Johtoryhmän keskiviikkopalaverissa 2.9.2020 keskitymme vuosisuunnitelman läpikäyntiin, dealine on tänään.
Aloitamme opetuksen vuosisuunnittelun dioista. Ensimmäisessä on toimenpiteitä yliopiston kysymykseen: Mitä toimenpiteitä tiedekunta aikoo toteuttaa vuonna 2021. (Taustaksi: tavoiteajassa valmistuvien osuuden nostaminen (lähtötaso v. 2019 34 % -> 40 % vuoden 2024 loppuun mennessä)
Vuosisuunnitelmaan on kirjattuna paljon sellaista, jota jo teemme ja jota kehitämme yhdessä eteenpäin. Kyseessä on pitkän tähtäimen suunnittelu. Mm. tällaisia asioita on nostettu esiin:
– OPS- ja opetustarjontatyö – selkeä peruspolku ja sopiva määrä valinnaisuutta,
– ahotoinnin ja opinnollistamisen kehittäminen,
– analytiikkatiedon hyödyntäminen mm. OPS- ja opetustarjontatyössä ja ohjauksessa
Toinen dia: Mitä toimenpiteitä tiedekunta aikoo toteuttaa vuonna 2021 opetuksen tehostamiseksi?
Toimenpiteinä on mm. (tässä vain muutama):
– Opetuksen ja ohjauksen käytäntöjen ja menetelmien tehostaminen
– Opettajille ja opiskelijoille työvälineitä ja koulutuksia
– Arjen digitalisointi
– Opetuksen ja tutkimuksen välisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen
Iltanen: ”Olemme jo tehneet paljon opetuksen kehittämiseksi, ja jatkamme. Vuosisuunnittelussa on nostettu suuntaviivoja, ja asioista viedään eteenpäin mm. syksyn työpajoissa.”
Mikko Valkama: ”Miten nämä siirtyvät käytäntöön. Esim. opettajat tutkivat, tutkijat opiskelevat. Jos opettajat tutkivat, niin mistä siihen tulee rahoitus.”
Timo Hämäläinen tuo terveiset Tietotekniikan ohjausryhmästä: Tilastointi on saatava kuntoon.
Hämäläinen: ”On saatava tietoa/dataa, jotta tiedämme, kuinka tehokasta opetus on.
Nämä kolme kohtaa nyt ainakin olisi saatava:
1. ilmoittautuneiden määrät
2. läpäisseiden määrät
3. SoleTM:ssä tuntikirjaus opintojaksokohtaisesti kuukausittain (eikä
profiililla automaattisesti kaatamalla).
Tälläinen oli TTY:llä pilottimaisesti käytössä vuoden 2018 ajan, ja se
sai positiivisen vastanoton vaikka pelättiin että se koetaan kontrollina.
Lopputuloksena saimme sen, että pystyimme vertaamaan paljonko oikeasti opetuksen
menee aikaa vs työsuunnitelma, ja paljonko aikaa per opiskelija. Erot
olivat isoja mutta niistä näkyi hyvin eri alojen eritysipiirteet ja
seuraavana vuonna työsuunnitelmien tekeminen olisi ollut paljon
helpompaa kun olisi voinut ottaa oikeat tunnit pohjalle.”
Mikko Valkama: ”Ja sama koskien tutkimuspuolta, paljonko tutkimusprojekteja tuetaan sisäisillä varoilla ja paljonko ulkoisilla.”
Jyrki Vuorinen: ”Täytyy myös muistaa, että ei voida ajatella vain rahaa, joka menee nyt. Meidän on ajateltava myös pitkällä tähtäimellä mitkä panostukset ovat hyväksi tiedekunnalle.
Mutta tulos-panossuhteen selvittäminen on kyllä tärkeää paremman ymmärryksen saamiseksi.”
Hämäläinen ehdottaa mm. tutkimuksen ja opetuksen parempaan yhteensovittamiseen mm. postdoceille enemmän opetusta, opettajien parempaa pääsyä mukaan tutkimusryhmiin.
Eveliina Nurmi: ”Olisi pyrittävä enemmän yhdistelmätehtäviin. Ja esim. opetustehtävät väitöstutkimuksen jälkeen voisivat auttaa postdoceja ”pysymään talossa.”
Jyrki Vuorisen ehdotus metatason keskusteluista, kuinka saada resurssit parempaan – optimaaliseen – käyttöön.
”Tässä ei naulata mitään käytännön nauloja vaan ylätason mietintää.”
Tutkimuksen kaksi kalvoa käydään nopeasti läpi.
Mitä toimenpiteitä tiedekunta aikoo toteuttaa vuonna 2021 tutkimuksen kv. rahoituksen vahvistamiseksi ja toinen tieteellisen tason vahvistamiseksi?
Keinoina on mm. kyselyssäkin esiin nousseet rahoitushakujen tehokas tiedottaminen, tiedon kohdentaminen tutkimusalueiden mukaan, ajan järjestäminen isojen kv.hakemusten tekemiseen mahdollisuuksien mukaan, tutkijoiden tukeminen ja kannustaminen kansainväliseen julkaisemiseen, metataitojen parantaminen jne.
Vuorinen kysyy Kirsi Aallon kommentteja vuosisuunnittelu kalvosarjan muutoksiin ja yleensäkin, sillä ”hyvät ylibyrokraatit ovat painonsa arvoisia kultaa”. Ja Kirsi on erinomainen ylibyrokraatti. Aalto lupaa käydä kaiken vielä kerran läpi. Vuosisuunnitteluun lisätään vielä yksi dia (0 kalvo), Aalto lähettää kalvosarjan eteenpäin iltapäivällä.
Kirsi Aalto muistuttaa, että Tiina Äijälä on tulossa maanantain joryyn puhumaan tietojärjestelmistä ja mitä tietoja tiedekunta haluaisi erityisesti saada. Aalto kokoaa listaa.
Perjantaina 4.9.
Keskustelemme siitä milloin järjestetään henkilöstöasioiden dekaanin Teams-kahvit. Tilaisuus keskittyy työhyvinvoinnin asioihin. Yksiköillä on iso päätäntävalta henkilöstöasioissa.
Jyrki Vuorinen toteaa, että koska yksiköt ovat niin erilaisia, niin myös erilaiset rakenteet ovat sallittuja. Yksiköissä voi olla käytössä erilaisia toimintamalleja. Tiedekunta antaa resursseja, yksiköt käyttävät – esim. toinen voi palkata 3 post docia toinen yhden professorin, tarpeen mukaan. Ja resursseja voi käyttää muuhunkin, esim. sähkötekniikalla on isot labrat, kielissä paljon yliopistonlehtoreita.
*******
The Wednesday (2.9.) meeting of the management team will focus on reviewing the annual plan, the deadline is today.
We start with teaching the annual planning slides.
First, what measures does the Faculty plan to take in 2021 to improve students’ advancement in studies?
Raising the share of students graduating within the target time from 34% in 2019 to 40% by the end of 2024.
There is a lot recorded in the annual planning that we are already doing and developing together. It is a matter of long-term planning. Among other things, every issue has been raised:
– development of education and training,
– utilization of analytical data e.g. In OPS and teaching provision work and supervision
Second slide:
What measures does the Faculty plan to take in 2021 to make teaching more efficient?
Measures include e.g. (here are just a few)
– Improving teaching and guidance practices and methods,
– Tools and training for teachers and students,
– Digitization of everyday life,
– Closer and development of cooperation between teaching and research.
Kati Iltanen: “We have already done a lot to develop teaching, and we will continue. Guidelines have been raised in the annual planning, and things are being taken forward, e.g. autumn workshops. ”
Mikko Valkama: “How to move into practice. For example, teachers research, researchers study. If teachers research, then where does the funding come from. ”
Timo Hämäläinen brings greetings from Steering Group (Computing Sciences unit): Statistics need to be put in an order! We need to get information/data so that we know how effective teaching is.
Three main things:
1. the important criteria for those who have registered
2. the criteria for those who have passed
3. SoleTM: with hourly recording per course on a monthly basis. Here was TUT: this pilot at the same time in 2018, and it received a positive reception even though it was feared that it would be perceived as a control. As a result, we were able to compare how much teaching actually takes time versus work plan, and how much time per student. Distinctly large but at the same time very visible for the specifics of different fields and the second year to do the work planning, which would have been a lot of help when you could have taken the right hours to the bottom. ”
Mikko Valkama: ”And the same applies to the research side, how much research projects are supported with internal funds and how much with external funds.”
Jyrki Vuorinen: “We need to remember that this is not just about spending money in the short term. We also need to think in the long run what investments are good for the faculty. But finding out the result-input ratio is important to gain a better understanding. ”
Hämäläinen suggests e.g. better coordination of research and teaching, e.g. more teaching for postdocs, better access for teachers to research groups.
Eveliina Nurmi: “We have to strive for more combined tasks. And, for example, teaching assignments after a dissertation could help postdocs “standing in the house.”
Jyrki Vuorinen’s proposal on meta-level discussions on how to make better use of resources. ”No practical nails are nailed here, but top-level thinking.”
The two membranes of the study are reviewed rapidly.
1. What should we do as a Faculty to increase international funding significantly?
2. What should we do as a Faculty to increase the number of publications and improve their quality?
The means are e.g. effective information on funding applications, targeted by research areas, the timing of large international applications where possible, supporting and encouraging researchers to publish internationally, etc., which also emerged in the survey.
Vuorinen asks Kirsi Aalto’s comments on the annual planning for the changes in the slide show and in general, because “good super-bureaucrats are worth their weight in gold”. And Kirsi is an excellent chief bureaucrat.
Kirsi Aalto reminds that Tiina Äijälä is coming to the jury on Monday to talk about information systems and what information the faculty would like to receive. Aalto compiles the list.
Friday 4.9.
We will discuss when the Dean’s Teams coffee will be held on the topic of staff planning. The event focuses on well-being at work issues.
The units have great decision-making power in personnel matters.
Jyrki Vuorinen states that because the units are so different, different structures are also allowed. Units may have different operating models. Faculty provide resources that units use – e.g., one can hire 3 Postdocs, another for one Professor, as needed. And resources can be used for other things as well, e.g. electrical engineering has big Labs, languages a lot of university lecturers.
Kommentit