Olen koko työurani, lähes 40 vuotta, työskennellyt sähköalalla, jossa naisten osuus on todelle pieni, alle 10 %. Olen osallistunut tuhansien uusien insinöörien koulutukseen, ja opiskelijoiden joukossa naispuolinen opiskelija on edelleen samanlainen harvinaisuus kuin jo opiskeluaikanani. Olen käynyt lukuisia keskusteluja siitä, tarvitaanko alalle lisää naisia vai onko tekniikka vain poikien juttu.
Toisaalta olen nähnyt, kuinka monesta melkoisen huonolla lähtöosaamisella varustetusta pojasta on vuosien varrella kehittynyt alan kelpo osaaja, kun hän on tehnyt töitä oman osaamisensa eteen. Osaamisen karttumisen myötä kiinnostuskin on kasvanut. Onpa muutaman opiskelijan äiti lähettänyt kiitoksia, kun poika on saatu lopulta valmiiksi insinööriksi. Naisopiskelijoiden kanssa jutellessa on usein tullut esiin se, etteivät he ole aluksi uskoneet pärjäävänsä tekniikan alalla. On luultu, ettei ”kasin matikalla” pärjää. Opintojen edetessä onkin huomattu, ettei pojillakaan ole sen kummoisempi osaaminen.
Miksi naisten pitäisi kiinnostua enemmän tekniikasta?
Elämme yhä teknistyvässä maailmassa, ja tekniikassa tehdyt ratkaisut ja valinnat vaikuttavat kaikkiin elämänaloihin. Tekniikka mahdollistaa yhä monipuolisempia tuotteita, ratkaisuja tai palveluita. Tarvitaan erilaisten käyttäjien näkemyksiä siihen, miten tekniikkaa käytetään ja hyödynnetään. Samoin teknistyvä työelämä tarvitsee lisää osaavaa ja työvoimaa.
Tekniikka tarjoaa jo monta erilaista alaa, jotka vielä jakautuvat erilaisiin toimialoihin ja -työtehtäviin. Töitä voi tehdä eri puolilla maata ja maailmaa. Monet tehtävät ovat hyvin keskeisiä toimivalle yhteiskunnalle, vaikka ne eivät näykään tosi-tv-sarjoissa. Tekniikan alan työtehtävät ovat myös tilastojen perusteella melko hyvin palkattuja, ja eteneminen on kiinni omasta halusta tai tavoitteista.
Edelleen ihmettelen: mikseivät tytöille ja naisille kelpaa siistit sisätyöt, vaikka niistä vielä maksetaankin ihan hyvin?
Harsia, Pirkko. 2021. Yliopettaja, talotekniikka, Rakennettu ympäristö ja biotalous, Tampereen ammattikorkeakoulu.
Teksti: Pirkko Harsia.
Julkaistu: 24.9.2021
Kommentit