Mistä on kyse?
Public Financial Management Beyond 2030: Leading Local Economies Amidst the Sustainability Crisis, tuttavallisemmin Beyond 2030, on uusi tutkimusavaus, joka tutkii, miten paikallistalouksia voidaan johtaa kestävyyskriisien keskellä ja miten talouden resilienssiä voidaan vahvistaa paikallisesti uudistamalla talouden ja strategisen johtamisen tietopohjaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää käytäntöjä, jotka tukevat ilmastonmuutokseen ja muihin ekologisiin kriiseihin sopeutumista sekä edistävät sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä (ks. Luhtala et al., 2024; Sinervo et al., 2024).
Kestävyyskriiseillä on tuntuvia vaikutuksia paitsi ihmisiin ja ympäristöön, myös paikalliseen talouteen: ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat, myrskyt ja helleaallot, kasvattavat infrastruktuurin korjaus- ja ylläpitokuluja sekä lisäävät tarvetta investoida sopeutumistoimiin, kuten hulevesijärjestelmiin, energiatehokkuuteen ja vihreään infrastruktuuriin. Samalla geopoliittinen epävakaus, sosiaalisen eriarvoisuuden jyrkkeneminen, luottamuksen murentuminen ja talouskriisit horjuttavat paikallistalouksia. Toimiva ja tasapainoinen paikallistalous mahdollistaa vihreään siirtymään panostamisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisen.
Beyond 2030 -tutkimusavaus pureutuu kuntien ja kaupunkien strategisen ja talousjohtamisen tietopohjaan. Kuntien talousjohtaminen ja taloudellinen tietopohja on tyypillisesti lyhytjänteistä, kapea-alaista ja taaksepäin katsovaa (Sinervo & Laihonen, 2024). Kestävyyskriisien keskellä talouden hallinnan prosessit ovat muutoksessa, sillä entistä tärkeämpää on katsoa tulevaan, ennakoida ja varautua (Vikstedt et al., 2024). Ensimmäisessä vaiheessa tutkimus pyrkii ymmärtämään, miten tieto muodostuu strategisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa ja millä tavoin kestävyys kytkeytyy nykyisiin taloushallinnon ja paikallistalouden johtamisen tietokäytäntöihin. Samalla hanke nostaa esiin kriittisiä kysymyksiä ja uusia teemoja, jotka korostavat julkisjohtamisen – erityisesti talousjohtamisen – merkitystä kestävän kaupunkikehityksen edistäjänä.
Beyond 2030 -tutkimusavauksen ensimmäiset askeleet
TURNS-siemenraha mahdollisti Beyond 2030 -tutkimusavauksen käynnistymisen. Kevään ja kesän 2025 aikana perehdyttiin aihepiirin kirjallisuuteen ja ideoitiin tutkimushanketta. Ensimmäisessä vaiheessa myös kontaktoitiin mahdollisia kansainvälisiä kumppaneita ja esiteltiin hankeideaa European Group of Public Administration (EGPA) -konferenssissa Glasgow’ssa Skotlannissa. Siemenraha mahdollisti syksyllä 2025 tutkimusapulaisen Salla Marttisen palkkaamisen. Hänen tehtävänään oli aihepiirin kirjallisuuden tarkempi kokoaminen ja analyysi sekä alustava aineistonkeruu. Syksyllä toteutettiin suurimpien suomalaisten kaupunkien talous- ja strategiajohdon sekä kestävyysasiantuntijoiden haastattelut. Nämä asiantuntijat ovat keskeisessä roolissa kestävän kehityksen ja paikallistalouden kysymyksistä. Haastattelukierros käynnistyi erinomaisesti: jokaisesta kaupungista saatiin mukaan asiantuntijoita, ja ennen joulua 2025 toteutettiin yhteensä 16 noin tunnin mittaista haastattelua. Niissä kartoitettiin kaupunkien nykyisiä käytäntöjä, haasteita ja kehittämistarpeita liittyen kestävyyden ja taloushallinnon yhdistämiseen sekä paikallistalouden strategiseen johtamiseen kestävyyskriisien keskellä.
Haastateltavat kuvasivat kestävyyttä kaupunkien strategioiden läpileikkaavaksi teemaksi, joka ohjaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Haasteena on kuitenkin taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhtäaikainen huomioiminen. Ekologisista kysymyksistä korostuivat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luontokato, sosiaalisista puolestaan työllisyysongelmat ja segregaatio – nämä kaikki liittyvät vahvasti taloudelliseen kestävyyteen, mutta niitä ei vielä nykyisellään kyetä kytkemään talouden selkeästi talouden johtamisen prosesseihin. Haastattelujen perusteella kestävyystiedon merkitys paikallistalouden hallinnassa on kasvanut viime vuosina, mutta sen tuottamisessa ja systemaattisessa hyödyntämisessä on edelleen paljon kehittämistä. Haastattelut paljastivat, että vaikka kaupungeissa tehdään skenaariotyötä kestävyyskriiseihin varautumiseksi, pitkän aikavälin suunnittelua rajoittavat lukuisat tiedonmuodostukseen liittyvät haasteet (Laihonen et al., 2024).
Siemenrahaa käytettiin myös maakuntaliittojen kontaktoimiseen, sillä ne ovat keskeisiä aluekehittämisen toimijoita ja tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeen jatkossa. TURNS-siemenraha mahdollisti tutkimuksen käynnistämisen ja verkostojen rakentamisen sekä loi pohjan apurahahakemuksille ja uusille yhteisartikkeleille.
Seuraavat vaiheet
Kestävyyskriiseihin vastaaminen edellyttää kunnilta ja kaupungeilta uudenlaisia toimintatapoja ja johtamismalleja sekä vahvaa alueellista yhteistyötä. Ilman tietoon perustuvaa ja ennakoivaa päätöksentekoa riskinä on, että ratkaisut jäävät lyhytjänteisiksi, eivätkä kykene ennakoimaan kestävyyskriisien vaikutuksia. Beyond 2030 -tutkimusavaus yhdistää tutkimuksen ja käytännön, rakentaa uusia yhteistyöverkostoja ja kehittää menetelmiä, joilla kunnat voivat varautua kriiseihin ja vahvistaa resilienssiään. Työ tukee myös TURNS-tutkimusalustan missiota: rohkeaa, monitieteistä kaupunkikestävyyden tutkimusta, joka auttaa kaupunkeja vastaamaan globaaleihin haasteisiin.
Beyond 2030 -tutkimusavauksen työ jatkuu keväällä 2026 työpajojen tai keskustelujen muodossa kaupunkien sekä maakuntaliittojen edustajien kanssa. Keväällä jatkuu myös empiirisen aineiston keruu. Aineisto koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista, työpajoista, pyöreän pöydän keskusteluista, osallistuvasta havainnoinnista sekä dokumenttianalyysistä. Iteratiivinen prosessi syventää sekä asiantuntijoiden että tutkijoiden näkemyksiä. Tavoitteena on muodostaa konsensus parhaista käytännöistä, keskeisistä tiedonmuodostuksen haasteista ja tulevaisuuden strategioista kestävyyden edistämiseksi ja kaupunkien ja kuntien resilienssin vahvistamiseksi. Avaukselle haetaan edelleen vuoden 2026 rahoitushauissa tutkimusrahoitusta.
Lotta-Maria Sinervo on julkisen hallinnan apulaisprofessori (tenure track) Vaasa yliopiston Johtamisen akateemisessa yksikössä. Lotta-Maria on väitellyt kuntien talouden johtamisesta Tampereen yliopistossa ja hän on hyvinvointitalouden johtamisen dosentti Itä-Suomen yliopistossa.
Salla Marttinen on julkisen talousjohtamisen maisteriopiskelija ja tutkimusapulainen Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Salla työstää pro gradu -tutkielmaa hyödyntäen Beyond 2030 -hankkeen asiantuntijahaastatteluja, joita on ollut toteuttamassa.
Elina Vikstedt on väitöskirjatutkija ja yliopisto-opettaja Tampereen Yliopistossa, joka on väitöskirjassaan keskittynyt kestävän kehityksen tulosjohtamiseen, laskentaan ja raportointiin kunta- ja kaupunkikontekstissa. Väitöskirjaan voit tutustua tästä linkistä.
Lähteet:
Laihonen, H., Kork, A. A., & Sinervo, L. M. (2024). Advancing public sector knowledge management: towards an understanding of knowledge formation in public administration. Knowledge Management Research & Practice, 22(3), 223–233. https://doi.org/10.1080/14778238.2023.2187719
Luhtala, M., Welinder, O., & Vikstedt, E. (2024). Glocalizing sustainability: how accounting begins for sustainable development goals in city administration. Journal of Public Budgeting, Accounting & Financial Management. https://doi.org/10.1108/JPBAFM-06-2023-0097
Sinervo, L-M. & Laihonen, H. (2024) New development: Public Managers Between a Rock and a Hard Place – Social-Financial Sustainability in Local Government, Public Money & Management, 44(6), 559-564. https://doi.org/10.1080/09540962.2024.2351133
Sinervo, L-M., Vikstedt, E., Luhtala, M., Laihonen, H. & Welinder, O. (2024). Fostering sustainability in local government: The institutional work perspective on accounting-management nexus. Financial Accounting & Management, 40(4), 592-612. https://doi.org/10.1111/faam.12399
Vikstedt, E., Luhtala, M., Welinder, O., Sinervo, L. M., & Laihonen, H. (2024). Different sustainability endgames: Institutional logics in the performance management of local governments. Public Money & Management, 1–9. https://doi.org/10.1080/09540962.2024.2421503
