BiciZen-sovellus on luotu eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä viiden ECIU-verkostoon kuuluvan yliopiston kesken. Tampereen yliopiston lisäksi projektissa ovat mukana yliopistot Barcelonasta,Twentestä, Aveirosta ja Dublinista. Sitä kehitetään edelleen kansalaistieteeseen pohjautuen (Bicizen). Sovelluksen käyttäjät tuottavat avointa dataa, jota voivat käyttää esimerkiksi tutkijat, kaupunkikehittäjät ja pyöräilijäyhteisöt. Tämän ohella BiciZen toimii mainiosti myös pedagogisena välineenä, jota koulut voivat hyödyntää.
BiciZen on karttapohjainen sovellus, jonka avulla käyttäjät voivat jakaa toisilleen muun muassa pyöräillessä vastaan tulleita haasteita ja ongelmia, (esimerkiksi huonosti merkitty pyörätie, vaarallinen risteys, korkea reunakivi pyörätieltä suojatielle mennessä tmv.) hyviä reittejä ja kokemuksia, sekä kehitellä haasteiden pohjalta parannusehdotuksia. Tekstin lopusta löytyy ohjeet sovelluksen lataamiseen ja käyttöönottamiseen.
Pyöräilykasvatukselle ei ole vaikea löytää vahvoja perusteita. Kaupunkiliikenne on kestävyysmurroksen kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Polkupyöräily on yksi lähes kaikille saavutettava ja edullinen kestävän liikkumisen muoto. Pyöräilyn harjoittelemisen voi aloittaa jo muutaman vuoden iässä ja kouluiässä suurimmalle osalle lapsista matka lähikouluun on mahdollista taittaa pyörällä. Pyöräily mahdollistaa vapaan liikkumisen myös koulun ulkopuolella, jos harrastuksiin ja kavereille kulkeakseen ei tarvitsekaan olla riippuvainen kyyditsevien vanhempien aikatauluista tai linja-autojen kulkureiteistä.
Polkupyöräily on hyvä keino lisätä lasten arkiliikuntaa ja pyöräilykasvatuksen muodossa voidaan kouluissa toteuttaa kestävyys- ja ympäristökasvatusta. Kun pyöräilykasvatuksen pedagogiseksi välineeksi otetaan BiciZen, saadaan mukaan vielä digitaalisen oppimisen ja kansalaisvaikuttamisen teemat.
Pilottiin osallistuneessa koulussa on mahdollisuus ottaa pyöräily valinnaisaineeksi ja etenkin toisen osallistuneen luokan opettaja on erittäin aktiivinen pyöräilykasvatuksen toteuttaja. Siispä ei ollut suuri yllätys, että näiden luokkien oppilaat suhtautuivat pyöräilyyn positiivisesti. Kun keräsin ensimmäisellä tunnilla taululle oppilaiden vastauksia kysymykseen, millaisia hyviä puolia he näkevät pyöräilyssä, yllätyin silti oppilaiden vastausten monialaisuudesta. He tuntuivat terveydellisten ja hyvinvointihyötyjen lisäksi ymmärtävän hyvin myös pyöräilyn merkityksen osana kestävää kaupunkikulttuuria, sekä kestävän liikkumisen merkityksen osana ilmastonmuutosta hidastavia toimia. Näillä luokilla pyöräilykasvatusta on toteutettu harvinaisenkin aktiivisesti, joten yleistettävää kuvaa lasten pyöräilyinnosta ja -tietämyksestä ei näistä ryhmistä saa. Sen sijaan kuva siitä, millaisia vaikutuksia pyöräilystä innostuneella opettajalla voi olla, on vaikuttava.
Vaikka olen tietoinen siitä, kuinka taitavasti suuri osa nykylapsista osaa käyttää mobiililaitteita, yllätyin silti, kuinka nopeasti ja vaivattomasti viidesluokkalaiset saivat sovelluksen ladattua omiin puhelimiinsa ja kuinka osa ryhtyi saman tien itsenäisesti tutustumaan sovellukseen ja tuntui saavan homman jujusta hyvin äkkiä kiinni. Toisen luokan opettaja totesi alkuun epäilevänsä hiukan omia kykyjään tilin luomiseen ja sovelluksen käyttöönottoon. Tilin luominen ja käyttöluvan hakeminen luokalle SPOTTERONilta onnistui kuitenkin toisen opettajan avustuksella muutamassa minuutissa ja yllätti hänet iloisesti. Opettelimme yhdessä sovelluksen käyttöä, eikä mennyt pitkään, kun kaikki oppilasryhmät, joista jokaisessa vähintään yhdellä oli puhelin mukana, saivat haltuun merkintöjen tekemisen.
Pyöräilyretkipäivää edeltävällä viikolla satoi lunta, joten retkeilimme tuulisessa pakkassäässä. Oppilaita oli ohjeistettu pukeutumaan lämpimästi ja he saapuivat kouluun kylmästä säästä huolimatta innokkaalla retkimielellä, jota nostatti entisestään keksi- ja mehutarjoilu.
Toisen luokan opettaja lähti pyörällä retkelle, oppilaat saapuivat kaikki kouluun kävellen. Muutama oppilas kyllä kulki talvisinkin pyörällä, mutta vanhemmat olivat ohjeistaneet erityisen kovan tuulen vuoksi saapumaan tällä kertaa kävellen. Oppilaat lähtivät kävelemään ja havainnoimaan koulun ympäristöä pyöräilijän silmin ja tehtävänantona oli tehdä ryhmissä ainakin muutama merkintä sovellukseen. Toinen opettaja totesi retken aikana, että oppilaat tuntuivat nauttivan tällaisesta, kun saivat kulkea itsekseen ja harjoitella sovelluksen käyttöä ihan itsenäisesti. Toinen opettaja totesikin pilotin lopussa häntä haastatellessani: “se lapsilla monesti se mobiililaite on, on tärkee niin sitte jo pelkästään se sen läsnäolo niin motivoi, ja sit niin ku pääsee niin ite vähän sitä ympäristöö tota havainnoimaan niin mää koen että on, on kyllä hyvä.”
Toki merkintöjen sekaan eksyi myös muutama “läppä”, mutta suurin osa tuntui olevan ihan tosissaan pyöräilijän näkökulmasta mietittyjä turvallisuusvaroituksia tai korjausehdotuksia pyöräteille, sekä huomioita kauniista pyöräreitistä. Muutamat oppilaat kävivät myös laskemassa koulun pyöräparkin pyöriä ja joku teki parannusehdotuksen vinksallaan olevasta pyörätelineestä. Oppilaiden täyttämistä lomakkeista ilmeni, että oppilaat käyttivät sovelluksessa mieluiten merkintöjä “Hyvä kokemus”, “Este tai haitta” ja “Turvallisuus”. Tarpeettomimpina oppilaat näkivät merkinnät “Ryhmät” ja “Pyöräilyn määrä”.
Kun BiciZenin jalkauttamista jatketaan kouluissa keväällä lumien sulaessa, voi tällaisten retkien järjestäminen olla vielä hedelmällisempää, kun suurin osa oppilaista pääsee kulkemaan ihan oikeasti pyörällä ja omat aktiivisessa käytössä olevat pyöräreitit ja niihin liittyvät mahdolliset haasteetkin ovat tuoreempina mielessä. Lisäksi yleisenä pyöräilykautena voi olla helpompi löytää jokin korjaustoimenpiteitä kaipaava kohta oppilaiden koulumatkareiteiltä, jolloin voimme päästä viemään ehdotusta eteenpäin Tampereen kaupungin suuntaan. Tällöin oppilailla olisi mahdollisuus päästä näkemään, miten kansalaisvaikuttamisen kautta voidaan saada ihan konkreettisia, heidän arkeaan helpottavia muutoksia aikaan.
Viimeisellä kaksoistunnilla oppilaat syventyivät keskittyneesti taiteilemaan ryhmissä pyöräilyaiheiset teokset, joiden keskellä oli hiilellä piirretty polkupyörä, ja sen ympärille siroteltiin mukavia pyöräilyyn liittyviä asioita, muistoja, kokemuksia ja tunteita. Muutamassa työssä pyörä suorastaan leijui maanpinnan yläpuolella, perässään hurjaa vauhtia kuvaava tuuli tai salamoiden kuvia. Huomionarvoista oli mielestäni, että lähes kaikissa töissä luonto (esim. kukat, puut, perhoset, nurmikko) oli hyvin keskeisessä roolissa. Oppilaiden töistä löytyi myös luontoon liittyviä tekstipätkiä, kuten: “Se on hyväksi luonnolle”, “Voi pyöräillä kauniissa paikoissa” ja “Luonnon tuoksut”.
Kuvista vahvasti välittyviä tunteita olivat ilo ja vapaus. Pyöräily onkin monelle lapselle mahdollisuus päästä kulkemaan paikasta toiseen itsenäisesti, itse määrätyssä tahdissa, omia reittejä ja omien aikataulujen mukaan. Kaikissa kuvissa vuodenaika näytti olevan kesä. Oppilaiden kanssa jutellessani kävikin ilmi, että suuri osa oppilaista pyöräili eniten kesäisin.
Yhdeksi pyöräilykasvatuksen kehityskohteeksi nostaisin tältä pohjalta kysymyksen, kuinka saisimme lapset käyttämään pyörää myös haastavammissa sääolosuhteissa, kuten syksyn sadepäivinä ja jopa talven lumisen kauden läpi. Tässä kohtaa katse kääntyy vääjäämättä myös aikuisiin. Esi- ja alkuopetuksessa olevien lasten ei voi odottaa vielä ottavan vastuuta omasta pyöräilystään. Kouluissa tapahtuvan kasvatuksen lisäksi tulisi pohtia, kuinka vanhempia voitaisiin kasvattaa toimimaan ympärivuotisen pyöräilyn mahdollistajina. Aikuisilla tulisi olla taitoa huoltaa pyörää, vaihtaa talvirenkaat ja kannustaa lasta pyöräilemään haastavammillakin säillä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa nämä ovat toivon mukaan kansalaistaitoja, jotka kuuluvat perusopetukseen ja jotka jokainen tulevaisuuden aikuinen täten osaa, mutta koska nykyisten koululaisten vanhempien sukupolvi ei ole tällaista kasvatusta saanut, tulisi pohtia kuinka sellaista voitaisiin mahdollistaa.
Pilotin pohjalta voi todeta, että BiciZen vaikuttaisi soveltuvan hyvin pyöräilykasvatuksen pedagogiseksi välineeksi. Sovelluksen käyttö on oppilaille mieluisaa, se on sopivan yksinkertainen ja helppo ottaa haltuun. Yhdenvertaisena pyöräilyn kokemusasiantuntijana toimiminen muiden kaupunkipyöräilijöiden kanssa vahvistaa lasten ja nuorten osallisuuden ja toimijuuden kokemusta, sekä rakentaa ymmärrystä vaikuttamisen keinoista ja mahdollisuuksista. Toinen opettaja tiivistikin haastattelussa hyvin sovelluksen käytössä näkemänsä hyödyt: “…että tämmönen sovellus niin se liittää monta asiaa yhtee justiin sitä liikkumista ja sitä, me ollaan ite aktiivisia tekijöitä ja sitte me havainnoidaa vielä sitä omaa ympäristöä ja […] myös se yhteiskunnallinen että vaikutetaan siihen omaan ympäristöön, ei pelkästään havainnoida.”
Sovelluksen käyttöönotto
Sovelluksen käyttöön ottaminen etenee niin, että ladataan ensin puhelimelle tai muulle mobiililaitteelle ilmainen BiciZen applikaatio, sitten valitaan “Rekisteröidy”. Jos luot tilin itsellesi yksityisenä käyttäjänä, täytetään rekisteröitymisessä omat henkilötiedot ja luodaan käyttäjänimi, jonka ei tarvitse olla oma nimi. Sitten sovellukseen voi kirjautua sisään ja ryhtyä tekemään merkintöjä.
Jos teet tilin luokallesi opettajana, ensimmäinen kysymyksen, “Form of address”, kohdalla kysymysboksin oikeassa päässä on kolme pistettä, joista painamalla avautuu valikko, josta valitaan “School class”. Seuraava kysymys on käyttäjänimi, johon kirjoitetaan nimi koko luokalle. Seuraava kysymys on sähköposti, johon opettaja laittaa oman sähköpostiosoitteensa. Sitten opettaja luo ryhmälle salasanan, jota oppilaat käyttävät kirjautuessan sovellukseen. Opettaja laittaa rekisteröitymiseen oman syntymäaikansa ja viimeisenä vielä maan, jossa sovellusta käytetään.
Kiitos TURNSin kestävän kaupunkitutkimuksen vaikuttavuusrahoituksesta, jonka avulla koulupilotointi saatiin toteutettua!
Maria Sulonen on Tampereen yliopistosta valmistunut luokanopettaja, joka valmistelee omaa väitöskirjatutkimustaan empatia- ja taidelähtöisestä biodiversiteettikasvatuksesta ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana kestävyysaihepiirin projekteissa. Tutkimustyön ohessa hän on jooganopettaja ja laulaja-lauluntekijä ympäristöaiheista musiikkia esittävässä Luhtaniitty-yhtyeessä.