Koulussa tuli vastaan kielioppi

Kuvituskuva, lyijykynä, muistivihko

Miten ilmaista tekstiä järkevällä tavalla? Missä kohtaa ne pilkut ja kaikki muut hienoudet laitetaan?

Suhteeni kirjoittamiseen, äidinkielen käyttöön on ollut monimutkainen. Olen aina nauttinut äidinkielestä, tarinoiden lukemisesta, kirjoittamisestaja keskustelusta. Pienenä halusin olla kirjailija tai runoilija aina silloin kun muotisuunnitelu ja astronautin ura eivät olleet päällimmäisenä mielessä.

Koulussa kuitenkin tähän tuli vastaan kielioppi. Miten ilmaista tekstiä järkevällä tavalla? Missä kohtaa ne pilkut ja kaikki muut hienoudet laitetaan? Myös kynällä kirjoittamisessa oli hankaluuksia. Miksi täällä on isoja ja pieniä kirjaimia sekaisin kysyi äiti? En osannut vastata, tämä tapa nyt vain sattui olemaan se minkä osaan.

Eli sisäistettynä koulussa ei kiinnostanut oppia kieliopillisesti oikeita asioita, vaan niitä millä pääsisin läpi. Pyysin opettajaa tarkistamaan äidinkielen kokeeni ennen koe tilasta poistumista, ”kunhan pääsen läpi” sanoin. ”Voitko laskea pisteet yhteen ja kertoa sainko yli 8 pistettä”, mikä oli vaatimus läpi pääsyyn. Se riitti minulle.

Myöhemmin aloin kirjottamaan tarinoita ja päiväkirja tekstejä, luin ahkerasti. Äidinkieli oikeasti kiinnosti minua, akateeminen menestys ei.

Minä kielenkäyttäjänä, Nainen, 15-19 vuotta, Pirkanmaa