Kuinka opiskelijat asuvat?

Tässä blogissa opiskelijamme kertovat erilaisista asumisjärjestelyistään ja –paikoistaan. Olemme kokeneet monia asumisjärjestelyitä yksinasumisesta huoneen jakamiseen ja seitsemän hengen kämppiselämään ja näistä kokemuksista kertomalla tahdomme auttaa sinua löytämään itsellesi sopivan asuinmuodon opintojesi ajaksi. Kokemustemme lisäksi haluamme jakaa erilaisten asuinjärjestelyiden hyviä ja huonoja puolia, sekä antaa vinkkejä jaetun asumisen haasteisiin. 

Jenni – pidin yksin asumisesta 

Olen saanut osani erilaisista asunnoista opiskelujeni aikana Tampereen yliopistossa. Kun muutin Tampereelle opiskelemaan arkkitehtuuria, se oli ensimmäinen kerta, kun en asunut vanhempieni luona. Muutin TOAS:in soluun, vain kävelymatkan päähän yliopistolta, jossa asuin toisen tytön kanssa. Meillä oli omat huoneet, mutta jaoimme keittiön sekä kylpyhuoneen keskenämme. Muutto sujui tehokkaasti ja asunnon vuokra oli halvin mahdollinen. Muistaakseni se oli jopa alle 300 euroa kuukaudessa. En ollut kuvitellut itseäni asumassa toisen ihmisen kanssa, mutta yllätyksekseni yhteiset ruokailuhetket ja leffaillat tekivät yhteiselosta aika mukavaa.   

Ensimmäisen vuoden jälkeen muutin yksiöön. Se oli noin 30 neliötä kahden ratikkamatkan päässä kampukselta. Rakennus oli vastavalmistunut ja minulla oli näköala siirtolapuutarhan yli. Yksiö oli kalliimpi mihin olin tottunut, mutta tuet riittivät sen maksuun. Tunsin oloni välillä yksinäiseksi, koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun en asunut kenenkään kanssa, mutta se auttoi minua itsenäistymään ja tunsin jonkinnäköistä vapautta. Vaihtoni aikana asuin myös yksiössä Pariisissa, mutta kustannukset suurkaupungissa opettivat, ettei Tampereen hintoja tule ottaa itsestäänselvyyksinä.   

Jälkeenpäin olen asunut kumppanin kanssa isommissa kolmioissa, mutta välillä kaipaan omaa huonetta ja mahdollisuutta sosialisoida kämppäkavereiden kanssa, kun siltä tuntuu. Yhteiselo pakottaa myös käymään ulkona ja aktiviteeteissa, kun taas yksin tai kumppanin kanssa eläessä voi muuttua hieman sohvaperunaksi. Suosittelen kokeilemaan erilaisia asumisjärjestelyitä välillä oman mukavuusalueen ulkopuolelta, jotta omakuva sekä sopeutumiskyky kasvaisivat mahdollisimman paljon.   

Claudia – jaoin huoneen kahden muun kanssa 

Olen asunut yksin, huonekavereiden kanssa, kämppiksen kanssa ja tällä hetkellä asun yhdessä kumppanini kanssa. Kaikilla asumisjärjestelyillä on ollut omat positiiviset ja negatiiviset puolensa, mutta uskon aidosti, että jokaisen olisi hyvä kokeilla yhteisasumista, sillä eihän muuten voi tietää sopiiko se itselle vai ei. 

Ensimmäisen Erasmus-vaihtoni aikana asuin opiskelija-asuntolassa, jossa jaoin huoneen ja kylpyhuoneen kahden muun tytön kanssa ja keittiön ja pyykinpesuhuoneen koko asuntolan kanssa. En ollut koskaan aikaisemmin kuvitellut laittavani itseäni tällaiseen tilanteeseen, mutta asuinkustannusten myötä päädyin asuntolaan. Lopulta voin hyvällä mielellä sanoa, ettei kokemukseni asuntolaelämästä ollut läheskään niin paha, kuin olin kauhukuvissani olettanut. Kulttuurieroista ja henkilökohtaisista oudoista tavoista huolimatta meistä tuli huonekavereideni kanssa myös ystäviä. Toisella huonekavereistani oli tapana herätä aamukolmelta joko opiskelemaan tai rukoilemaan, kun taas toinen huonekaverini saattoi nukkua iltapäivään asti. Heidän englannin taitonsa olivat myös huomattavasti minua heikommat, mutta siitä huolimatta jaoimme mukavia hetkiä ja nautimme yhdessä asumisesta. Oli myös mahtavaa asua samassa asuntolassa muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa, kokkailla yhdessä jaetussa keittiössä ja opiskella yhteisessä opiskelutilassa. 

Toisen kerran asuin ulkomailla jälleen Erasmus-vaihdon, mutta myös korkeakouluharjoittelun yhteydessä. Tällä kertaa jaoin kokonaisen asuinhuoneiston vain yhden kämppiksen kanssa. Voisikin kuvitella, että yhden kämppiksen kanssa kokonaisen asunnon jakaminen olisi helpompaa, kuin kahden muun kanssa huoneen jakaminen, mutta ajoittain minulle kävikin juuri päinvastoin. 

Ensimmäiset neljä ja puoli vuotta opinnoistani Tampereella asuin koirani kanssa kaksiossa. Halusin asua mieluummin kaksiossa, kuin yksiössä, sillä tahdoin koirallani olevan riittävästi tilaa. Tämä tietenkin vaikutti asumiskustannuksiin, jotka olivat noin 650-700 euroa kuukaudessa yksityisellä vuokranantajalla. Keväällä 2025 päätimme kumppanini ja koirani kanssa muuttaa POAS:in uuteen kohteeseen. Uusi asuntomme on kolmio ja vuokra on noin 1000 euroa kuukaudessa, mikä ei ole erityisen edullinen, mutta kuitenkin edullisempi kuin edellinen asuntoni, jonka kustannuksista vastasin yksin. Talomme on suunnattu nuorille työskenteleville aikuisille sekä opiskelijoille, ja toistaiseksi olemme viihtyneet uudessa kodissamme erinomaisesti. 

Daphne – 15 vuoden kokemus yhteisasumisesta 

Siitä asti, kun muutin omilleni, olen asunut erilaisissa jaetuissa asunnoissa. Voi siis sanoa, että minulla on paljon kokemusta ja monta tarinaa kerrottavana. Tässä blogissa keskityn kuitenkin vain kaikkein mieleenpainuvimpiin kertomuksiin. 

Suurimmat asunnot, joissa olen asunut, ovat olleet viiden ja kuuden hengen kesken jaettuja ja nämä kokemukset olivat toistensa täydelliset vastakohdat. Ensimmäisessä kohteessa asuin kuuden tuntemattoman kanssa opiskelija-asuntolassa Saksassa. Siellä minulla ei ollut mitään sananvaltaa siihen, kenen kanssa elintilani jaoin. Jälkimmäisessä taas jaoimme yksityisen asunnon, johon valitsimme asuinkumppanit huolellisesti haastatteluiden kautta, jotta saimme valittua sopivimmat kämppikset yhteiseen kotiimme. 

Pienin asuntoni puolestaan oli huone, jonka jaoin toisen tytön kanssa. Tämä tapahtui vaihto-opintojeni aikana Yhdysvalloissa, missä on muutenkin yleistä asua asuntolassa. Olen jakanut myös erilaisia yksityisiä asuntoja yksittäisten asuinkumppaneiden kanssa, kuten tälläkin hetkellä täällä Tampereella. Nykyisin asun ystäväni kanssa TOAS:in jaetussa asunnossa aivan keskustakampuksen lähellä. Vuokramme on noin 800 euroa kuussa, mikä on sijaintiin ja asunnon kokoon nähden hyvinkin kohtuullinen. Asunnon tilavassa olohuoneessa ja avokeittiössä olemme järjestäneet monet illanistujaiset ja leffaillat. 

Seuraavaksi jaan muutamia vinkkejä, joiden avulla olen onnistunut navigoimaan läpi 15 vuoden yhteisasumisesta. Henkilökohtaisesti pidän eniten kahden tai kolmen henkilön kanssa asumisesta, sillä viiden tai kuuden henkilön kanssa asumisessa on jo huomattavasti haastetta. Olen myös jakanut keittiön kokonaisen asuntolan kanssa Erasmus-vaihtoni aikana Tampereella, mutta sitä en voi suositella kenellekään yhtä lukukautta pidemmäksi ajaksi.  Toisaalta vain yhden henkilön kanssa asuessa ei välttämättä pääse nauttimaan yhteisöasumisen hyvistä puolista, jos asuinkumppani ei ole kanssasi täysin samalla aaltopituudella. 

Yhteisasumisen edut ja kuinka selvitä vastoinkäymisistä 

Kuten voit arvata, meidän mielestämme yhteisasumisessa on monia etuja verrattuna yksin asumiseen. 

• Ilmiselvimpänä tietenkin taloudelliset edut. Yhteisasuminen on huomattavasti edullisempaa, kuin yksin asuminen. Todennäköisesti voit saada todella mieluisan asunnon jaettavaksi jopa halvemmalla, kuin jos maksaisit pienempää asuntoa yksin. 

• Asuintilan jakaminen tarkoittaa useimmiten myös muiden asioiden jakamista. Näin ollen voit jakaa myös kotityöt, vuokranantajan kanssa asioinnin ja muut ikävät ja pakolliset asiat asuinkumppanin kanssa, eikä kaikesta tarvitse selvitä yksin. 

• Meille myös yksi merkittävimmistä eduista yhteisasumisessa olivat/ovat sen tuomat sosiaalisetedut. Asuinkumppani voi parhaimmillaan olla hyvä ystävä, jonka kanssa järjestää yhteisiä illanistujaisia tai peli-iltoja. Erityisesti Suomen pitkän ja synkän talven keskellä pakollinen vuorovaikutus asuinkumppanin kanssa voi tehdä ihmeitä. 

Tietenkin yhteisasumisessa on omat huonot puolensa, erityisesti jos et voi vaikuttaa siihen, kenen kanssa asuintilasi jaat. Jopa ystävien kanssa voit huomata, etteivät siisteyskäsityksenne tai taloudelliset tottumuksenne sulaudu täysin yhteen. 

• Yhteisten vastuiden jakamista helpottaa, jos kaikille on selkeää mitä keneltäkin odotetaan. Siispä yhteiset säännöt ja kommunikaatiokyky tekevät yhteisasumisesta helpompaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi viikoittaista siivouslistaa tai arkiaskareiden muuttamista peliksi. 

• Kommunikaatiotaidot korostuvat myös yhteisasumisen sosiaalisessa puolessa. Omien rajojen, toiveiden ja odotusten selkeällä kommunikoinnilla voi välttää turhia riitoja ja edesauttaa sitä, että jokainen asukas tuntee olonsa turvalliseksi ja mukavaksi yhteisessä kodissa. Esimerkiksi ystävän tai puolison kanssa yhteen muuttaessa on tärkeää keskustella kotitöiden jakamisesta, oman tilan tarpeesta ja konfliktitilanteiden käsittelemisestä jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. 

Kaikki tämä huomioon ottaen, me suosittelemme erilaisten asumismuotojen kokeilemista, jotta voit selvittää, mikä niistä todella sopii juuri sinulle! Yhteisasumisessa tärkeintä on selkeä kommunikaatio ja avoin mieli.