Mikä ihme on leppäkeihäs?

En ollut ajatellut yhden pienen sanonnan vievän minua näin monimutkaisiin ajatuksiin.

Lentää ku leppäkeihäs – siinäpä vasta sanonta, ajattelin jälleen sanonnan toistaessani. Hetkeä myöhemmin seurasi jatkoajatus, tai oikeastaan kysymys. Mikä ihme on leppäkeihäs? Tämä miete sai pohtimaan sanan rakennetta: yhdyssana vaikutti muodostuvan lepästä ja keihäästä. Oliko kyseessä lepästä tehty keihäs? Loogisesti sen täytyi olla niin.

Olin aiemminkin pohtinut sanojen alkuperää silloin tällöin yliopiston suomen kielen kursseilla ja vapaa-ajalla sopivien mietiskeltävien sattuessa suuhuni tai korviini. Leppäkeihäs oli kuitenkin jotenkin erilainen, ja pohdin sitä ääneen eräänä kesäpäivänä mökillä. Taisin kysyä muilta, oliko päätelmäni oikea. En saanut suoraa vastausta, mutta isäni osasi kertoa lepän olevan suora puu. Koivu olisi kuulemma raskas ja havupuista lähtisi pihkaa – tai jotain sinne päin. Leppä olisi joka tapauksessa varsin järkevä materiaali keihääseen. Se lentäisi suoraan ja pitkälle.

Pohdiskelutuokion jälkeen menin etsimään aiheesta varmempaa tietoa ja sain selitykselle riittävästi vahvistusta. Täysin varma en ole vieläkään, mutta selitykseen tyytyväinen kuitenkin. Sanonta vaikutti ihan järkevältä, kun sille oli olemassa jokin lähtökohta. Niin monille sanonnoille on käynyt elämäni aikana: jollakin kerralla ääneen lausuminen on saanut aikaan kysymyksiä, pohdintatuokion ja etsiskelyä. Sanonnat ovat leppäkeihään tavoin usein avanneet jonkinlaisen uuden maailman, joka on samaan aikaan sekä kaukana historiassa että läsnä tässä hetkessä.

Mökin pihapiirissä kasvoi leppiä, ja pohdintaa seuraavana päivänä ne pomppasivat esiin maisemasta. Tiesin kyllä, miltä lepät näyttivät. En vain ollut ajatellut niitä keihäsmateriaalina tai leppäkeihästä muuten kuin osana nopeaa lähtöä tarkoittavaa sanontaa. En myöskään ollut ajatellut yhden pienen sanonnan vievän minua näin monimutkaisiin ajatuksiin.

Minulle oli tärkeää, että sanonnan mysteeri selvisi. Leppäkeihäs ja sen lentäminen vilahtavat joskus puheessani, mutta nykyään tiedän joka kerta vertaavani jotakin lepästä tehtyyn keihääseen ja kerron sanonnan historian, jos joku ei sitä vielä tiedä.

Nimim. Vanhoja sanontoja uusissa ympäristöissä