Vielä muutama kymmenen vuotta sitten metallikappaleita työstettiin karuissa olosuhteissa. Mielikuva likaisesta ja meluisasta työympäristöstä piti jokseenkin paikkansa. Nykyisin tilanne on toisenlainen: käsityötä on yhä vähemmän, ja koneet valmistavat tuotteita turvallisesti ja meluttomasti. Töitä on automatisoitu ja robotteja valjastettu ihmisen avuksi eri työvaiheissa.
Tulevaisuuden työtehtävät muuttuvat ja uudet teknologiat muokkaavat tulevaisuuden työkuvia. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja häviää. Uusiin työnkuviin liittyvät olellisesti mm. robotit, tekoäly, digitalisaatio, 3D-tulostaminen, virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) sekä 5G- ja 6G-verkkojen nopea tiedonsiirto. (Frilander 2018; Linturi & Kuusi 2018).
Jenni Frilander (2018) kuvaa 20 elämänaluetta, joille on luvassa muutoksia. Nousevia ammatteja ovat muun muassa paikkatietoekspertti, virtuaalipalvelumanageri, virtuaalietäopas, virtuaalisomistaja, seurapeliavustaja, e-urheiluvalmentaja, e-urheilija, elämysopas, tosi-VR-tähti, VR-tapahtumakoordinaattori, VR-terapeutti, verkkopelivalmentaja, AR/VR-haptiikkapuvustaja ja haptiikkahuoltaja. Eivätkö nämä kaikki kuulostakin ammateilta, jotka sopivat kaikille sukupuolesta riippumatta?
Bruun & Hokkanen (2016) toteavat, että 3D-tulostaminen on mullistanut sekä tuotannon että logistiikan. Valmistaminen 3D-tulostamisella voidaan nähdä yhtenä kestävän kehityksen toimenpiteenä. Materiaalia lisäävä valmistus tulee yleistymään, ja se tulee huomioida nykyisessä insinöörikoulutuksessa. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) insinöörikoulutuksessa asia on jo huomioitu, ja TAMKin konetekniikan tutkinto-ohjelmassa 3D-tulostaminen on yksi pakollinen opetussuunnitelman sisältö (Tampereen ammattikorkeakoulu 2021).
Virtuaalitodellisuuden tekniikat ovat tuoneet oppimiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Nina Smolander on raportoinut artikkelissaan Virtuaalitodellisuus oppimisympäristönä hoitotyön opiskelijoiden kokemuksista VR-ympäristössä. Hän toteaa, että virtuaalitodellisuus edistää oppimista, koska se tehostaa keskittymistä ja oppimiskokonaisuuden hahmottaminen parani. (Smolander 2020.)
Vaikka virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen eri alojen oppimisympäristönä on vielä melko vähäistä, VR:n ja AR:n käyttö eri aloilla tulee lisääntymään. Osaajia tarvitaan ympäristöjen kehittäjiksi ja hyödyntäjiksi. Opetuksen alalle tarvitaan opettajia, jotka ottavat uusia teknologioita rohkeasti käyttöön.
Tekniikan alalla on jo nyt nähtävillä pula tekijöistä. Teknologiateollisuuden osaajatarveselvityksestä (2021) ilmenee, että ikääntymisen takia kymmenen vuoden sisällä tarvitaan 130 000 uutta osaajaa, eli vuosittain noin 13 300. Kun luemme tulevaisuuden työtehtävälistaa, osaajaselvitystä ja tulevaisuuden uusia teknologioita, on selvää, että nyt jos koskaan naisten kannattaa hakeutua opiskelemaan tekniikkaa ja erityisesti konetekniikkaa. Tutkinnon jälkeen on mahdollisuus työllistyä monenlaisiin työtehtäviin. Naisia kaivataan myös ammatillisiksi opettajiksi. Mukavaa työtä on tarjolla, ja mikä parasta, palkkakin on ihan hyvä ja työllistyminen jokseenkin varmaa.
Lähteet
Bruun, M., & Hokkanen, M. (2016). Materiaalia lisäävä valmistus. Mikkelin ammattikorkeakoulu, D: Vapaamuotoisia julkaisuja, 84.
Frilander, J. (2018). Raportti: 20 suurta muutosta ja yli 200 tulevaisuuden työtä – Mikä on sinun uusi
ammattisi? Luettu 17.2.2022. https://yle.fi/uutiset/3-10156148
Linturi, R., & Kuusi, O. (2018). Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 1, 2018.
Smolander, N. (2020). Virtuaalitodellisuus oppimisympäristönä. Älykkäitä toimintamalleja oppimisympäristöihin: 6Aika tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103096900
Tampereen ammattikorkeakoulu. (2021). Opinto-opas. Konetekniikan tutkinto-ohjelman rakenne. Luettu 17.2.2022. https://opinto-opas-ops.tamk.fi/index.php/fi/167/fi/49529/19I112/year/2021
Teknologiateollisuuden osaajatarveselvitys. (2021). Selvitys: Teknologiateollisuus tarvitsee lisää digiosaajia – myös ulkomailta. 21.9.2021. Luettu 17.2.2022. https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/21/selvitys-teknologiateollisuus-tarvitsee-lisaa-digiosaajia-myos-ulkomailta/
Teksti: Keränen, Marja. 2022. Lehtori, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri, Tampereen ammattikorkeakoulu.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Julkaistu: 15.3.2022
Kommentit