Yliopistossa opiskeleminen pähkinänkuoressa

Opiskelija istuu tietokoneen äärellä.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.

Askarruttaako sinua, millaista opiskelu yliopistossa on ja miten se eroaa toiseen asteen opetuksesta? Tämä blogiteksti on lyhyt infopaketti yliopistossa opiskelun käytännön asioista, kuten aikatauluista, kursseista, tenteistä ja omien opintojen suunnittelusta.

Yleistä

Yliopistossa opiskelu on pääsääntöisesti hyvin itseohjautuvaa ja vapaata. Lukiosta ja ammattikoulusta poiketen yliopistossa opiskelu vaatii itsenäistä aikatauluttamista ja siten myös opiskelijoiden opintojen suoritustahti on hyvin yksilöllistä. Kurssien suorittaminen ja opintojen edistyminen on omalla vastuulla, mutta apua löytyy, jos opinnot tuntuvat takkuavan.

Yliopistossa lukuvuosi jakautuu tyypillisesti neljään periodiin ja jokaisen periodin jälkeen on perioditauko. Perioditauolla ei ole kontaktiopetusta eli esimerkiksi luentoja, mutta tentit ja deadlinet saattavat sijoittua kyseiselle viikolle. Myös kesällä on tarjolla vaihtelevia opintoja.

Opintojaksoista eli kursseista

Opiskelijat istuvat luentosalissa.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.

Kurssin aikana työskentely etenee tyypillisesti luentojen ja niiden teemojen tahdissa. Kurssista riippuen luentoja voi olla esimerkiksi kerran tai kaksi viikossa. Suurimmilta osin luennoille osallistuminen on vapaaehtoista (mutta kannattavaa), vaikkakin joillain kursseilla on läsnäolopakko. Kaikista vapaimpia ovat itsenäisesti suoritettavat verkkokurssit, joissa opiskelu etenee sähköisesti esimerkiksi Moodlessa eli kurssin suorittamisen aikataulu on täysin opiskelijan suunniteltavissa. Se, kuinka paljon opiskelu vaatii läsnäoloa on hyvin kurssi- ja alakohtaista sekä myös sidonnainen opintojen vaiheeseen (kandivaihe on usein enemmän läsnäoloa vaativa kuin maisterivaihe).

Kurssit jatkuvat tyypillisesti 1-2 periodin ajan ja ne päättyvät tenttiin tai muuhun kurssityöhön, kuten esseehen tai oppimispäiväkirjaan.

Pandemiavuosien myötä myös luentojen nauhoittaminen ja mahdollisuus katsoa nauhoitteet kurssialustalta jälkikäteen on yleistynyt. Luentojen sijaan kursseilla voi myös olla seminaarityöskentelyä, jossa opiskelijat pitävät toisilleen esitelmiä kurssin mittaan ja kehittyvät vertaispalautteen sekä opettajan palautteen avulla. Kurssien aikana voi myös olla joko pakollisia tai vapaaehtoisia välitehtäviä ja -tenttejä, joista suoriutuminen saattaa myös vaikuttaa kurssin lopulliseen arvosanaan kurssityön rinnalla. Kurssit jatkuvat tyypillisesti 1-2 periodin ajan ja ne päättyvät tenttiin tai muuhun kurssityöhön, kuten esseehen tai oppimispäiväkirjaan. Osassa kursseista on tarjolla useita eri suoritustapoja, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimman esimerkiksi itsenäisen akvaariotenttimisen tai luennoille osallistumisen ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisen väliltä.

Tenteistä

Opiskelija istuu tietokoneen äärellä.
Suurin osa tenteistä järjestetään nykyään sähköisenä. Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.

Tentillä tarkoitetaan koetta, jossa tentitään kurssilla annettu materiaali, kuten luennot ja kurssikirjallisuus. Tentti voi olla paperinen tai sähköinen, joskin suuri osa yliopiston tenteistä järjestetään nykyään sähköisenä. Tampereen yliopistolla sähköiset tentit ovat usein akvaariotenttejä, jossa opiskelija valitsee haluamansa tenttiajan tietyn aikataulun puitteissa ja käy itsenäisesti tekemässä tentin yliopiston tiloissa sähköisen Exam -tenttijärjestelmän avulla. Yliopiston Exam -tiloissa tentti suoritetaan yliopiston tietokoneella videovalvonnassa. Sähköisiä tenttejä järjestetään myös esimerkiksi Moodlessa, jolloin opiskelija voi suorittaa tentin etänä omalla tietokoneellaan.

 

Vapaus – uhka vai mahdollisuus?

Yliopistossa opiskelun itsenäisyys saattaa kuulostaa pelottavalta ja opinnoissa edistyminen voi kuulostaa vaikealta. Voin kuitenkin vakuuttaa, että opiskeluelämän vapaus ja joustavuus on ehdottomasti enemmän mahdollisuus, kuin uhka. Itse nautin suuresti siitä, että voin välillä nukkua pidempään tai pitää opiskeluista vapaapäivän vaikkapa keskellä viikkoa, jos siltä tuntuu. Mahdollisuus suunnitella omien päiviensä sisältöä ja opiskelun aikataulua on etu, josta ei välttämättä työelämään siirryttäessä pääse enää nauttimaan.

Mahdollisuus suunnitella omien päiviensä sisältöä ja opiskelun aikataulua on etu, josta ei välttämättä työelämään siirryttäessä pääse enää nauttimaan.

Punainen ratikka pysäkillä.
Tampereella ratikkalinja liikennöi tiheästi eri kampusten välillä. Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.

Yliopistoelämän vapaus mahdollistaa myös tutkinnon rakentamisen juuri omien kiinnostuksen kohteiden näköiseksi. Tampereen yliopistolla on vapaa sivuaineoikeus, jonka myötä opiskelijat saavat vapaasti valita haluamiaan kursseja oman alan opintojensa rinnalle. Allekirjoittanut on esimerkiksi valinnut hallintotieteiden lisäksi kauppatieteiden, viestinnän, tietojohtamisen ja yhteiskuntatutkimuksen opintokokonaisuuksia. Tampereen korkeakouluopiskelijat voivat myös hakea ristiinopiskelijaksi, jolloin esimerkiksi yliopiston opiskelija voi ilmoittautua Tampereen ammattikorkeakoulun tarjoamille kursseille ja päinvastoin. Tampereella ratikkalinja mahdollistaa helpon ja nopean liikkumisen Tampereen korkeakoulujen eri kampuksien välillä, jos esimerkiksi sivuainekurssin luento-opetus järjestetään eri kampuksella, kuin omien opintojen opetus.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka opiskelu on itseohjautuvaa, on siihen myös saatavilla monipuolista ohjausta ja apua korkeakouluyhteisön sekä useimmiten myös oman ainejärjestön tuutoreiden puolesta. Tampereen yliopistossa tarjottavan ohjauksen ja tuen tavoitteena on tukea opintojen sujumista ja hyvinvointia ja se jakautuu kolmeen tasoon: tiedekunnan tarjoamiin ohjauspalveluihin, yhteisiin ohjauspalveluihin ja muihin tuen tahoihin. Ohjauspalveluista voit lukea lisää Tampereen yliopiston sivuilta sekä aiemmasta blogipostauksesta.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka opiskelu on itseohjautuvaa, on siihen myös saatavilla monipuolista ohjausta ja apua korkeakouluyhteisön sekä useimmiten myös oman ainejärjestön tuutoreiden puolesta.

Yhdessä opiskelua yliopistolla.
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto.

Olen itse motivaation puutteen iskiessä ottanut tavaksi lähteä yliopiston tiloihin opiskelemaan kavereiden kanssa tai vaan muiden opiskelijoiden keskelle, sillä koen vertaistuen usein auttavan. Olen myös hyödyntänyt yliopiston neljä kertaa viikossa järjestämiä etäopiskelusessioita, joissa voi opiskella samaan aikaan muiden opiskelijoiden kanssa Pomodoro-opiskelutekniikan tahtiin. Pomodoro-tekniikassa opiskelu jaetaan ajastimen avulla 25 minuutin jaksoihin, joita erottaa lyhyet tauot. Lisäksi olen löytänyt Tampereen vilkkaasta opiskelijaelämästä mukavaa tekemistä tasapainottamaan opiskelun aiheuttamaa kuormitusta. Uskallankin väittää, että Tampereella järjestettävistä monipuolisista opiskelijatapahtumista, urheilumahdollisuuksista ja ainejärjestö- ja kerhotoiminnasta löytyy varmasti jokaiselle mieluisaa vapaa-ajan tekemistä opiskelun ohelle.

 

Kirjoittajasta

Olen Sofia, kolmannen vuoden hallintotieteiden opiskelija. Pääaineeni on kunta- ja aluejohtaminen ja sivuaineina luen kauppatieteitä, viestintää, tietojohtamista ja yhteiskuntatutkimusta. Minua kiinnostaa osallisuuden, johtamisen sekä strategia- ja kehittämistyön teemat erityisesti julkisella sektorilla.

 

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi