TOP3 asiaa, joita eniten kaipaan kampukselta

Ihmisiä istumassa Oasiksessa penkeillä ja sohvilla.
Kuva: Oasis

Tampereen yliopiston kampuksilla on mukavuuksia, joita etäopetuksessa opiskeleva jää kaipaamaan. Omaan TOP3-listaani kuuluvat Oasis, yliopiston ruoka ja monipuoliset liikuntapalvelut.

Olen niitä ihmisiä, jotka kesälomallakin kaipaavat ainakin vähän yliopistolle. Päällimmäisenä syynä ei kuitenkaan ole itse opiskelu, vaan erilaiset kampuksella opiskelun mukavuudet.

Tänä syksynä opiskelu alkoi kotoa käsin, koska vain pakollinen pienryhmäopetus järjestetään livenä. Vaikka etäopetus sujuu hyvin, puuttuu minulta kotoa tiettyjä asioita, jotka olennaisesti lisäävät opiskelumotivaatiota.

Tässä TOP 3 asiaa, joita kaipaan keskustakampukselta.

OASIS

Et ehkä ole kuullutkaan tästä Pinni B:n toisessa kerroksessa sijaitsevasta väsyneen opiskelijan keitaasta.

Oasiksen sivuilla on kuvia supervärikkäästä säkkituolien täyttämästä huoneesta. Slogan ”rainbows, unicorns & hoverboards” pinkissä kyltissä ohjasi minut ensi kertaa Oasikseen. Hoverboardeja ei löytynyt – eikä vielä silloin yksisarvisiakaan, nyt niitä jo on – mutta löysin paikan, joka on pitänyt hyvää huolta opiskelukunnostani jo monta vuotta.

Oasiksessa voi pelata pelejä yksin, kavereiden tai tuntemattomien kanssa.

Oasiksessa voi pelata pelejä yksin, kavereiden tai tuntemattomien kanssa. Pelejä eri alustoille on tolkuton määrä. Tietokonepelit ovat aina saatavilla ja lisäksi erilaisilla konsoleilla voi pelata määrättyinä pelipäivinä. Toki Oasiksessa on myös lautapelejä ja sarjakuvia.

Tärkein asia Oasiksessa itselleni ei kuitenkaan ole viihde, vaan nukkuminen. Jos Oasis on liian meluisa, voi kömpiä ”luolaan” joka löytyy käytävältä, kun katsoo polviensa korkeudelle. Kesken opiskelupäivän on ihanaa voida käpertyä pehmeään peittoon nukkumaan päiväunet tai pidemmät.

Kesken opiskelupäivän on ihanaa voida käpertyä pehmeään peittoon nukkumaan päiväunet tai pidemmät.

Oasiksessa on myös kone, josta saa kolikolla kahvia, teetä tai kaakaota.

Kun Oasis on auki, siellä järjestetään myös tapahtumia ja erilaisiin työryhmiinkin voi liittyä, mikä kerryttää työkokemusta ja muutaman opintopisteen. Tästä tai mistä tahansa muusta voit kysyä lisää avuliailta Keymastereilta – astut sisään ja kysyt vain ääneen ”Kuka täällä on Keymaster?”

Kampusareenan nurmikkorinne, Reaktorin terassi jossa opiskelijoita syömässä.
Joka päivä jostain yliopiston useasta ravintolasta löytyy maukas ateria. Kuvassa ravintola Reaktorin terassi Hervannan kampuksella. Kuva: Tampereen yliopisto

Ruoka

Kaipaan yliopiston ruokaa.

Jos kuulut niihin, joiden mielestä kouluruoka on pahaa, tämä kohta saattaa yllättää sinut. Makuja on monia, mutta kehtaan väittää, että joka päivä jostain yliopiston useasta ravintolasta löytyy maukas ateria. Sanon näin siitä huolimatta, että kerran tarjolla oli keitettyä porkkanaa ja perunaa porkkanaperunapihvien kanssa. Se kerta hieman huvitti.

Yliopiston eniten kaipaamani ruoka on kuitenkin nimenomaan kasvisruoka. Omasta mielestäni parasta ruokaa saa Juveneksen ravintolan parvella olevasta VegeSÅÅSBAR:ista, tuttavallisemmin vegebarista. Vegebarin antimissa parasta on itsetehty fiilis. Onnea on, kun saa joka päivä tuoretta sämpylää ja leivänpäällistä, yleensä maukasta hummusta vaihtelevin höystein. Kaikki ruoka on myös vegaanista ja kokeille voi ehdottaa uusia ideoita.

Onnea on, kun saa joka päivä tuoretta sämpylää ja leivänpäällistä, yleensä maukasta hummusta vaihtelevin höystein.

Kaikessa yliopistoruoassa on se hyvä puoli, että ei tarvitse tehdä itse ruokaa, ruokaa saa ottaa (melkein) niin paljon kuin haluaa ja se on edullista. Ateria maksaa opiskelijalle noin 3 euroa, erikoisateriat kuten burgerit vähän enemmän.

Ihmisiä seisomassa steppilautojen päällä ryhmäliikuntatunnilla.
Yliopistossa päätin tehdä pienen rempan ja aloin liikkua. Yliopistoliikunta tekee sen onneksi aika helpoksi. Kuva: Tampereen yliopisto

Ryhmäliikunta

Jos kouluruoan lisäksi vihasit myös koululiikuntaa, niin tässä hyviä uutisia – SportUnin ryhmäliikunta on ihan parasta!

Itse en ole oikein koskaan liikkunut, mutta sitä alkaa katua kun mahdollisesti ensimmäiset selkä-, niska- ja muut kivut iskevät siinä kahdenkymmenen ikävuoden paikkeilla ja raihnaisuus siitä vaan lisääntyy. Yliopistossa päätin tehdä pienen rempan ja aloin liikkua. Yliopistoliikunta tekee sen onneksi aika helpoksi.

Kouluaikana tykkäsin periaatteessa monista lajeista, mutta epävarmuus muiden edessä ja erityisesti liikunnan pakollisuus saivat minut inhoamaan liikuntatunteja. Vaikka yliopistossa on paljon ihmisiä, en ole huomannut, että kukaan katselisi ketään arvostellen. Mikä parasta, liikkuminen on täysin vapaaehtoista!

Mikä parasta, liikkuminen on täysin vapaaehtoista!

Lajivaihtoehtoja on monia: zumbaa, pilatesta, venyttelyä, kiinteytystä, punttia. Itse olen pitänyt erityisesti Combat-tunneista. Lisäksi on olemassa erilaisia kursseja, esimerkiksi ratsastusta.

Ilmaista liikkuminen ei ole, mutta kyseessä on todennäköisesti elämäsi monipuolisin ja halvin jäsenyys. Ja kun on maksanut koko vuodesta syksyn alussa, niin kovasti se oman kokemuksen mukaan motivoi käymään liikkumassa edes joskus…

– Satu

Satu Japanissa.
Kirjoittajasta: Olen viimeisen vuoden englannin opiskelija ja kirjoitan parhaillaan graduani. Sain myös englannin ja ranskan opettajan pätevyyden viime keväänä ja olen siitä asti opettanut kieliä netissä. Paras opiskelukokemukseni oli vaihto Japanin Fukuokassa, missä opiskelin puoli vuotta Japanin kieltä ja kulttuuria. Kielten lisäksi harrastan mm. kaikenlaisia pelejä ja kuvataidetta.

Kommentit

Allekirjoitan kaiken tämän! Voisi hakea uudelleen opiskelemaan ihan vain koska Oasis, ruoka ja liikunta.

Ankkapeli

24.9.2020 17:16

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi