Tekniikoita tenttiin

Tunnista millainen lukija/opiskelija olet! Mikä tekniikka sinulle sopii?

Minä en oikeastaan ennen yliopistoon tuloa ollut edes miettinyt, mitä kaikkia erilaisia oppimistekniikoita on olemassa. Ylioppilaskirjoituksiin luinkin vain, no, lukemalla. Yliopistoon päästessäni huomasin, että pelkkä kirjan lukeminen uudelleen ja uudelleen ei ole kovin tehokasta, varsinkin jos kirjassa on 500 sivua.

Oman oppimistekniikan löytäminen pohjaa todella vahvasti siihen millainen oppija olet. Tärkeintä on, että opit. Itse ymmärsin olevani visuaalinen oppija. Kuvista ja tuherruksista vihon reunaan on minulle huomattavaa hyötyä. Kuitenkin, paperille kirjoittaminen on hidasta ja olen luonteeltani tehokkuutta vaativa, joten minun piti keksiä miten visuaalisuutta saa tuotua tylsään Word-tiedostoon.

Itse ymmärsin olevani visuaalinen oppija. Kuvista ja tuherruksista vihon reunaan on minulle huomattavaa hyötyä.

Seuraavaksi ymmärsin, että en opi vain lukemalla. Minun pitää haastaa itseäni miettimään, mitä juuri luin ja mikä siinä on tärkeää. Siksi kysymystekniikka onkin minulle yksi tehokkaimmista oppimismenetelmistä.

Oppismistekniikan löytäminen ei tarkoita, että pitäisi tyytyä vain yhteen. Toisaalta tietyt oppimistekniikat toimivat toisissa aineissa paremmin kuin toisissa. Uskaltaisin väittää, että kielten opiskelussa on varmasti käytössä eri tekniikat kuin matematiikan opiskelussa.

Alle olen listannut muutamia suosikkitekniikoitani ja vähän avannut niiden sisältöä. Useimmat tekniikoista keskittyvät tenttikirjojen lukemiseen, mutta kirjan tilalle voi ajatella minkä tahansa materiaalin tai vaikka omat luentomuistiinpanot.

Mieleenpainaminen

Selaa kirja läpi ja pohdi mikä on sen sanoma, mitä otsikko kertoo kirjasta ja mitä sen perusteella kirjasta voisi oppia.

Lue seuraavaksi otsikot ja selaa sisällysluettelo. Tässä kohtaa voi olla hyvä pitää vierellä kurssin osaamistavoitteita. Missä luvuissa tai kappaleissa esitellään asioita, jotka vastaavat osaamistavoitteita?

Lue johdanto ja yhteenveto.

Seuraavaksi laske kuinka paljon sinulla on aikaa, mitkä luvut tai kappaleet koit tärkeimmiksi, vai kannattaako perehtyä vähän kaikkiin. Jos sinulla on hyvin aikaa, voit lukea tärkeimmistä asioista jopa kokonaisia lukuja.

Jos aikasi on tiukalla, lue lukujen ensimmäiset ja viimeiset kappaleet tai kappaleiden ensimmäiset ja viimeiset virkkeet. Näin saat hyvän käsityksen kirjasta ja voit yhdistää sen tietoja muuhun materiaaliin.

Kysymystekniikka

Tämä tekniikka on oma suosikkini ja yllä on myös mallikuva, miten voit tehdä oman kysymystaulukkosi. Mikä tahansa taulukko-ohjelma käy. Myös monilla tekstinkäsittelyohjelmilla pystyy luomaa taulukoita, mutta ne ovat hieman kankeampia käyttää.

Luo taulukko, johon tulee kaksi saraketta: kysymys ja vastaus. Tämän jälkeen ala käydä tenttikirjaa läpi, esimerkiksi edellisen esimerkin tavoin ja listata kysymyksiä kirjasta. Samaa voit tehdä myös luennon aikana luennoitsijan puhuessa.

Itse käytän kahdenlaista taulukon täyttötapaa. Ensimmäinen tapa on tehdä ensin pikaisella silmäyksellä kysymyksiä ja vastata niihin syvemmällä perehtymisellä seuraavalla opiskelusessiolla. Toinen tapa on vastata kysymyksiin heti ne kirjoitettuaan eli perehtyä aiheeseen heti syvemmin.

Muistiinpanotekniikat

Yleensä muistiinpanot auttavat asioiden muistamista, kun niihin palaa jälkikäteen. Luennoillakin muistiinpanoja tehdään yleensä siksi, että ennen tenttiä on mukava palata luentoon ja poimia sieltä vinkit tenttiin. Itse teen aina muistiinpanot, mutta harvemmin kyllä palaan niihin sen jälkeen. Tulinkin siihen tulokseen, että muistiinpanotekniikkani ovat varmaan vääriä ja nykyinen tekniikkani ei hyödytä minua tenttiin valmistautuessa. Tätä tekstiä kirjoittaessa perehdyin muutamiin muistiinpanotekniikoihin, jotka listaan alla.

• Muistikortit (hyviä sanojen ja käsitteiden kanssa)
• Avainsanalistat (auttaa muistamaan kokonaisuuksia)
• Miellekartat (asioiden yhteyksien hahmottaminen)
• Oman puheen nauhoittaminen (kuuntelemalla oppiminen)

Mielikuvatekniikka

En ole varmasti ainoa joka kirjoittaa kauppalistan, mutta jättää sen kotiin eikä muista yhtään mitä siinä luki. Mielikuvatekniikka auttaakin muistamaan ison joukon erilaisia asioita, joilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä toisiinsa. Mielikuvatekniikka toimii myös hyvin tenttialueen hahmottamisessa. Asioiden muistaminen helpottuu kun rakentaa niiden välille yhteyksiä, mielikuvia. Jos olet visuaalinen oppija, voit muodostaa asioihin kuvayhteyksiä. Jos taas opit parhaiten kuuntelemalla, kannattaa yhdistää asioihin ääniä.

Katso video ja testaa tätä tekniikkaa käytännössä:

Tauottamistekniikka (pomodoro-tekniikka)

Tämä tekniikka kulkee useasti nimellä tomaattitekniikka tai 25-minuuttia-tekniikka. Tekniikan tarkoitus on, että siinä tulee ”kiire” opiskella, koska opiskeluaika on lyhyt. Tämä tekniikka toimii etenkin, jos on vaikea keskittyä lukemaan isoja kokonaisuuksia.

Se myös motivoi opiskelemaan, kun voi ajatella opiskelevansa vielä yhden 25 minuuttia, verrattuna siihen että opiskelisi vielä yhden tunnin. Näin tekniikka toimii:

1. Laita ajastimeen 25 minuuttia.
2. Kun kello soi, kirjaa ylös mitä teit.
3. Pidä viiden minuutin tauko.
4. Toista alusta.
5. Kolmen tai neljän 25 minuutin jälkeen on hyvä pitää myös pidempi tauko (15-30 minuuttia).

Tämä tekniikka toimii minulla hyvin niinä päivinä, kun opiskelu ei millään nappaa. Ajatus ”teenpä muutaman tomaatin” on paljon houkuttelevampi, kuin että tekisi hommia pari tuntia.

Toivottavasti näistä vinkeistä on apua!

– Jenni