa meemien perusolemusta eli toistuvia elementtejä, sama elementti kuten kuva tai tässä tapauksessa teksti toistuu memeettisesti kontekstista toiseen, kantaeen mukanaan viittaussuhteen aiempiin meemeihin.
Jenna puolestaan esitteli itsensä meemillä, joka syntyi illanvietossa keksitystä vitsistä. Stuxnet on teollisuusjärjestelmiin kohdistettu haittaohjelma eli tietokonemato, joka viruksesta poiketen on suunniteltu leviämään järjestelmästä toiseen itsenäisesti internetiä ja eri järjestelmien tietoturva-aukkoja hyödyntäen. Vuonna 2010 Stuxnet tuli tunnetuksi sammutettuaan iranilaisen ydinvoimalan. Stuxnetin kehittämisen on arvioitu alkaneen vuonna 2005, joka on sattumalta sama vuosi kun Olkiluoto 3:n rakentaminen aloitettiin. Vitsinä siis on, että Olkiluoto 3:sta ei ole tarkoitettukaan rakentaa toimivaksi reaktoriksi, vaan ajatuksena on testata Stuxnetin kaltaisia aseistettuja tietokonematoja.
Vaikka kyseessä on illanvietossa keksitty vitsi, on helppo kuvitella että tämä sisäpiirin läppä leviää ja paisuu salaliittoteoriaksi. Medialukutaidon kannalta onkin tärkeä tunnistaa, että erityisesti internet-meemit voivat levitä kulovalkean tavoin, olivat ne lähtökohtaisesti kuinka tuulesta temmattuja tahansa. Taiteellisessa työskentelyssään Jenna on tutkinut erityisesti meemejä disinformaation välineenä sekä internetin vaikutusta todellisuuden kokemiseen.
Vaikka molemmat olivat valinneet esittelyynsä kuvameemin, muistuttivat he oppilaita siitä, että meemejä on monenlaisia eivätkä ne ole ainoastaan kuvaa ja tekstiä humoristisesti yhdistäviä, vaikka nämä ovatkin arkiymmärryksessä yleisimmin esiintyvä meemityyppi. Meemi voi myös olla vaikkapa biisi, sanonta, video, ääni, muoti-ilmiö, tapa, eli mikä tahansa kulttuurissa leviävä ja levitessään muokkautuva asia. Muun muassa TikTokin tanssihaastevideot ovat yksi suosittu ja laajalle levinnyt meemimuoto. Meemitutkimus saattaa rajautua keskittymään vain yhdentyyppisiin meemeihin, tai jollain tietyllä alustalla julkaistuihin meemeihin (esim. Instagram, Imgur, kuvalaudat). Rajaus voidaan tehdä myös meemien tarkoituksen tai poliittisen asemoitumisen mukaan. Ääri- ja laitaoikeiston meemit ovat yksi kansainvälisesti eniten tutkituista meemimuodoista.
Esiteltyään lyhyesti meemien historiaa ja nykytutkimusta Jenna ja Saara antoivat oppilaille tehtäväksi etsiä tai tehdä meemi yhdestä seuraavista aiheista:
1. Sähkö
2. Linnan juhlat
3. Sanna Marin
Parinkymmenen minuutin meeminmetsästyksen jälkeen kokoonnuttiin keskustelemaan yhdessä oppilaiden tekemistä ja löytämistä meemeistä. Jennan ja Saaran johdolla jokaisesta meemistä löytyi meemilukutaidon eri puolia luotaavia näkökulmia. Seuraavassa muutamia otteita työpajan saldosta eli meemejä, joiden julkaisemiseen saimme oppilailta luvan.
Sanna Marin valikoitui teemaksi ei ainoastaan siksi, että Marinin voisi väittää olevan jo itsessään meemi, vaan myös siksi että hän on kotoisin Tampereelta. Vaikka Jenna ja Saara odottivat pääsevänsä puhumaan Sanna Marinista erikoishousuissa sekä Hillary Clintonista kommentoimassa Sannan biletystä, veivät oppilaiden meemit mennessään.
Yllä oleva työpajaan osallistuneen oppilaan tekemä meemi herätti keskustelua meemien visuaalisesta kielestä. Vaikka viime vuosina kuvameemien visuaalinen kieli on jatkuvasti monipuolistunut, on silti sitkeässä ajatus niiden kotikutoisuudesta. Osa kuvameemien viestinnällistä voimaa on oletus siitä, että ne ovat syntyneet jonkun yksityishenkilön palavasta ilmaisun halusta. Tarkkaan harkittuihin visuaalisiin viesteihin kuten mainoksiin osataan soveltaa medialukutaidon perustaitoja, kuten kysymyksiä siitä, mitä mainos yrittää viestiä, miten se viestii ja millaiseen toimintaan se kannustaa. Kuvameemien kohdalla kotikutoisuus helposti läpäisee perustason medialukutaidon – olettamalla kuvameemin lähteeksi yksityishenkilön oletamme helposti myös, että sen tavoitteena on korkeintaan huvittaa. Kuitenkin internetin kuvameemejä on käytetty koko niiden lyhyen historian ajan myös poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Yllä oleva, internetistä oppilaan löytämä meemi Sanna Marinista puolestaan herätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Keskustelua tämän meemin merkityksestä jatkettiin oppitunnin jälkeen Instagramissa Meemikoulun tilillä @meemikoulun_rehtori, jonka tallennetuista storyistä löytyy Instagramin käyttäjille aiheesta käytyä keskustelua.
Meemejä ei tarvitse aina heti tajuta, kuten myös tunnetut suomalaiset meemintekijät, @pikakahvimemegirl -tiliä Instagramissa hallinnoiva Alma Tuuva ja Yassifyfinland-tilin takana oleva Romy Räihälä Ylen aamutelevisiossa kertoivat. Aina voi kysyä, jos ei ymmärrä meemiä ja keskustelussa meemiin avautuu aina useita eri tasoja, kuten Meemikoulussa huomattiin.
Meemien lukutaidossa ja vastaanotossa on tärkeää tarkastella sitä, kuka meemin jakaa ja miten se vaikuttaa omaan ja muiden luentaan kyseisestä meemistä. Yksittäisen meemin alkuperää voi olla jopa mahdoton selvittää, mutta omasta kuvameemivirrasta voi saada otteen siitä, että kuka sen on jakanut. Teemme jatkuvasti oletuksia aiempiin kokemuksiimme pohjaten – jos esimerkiksi tunnettu huumorisivusto jakaa kuvameemin, olemme latautuneet huvittumaan siitä ennen kuin edes ehdimme sitä tarkemmin katsoa. Kuvameemit kuitenkin ovat nykypäivän Troijan hevosia, jotka saattavat huomaamattakin kantaa mukanaan esimerkiksi rasistisia tai syrjiviä sisältöjä. Näin ollen internet-meemien kohdalla on tärkeää olla aina valmiina oppimaan uutta ja uskomaan, jos joku kertoo jonkun meemin olevan loukkaava tai syrjivä. Feministinen asenne meemien maailmassa tarkoittaa valmiutta tarkastella huumorin rajoja ja sopeuttaa omaa toimintaa eri ihmisryhmiä ja lähtökohtia kunnioittaen.
Yllättäen suosituimmaksi aiheeksi oppilaiden parissa kolmesta valittavasta aiheesta suoriutui sähkö. Sähkön hinta ja riittävyys olivat yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla lähes koko vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Loppuvuodesta erityisesti poliittinen keskustelu pyöri pitkälti sähkölaskujen hinnan ympärillä sekä erilaisten vaihtoehtojen, mitä hallitus aikoo tehdä helpottaakseen kansalaisten tilannetta yllättäen nousseista sähkölaskuista selviämiseksi. Jätämme tähän loppuun muutaman makupalan oppilaiden löytämiä meemejä lukijalle itse analysoitavaksi. Olkaa hyvä:
