Matematiikkaa, solubiologiaa ja ongelmanratkaisua – mistä on biolääketieteen tekniikka tehty?

Kuvassa bionerin opiskelijoita, joilla päällä uudet samppanjankultaiset haalarit.

Tampereen yliopistossa voi opiskella bioteknologiaa ja biolääketieteen tekniikkaa kahdessa eri koulutuksessa. Toisesta valmistuu filosofian maisteriksi ja toisesta diplomi-insinööriksi. Kerron hiukan jälkimmäisestä, koska sitä itse opiskelen nyt neljättä vuotta.

Mitä on bioteknologiaa ja biolääketieteen tekniikka?

Meidän omia aloja ovat sekä biotekniikka että lääketiede. Biotekniikka on näistä kahdesta varmasti vieraampi, mutta siinä keskiössä on eliöiden ja solujen hyödyntäminen erilaisissa prosesseissa. Monesti tavoitteena on löytää ja luoda kestävämpiä ratkaisuja esim. mikrobeja hyödyntäen.

Lääketiede on varmasti monelle ennestään tuttu ja minusta se on alana hyvin mielenkiintoinen. Kuitenkin vasta opiskellessa olen tajunnut, kuinka monenlaisia osaajia alalla tarvitaan. Itse haluaisin tulevaisuudessa työskennellä teknologiaratkaisujen parissa, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia.

Nämä kaksi alaa yhdistyvät biolääketieteeksi. Yhdistyminen on mahdollistanut esim. lääkeaineiden valmistamisen mikrobien avulla. Meidän opinnoissa voikin keskittyä opiskelemaan siis jompaakumpaa, molempia tai jotain siltä väliltä oman kiinnostuksen mukaan.

Itse haluaisin tulevaisuudessa työskennellä teknologiaratkaisujen parissa, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia.

Opiskelija makaa sohvalla ja selailee Ipadia
Kiltahuoneella opiskelemassa

Meidän opinnot yleisesti

Meidän opinnot kestävät 3 + 2 vuotta eli ensin valmistuu tekniikan kandiksi ja sitten diplomi-insinööriksi. Ensimmäinen vuosi koostuu pitkälti kaikille tekniikan opiskelijoille yhteisistä matematiikan, fysiikan ja kemian kursseista. Toisesta vuodesta lähtien opintoja pystyy enemmän suuntamaan siihen, mikä kiinnostaa eniten. Kandivaiheessa pääaineita on kaksi: bio- ja ympäristötekniikka sekä biolääketieteen tekniikka. Lääketieteen tekniikka sisältää vielä kolme 20 opintopisteen kokonaisuutta (biomateriaalit ja kudosteknologia, terveydenhuollon tietotekniikka sekä biolääketieteen laitteet ja järjestelmät), joista valitaan yksi.

DI-vaiheessa on neljä pääainevaihtoehtoa, joihin kandivaiheen opinnot jo suuntaavat, mutta pääainetta voi myös suhteellisen helposti vaihtaa kesken opintojen. Itse luin kudostekniikkaa kandivaiheessa ja nyt diplomivaiheessa pääaineeni on health technology and informatics.

Kaiken kaikkiaan meidän opinnot ovat hyvin monipuoliset ja opiskelijat voivat muokata opintojaan helposti oman kiinnostuksensa mukaan. Myös sivuaineen voi valita koko Tampereen yliopiston opintotarjonnasta!

Alussa mainitsin myös toisesta saman nimisestä koulutuksesta, joka myös kuuluu Tampereella lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaan. Se kestää 3 +2 vuotta, ja sieltä valmistuu luonnontieteen kandiksi ja filosofian maisteriksi. Meillä on osittain samoja kursseja sekä muutama hyvin limittäin menevä pääaine. Isoin ero on varmasti matematiikka ja fysiikka, jotka eivät kuulu pakollisena filosofian maisterin tutkintoon.

”Kaiken kaikkiaan meidän opinnot ovat hyvin monipuoliset ja opiskelijat voivat muokata opintojaan helposti oman kiinnostuksensa mukaan”

Millaisia kursseja meillä käytännössä on?

Ipad, johon tehty tummalle sivulle muistiinpanoja solubiologiasta
Solut-kurssin muistiinpanoja

Kurssit ja kurssien toteutustavat vaihtelevat toki paljon oman pääaineen mukaan ja monesti vielä pääaineen sisällä voi olla valinnanvaraa siinä, mitä kursseja haluaa käydä. Usein kurssit kuitenkin koostuvat luennoista, harkoista, harkkatehtävistä, ryhmätyöstä ja tentistä. Meillä on myös erilaisia labrakursseja valittavana, joissa tehdään labratöitä ja niiden pohjalta raportteja. Esimerkiksi soluviljelykurssilla kasvatettiin ja kuvattiin hiiren soluja. 

Monet luennot tallennetaan, joten itse katson usein luennot etänä jälkikäteen ja harkoissa pyrin käymään paikan päällä. Yliopistossa olen oppinut opiskelemaan yhdessä ja huomannut, kuinka paljon mukavampaa ja nopeampaa se on. Yksin helposti jämähtää ongelmakohtiin, mutta yhdessä miettiessä niistä pääsee nopeammin eteenpäin. 

Esimerkiksi soluviljelykurssilla kasvatettiin ja kuvattiin hiiren soluja. 

Miten päädyin opiskelemaan tänne?

Lukiossa opiskelin biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa ja monet kaverit, jotka olivat samoilla kursseilla aikoivat hakea lääkikseen, joten se oli myös oma suunnitelmani jonkun aikaa. Jossain kohtaa aloin kuitenkin miettiä tarkemmin, että onko lääkärin työ oikeasti se, mitä haluisin tehdä vai kiinnostaako lääkis vain sen arvostetun/suositun koulutuksen takia. Tuntui, että sinne kuuluu hakea, jos on mahdollisuudet päästä sisään. Matematiikka on aina ollut yksi suosikkiaineeni ja lääkiksessä sitä tarvitaan lähinnä pääsykokeissa, joten aloin etsiä muita vaihtoehtoja.

Lukiossa kävin kuuntelemassa lääkiksen esittelyä ja siellä esittelijä muistutti, että sairaalassa työskenneltäessä kuolema on aina läsnä. Tämä viimeistään sai tajuamaan, että korkeakouluun hakiessa pitää miettiä myös, mitä haluaa tehdä työkseen. Lääkiksessä opiskeltavat asiat kiinnostivat minua, mutta työ, jossa välillä voi olla ihmishenki vaakalaudalla, kuulosti henkisesti liian raskaalta.

Löysin biotekniikkaan liittyviä erilaisia opintoja ja tuntui, että näissä opinnoissa yhdistyy parhaiten matematiikka ja biologia. Tampereen yliopistossa lääketiede vaikutti olevan toisen pääainevaihtoehdon keskiössä, niin päädyin hakemaan tänne.

”Jossain kohtaa aloin kuitenkin miettiä tarkemmin, että onko lääkärin työ oikeasti se, mitä haluisin tehdä vai kiinnostaako lääkis vain sen arvostetun/suositun koulutuksen takia.”

Iloisia ja innostuneita opiskelijoita samppanjankultaisissa haalareissa ja teekkarilakit päässä kosken rannalla
Fuksit matkalla teekkarikasteeseen

Mikä on ollut kiinnostavinta?

Musta parasta meidän opinnoissa on se, että niistä voi tehdä omannäköiset ja kurssitarjonta on laaja. Opiskelukaupunkina Tampere on osoittautunut kyllä hyväksi valinnaksi, koska tapahtumia on paljon. Varsinkin tamperelainen teekkarikulttuuri on yhteisöllisyydellään ja monipuolisuudellaan vienyt minut ihan mennessään. Olen ollut mukana järkkäämässä niin oman killan fuksitoimintaa, tehnyt tiktokkeja kuin nakkeillut (vapaaehtoisena järjestelyapurina) vuosijuhlilla. Erilaisia ja erikokoisia kerhoja tapahtumia ja pestejä riittää. Uskon, että jokainen, joka haluaa, löytää täältä oman paikkansa. Omaa osaamistaan on mahdollisuus kartuttaa valtavasti myös kurssien ulkopuolella.

Aluksi suosikkikurssejani olivat ne, joilla opin ymmärtämään paremmin ihmiskehon toimintaa solutasolla ja, kuinka lääkeaineet vaikuttavat. Myöhemmin yllätin kuitenkin itsenikin, kun huomasin innostuvani ohjelmoinnin kursseista. Niissä ongelmanratkaisutaidot ovat keskiössä ja se sopii minulle.

Mihin voi työllistyä?

Diplomi-insinööri koulutus ei suoraan johda mihinkään yhteen tiettyyn ammattiin vaan työllistymisvaihtoehdot ovat todella laajat. Moni työtehtävä kuitenkin vaatii vahvaa ongelmanratkaisukykyä, analyyttisyyttä ja tiedonhakutaitoja, jotka kehittyvät kurssista riippumatta. Työelämässä tarvittava spesifi osaaminen muuttuu ja lisääntyy koko ajan, joten on tärkeää, että on motivoitunut kehittämään omaa osaamistansa valmistumisen jälkeen myös työelämässä.

Useat meistä ovat työskennelleet tai työskentelevät yliopiston tutkimusryhmissä opintojen ohella. Kuitenkin tutkijan ura on vain yksi monista urapoluista, joille meidän alalta voi päätyä. Useat työllistyvät vaihteleviin tehtäviin lääketieteen tai biotekniikan alan yrityksiin. Kuitenkin diplomi-insinöörin tutkinnolla on hyvin mahdollista työllistyä itseä kiinnostaviin tehtäviin myös eri alalle kuin mitä on opiskellut.

”Moni työtehtävä kuitenkin vaatii vahvaa ongelmanratkaisukykyä, analyyttisyyttä ja tiedonhakutaitoja, jotka kehittyvät kurssista riippumatta.”

Kenelle tämä koulutus sopii?

Mielestäni meidän opinnot yhdistelevät juuri hyvin, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa, joten jos yksi tai useampi näistä kiinnostaa, niin tämä tutkinto voisi sopia sinulle. Näiden aineiden määrä opinnoissa kuitenkin vaihtelee pääaineesta riippuen. Lisäksi itseäni kiinnosti lääketiede, ja se on ollut vahvasti osana opintoja, kun valitsin pääaineeksi heti kandivaiheessa lääketieteentekniikan.

Kiinnostuksen lisäksi motivaatio oman osaamisen ja tietotaidon kehittämiseen on osoittautunut tärkeäksi ominaisuudeksi sekä opinnoissa että työelämässä. Opinnot voivat ajoittain olla haastavia, mutta aina on saanut apua, kun sitä on pyytänyt.

Vasta yliopistossa opiskellessa olen tajunnut, kuinka monia eri aloja on olemassa ja kuinka harvasta olin edes hakiessani tietoinen. Kannattaakin oikeasti pysähtyä hetkeksi miettimään, mikä kiinnostaa ja lueskella kokemuksia eri aloilta ja selailla millaisia kursseja missäkin tarjotaan. Uskalla muuttaa suunnitelmia ja löytää uusia unelmia! 

Kirjoittajasta:

Olen Amanda, neljännen vuoden bioteekkari eli opiskelen bioteknologiaa ja biolääketieteen tekniikkaa. Kuten mainitsin teekkarikulttuuri ja opiskelijaelämä on vienyt mukanaan, mutta vapaa-ajalla nautin jäätelöstä ja CrossFitistä.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi