Ura- ja työelämävalmennusta TAMKin media-alan opinnoissa

Töissä seuraavat 50 vuotta? Miten siihen pitää valmistautua ja mitä osaamista hankkia? Miten varautua media-alan pätkä-, silppu-, keikka- ja freelancetyöhön? Miten itse voin pitää huolta omasta jaksamisesta ja lisätä työhyvinvointiani?

Carolina Pajula
Carolina Pajula

Olen tänä syksynä lukenut parikymppisten media-alan opiskelijoiden kirjoittamia ajatuksia työstä ja työelämästä. Tässä kiteytyksenä huomioita opiskelijoiden havainnoista media-alan työhön liittyvistä ilmiöistä.

Valmensin 40 hengen opiskelijaryhmää elokuussa Harjoittelu-ja työelämävalmennuksen intensiivikurssilla, jossa mm.

  1. Arvioitiin media-alan erityispiirteitä työllistäjänä sekä erilaisia uravaihtoehtoja
  2. Tutkittiin jo valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä tilastotiedon että alumnien kertomusten avulla.
  3. Opiskeltiin yrittäjyyden moninaisia muotoja sekä freelance- ja keikkatyötä, sekä mm. hinnoittelua ja sopimusten tekemistä
  4. Perehdyttiin työsuojeluun ja ammattiliittojen toimintaan erityisesti työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta
  5. Kuultiin asiantuntijan neuvoja oman osaamisen brändäämiseen (mm. LinkedIn -profiili)
  6. Tehtiin luonnos oman osaamisen paketoinnista (Business Model You)
  7. Pohdittiin työelämätaitoja ja ammatilliseen käyttäymiseen liittyviä elementtejä sekä työhyvinvointia ja omaa jaksamista

Millaisia havaintoja opiskelijat tekivät tulevaa työelämään varten? Suurin opiskelijoiden toive olisi tehdä sellaista työtä, jolla on merkitystä ja jossa työntekijöitä kohdellaan arvostavasti sekä asiallisesti. Palkalla ei  heille ole niin suurta painoarvoa, kulttuurialan työtä tehdään “rakkaudesta lajiin.” 

Vaikka työelämää ja media-alaa kohtaan on paljon erilaisia pelkoja, ne ovat selvästi opiskelijoiden mukaan tämän kurssin myötä hälvenneet. Opiskelijat suhtautuvat selvästi luottavaisemmin tulevaan, kun heillä on faktatietoa työllistymisestä, palkoista, työlaeista, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Varmuutta on lisännyt myös useat kurssin aikana kuullut ja erilaisista lähteistä luetut hyvin erilaiset uratarinat. 

Hyvällä asenteella pääsee pitkälle. Työelämässä kaivataan “hyviä tyyppejä”, mitä se sitten ikinä eri konteksteissa tarkoittaakaan. Yrittäjämäistä asennetta kaivataan tulevaisuudessa, oli työskentelyn muoto sitten mikä tahansa. Opiskelijat näkevät yrittäjyyden yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona, joka tulee  jossain vaiheessa työuraa vastaan. Siihen on tärkeää valmistautua etukäteen hankkimalla mahdollisimman paljon tietoa yrittäjyyden eri muodoista ja vaihtoehdoista. Freelancetyökään ei enää tunnu hankalalta, kun on kurssilla saanut siihen liittyvää opastusta ja tietää mistä jatkossa voi hakea apua. 

Suuri toiveeni näiden opiskelijoiden kohdalla liittyy tulevien harjoittelupaikkojen ohjaajiin sekä työnantajiin ja toimeksiantajiin. Toivon, että opiskelijat saavat hyvän mallin siitä, miten työelämässä toimitaan ja harjoittelijoita, keikkailijoita sekä työntekijöitä kohdellaan. Asiallisesti ja arvostavasti.

Hyvillä esimerkeillä luodaan reilua työelämää. Harjoittelussa saadaan ensimmäiset kokemukset oman alan työstä ja niillä on iso merkitys ammatillisen kasvun alkumetreillä. Harjoittelukokemukset muokkaavat opiskelijan käsitystä työelämästä ja pelisäännöistä. 

Valmistautuminen työelämään on hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja. Faktatiedon rinnalla on tärkeää syventää itsetuntemusta, harjoitella sopimusten tekemistä ja niistä neuvottelemista, luoda hyvät tiimityötaidot ja kehittää oppimisen taitoja sekä kasvattaa verkostoaan. Hyvillä työelämätaidoilla tehdään hyviä tyyppejä tulevaisuuden työelämään.

Carolina Pajula, tuotannon lehtori, työnohjaaja, motivaatiovalmentaja

Katso lisää myös linkistä: https://www.freekevytyrittaja.fi/blogi/viihdeteollisuus-ja-kevytyrittajyys/