Kehittämishankkeensa puitteissa digitiimi järjesti kaksi kolmipäiväistä pilottikoulutusta low code -tekemistä tukevien Microsoft Power Platform -työkalujen käytöstä yhdessä Sulavan kanssa. Mukaan kutsuttiin parikymmentä osallistujaa, jotka edustivat melko tasaisesti sekä tiedekuntia että palveluorganisaatioita. Power Platform -työkaluihin kuuluvat Power Apps, Power Automate ja Power BI, ja ne on suunniteltu datan (automaattiseen) keräämiseen, analysointiin ja visualisointiin. Työkalut ovat kaikkien korkeakouluyhteisöläisten käytettävissä. Tavoitteena oli selvittää, millaista lisäarvoa työkalut voisivat tuoda yhteisöläisen työhön.
Yksi osallistujista oli ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta tutkiva tutkijatohtori Tuuli Keskinen ITC-tiedekunnasta. Tuuli on tehnyt käyttäjälähtöistä tutkimusta jo pitkään, ja tutkijatohtorina vuodesta 2016. Vuonna 2021 hän keskittyy omaan, Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoittamaan tutkimushankkeeseensa, jossa tutkitaan vammaisten ihmisten digitaalista ja teknologista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä hanke oli myös yksi iso motiivi osallistua koulutukseen. ”Siinä missä aiemmin tyypillisissä käyttäjätutkimuksissamme on puhuttu maksimissaan paristakymmenestä osallistujasta ja myös kysymyksestä, tässä tutkimushankkeessa osallistujia on lähtökohtaisesti ainakin satoja ja analysoitavia kysymyksiäkin varmasti useampia kymmeniä”, Tuuli kertoo. ”Tällaisten määrien kanssa tietojen manuaalinen pyörittely, tutkiskelu ja erityisesti halutunlainen visualisointi esimerkiksi Excelin ja SPSS:n kanssa on pirun työlästä.”
Datan määrään liittyvän näkökulman lisäksi automaatiotyökalujen käytössä kiinnostaa tulosten levittämisen ja tieteen popularisoinnin näkökulma. ”Tutkimukseni on aiemmin ollut julkaisukeskeistä, ja toki julkaisut ovat edelleen tärkeitä. Kuitenkin, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkitys on kasvanut ja se on erityisen tärkeää uudessa tutkimushankkeessani”, Tuuli perustelee. ”Hypoteesini on, että saavutettavuusdirektiivistä huolimatta vammaisten yhteiskunnallinen osallisuus on edelleen valitettavan heikolla tolalla. Power BI:n kaltaiset työkalut tarjoavat uuden ja vuorovaikutteisen tavan tuoda tutkimustuloksia nopeasti ja havainnollistavasti esille. Näitä esityksiä voi kuka vain kliksutella ja samalla oivaltaa asioita.”
Kaikilta osallistujilta jälkikäteen kerätyn kyselypalautteen perusteella nimenomaan vuorovaikutteisia visualisointeja sekä staattisesta että dynaamisesta datasta rakentava Power BI oli Power Platform -työkaluista kiinnostavin. Kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että työkalu vaikutti yleisellä tasolla hyödylliseltä. Yhdeksän kymmenestä osallistujasta piti työkalua potentiaalisesti hyödyllisenä myös omassa työssään. Pohdinnan aiheitakin löytyi. Tuuli havainnollistaa erästä tärkeää näkökulmaa: ”Osallistujien anonymiteetin säilyminen on aivan keskeistä. Sen suhteen itseäni mietityttää esimerkiksi se, voidaanko suodattimia käyttämällä saada esille tunnistettava joukko tai jopa yksilö, erityisesti kun omassa hankkeessani osallistujat ovat erityisryhmistä”. Kehittynytkään työkalu ei siis poista tutkijan vastuuta tietosuojasta tai tulosten oikeellisuudesta. Se, voidaanko henkilöitä tunnistaa julkisista visualisoinneista asetettujen suodattimien avulla, on ainakin toistaiseksi ihmiskäyttäjän tarkistettava.
Power Appsin ja Power Automaten osalta peruspotentiaali oli käyttäjäpalautteen mukaan hyvin ymmärrettävissä – yhdeksän kymmenestä piti Power Appsia yleisesti hyödyllisenä ja kymmenen kymmenestä oli sitä mieltä Power Automaten kohdalla – mutta kysyttäessä näkemystä oman työn kannalta vastaukset olivat enemmän jakautuneita. Kuusi kymmenestä näki Power Automatessa hyötypotentiaalia, ja Power Appsissa suhdeluku oli sama. Sanallisessa palautteessa pohdintaa aiheutti esimerkiksi ylläpito. ”Kuinka usein tehtyjä applikaatioita pitää käydä päivittämässä ja korjaamassa erilaisia virhetilanteita?” pohtii eräs kurssilainen. Vastaus on arvattava ja epätyydyttävä: Riippuu tapauksesta. Jos käyttötarkoitus säilyy samana eikä lähdedatassa tapahdu rakenteellisia muutoksia, päivitystarve on matala. Jos taas sovelluksen halutaan kertovan jotain aivan uutta, tai jos lähdedatassa tapahtuu muutoksia, on päivitystarve ilmeinen.
Itse koulutuksen osalta vaikeustaso oli sopiva tai melko sopiva yhdeksälle kymmenestä. Aikataulu – kolme täyttä päivää – sen sijaan jakoi mielipiteitä. Tämä oli ymmärrettävää, sillä koulutukset järjestettiin suhteellisen nopealla aikataululla vuodenvaihteen tienoilla, joka on sekä tiedekunnissa että palveluorganisaatioissa kiireistä aikaa. Opetukselliseen sisältöön oltiin tyytyväisiä, mutta kehitysehdotuksiakin löytyi. Yksi keskeisistä oli räätälöinti – korkeakouluyhteisö on moninaisten työtehtävien areena. Tuuli sanallisti kehitysehdotukset seuraavasti: ”Syventävä koulutustarjonta olisi tarpeen, tutkijanäkökulmasta erityisesti tilastollisten menetelmien monipuolinen soveltaminen olisi hyödyllistä. Ihannetilanteessa tieteenalan edustaja suunnittelisi sisällön yhdessä kouluttajan kanssa – tai sitten nohevimmat edustajat kouluttautuisivat ja opettaisivat sitten itse kärsivällisesti muita!”.
Power Platform -työkalujen käyttöön löytyy verkosta runsaasti itseopiskelumateriaaleja. Lisäksi korkeakouluyhteisö tarjoaa jäsenilleen maksutta Wistecin koulutuksia. Digitiimi on lisäksi juuri perustanut yhteisön Teamsiin kaikille avoimen Kansalaiskehittäminen-ryhmän, jossa automaatiotyökaluista ja low-code -kehittämisestä kiinnostuneet voivat vaihtaa ajatuksia. Ryhmälle ollaan parhaillaan suunnittelemassa säännöllistä toimintaa.
