Kielten tutkinto-ohjelmassa opetus järjestetään pääasiassa opintosuunnan kielellä, eli englanniksi, ruotsiksi, saksaksi tai venäjäksi. Tampereen yliopistolla on myös kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, joissa opetus on luonnollisesti englanniksi. Vieraita kieliä tarvitaan myös muissa tutkinto-ohjelmissa, sillä kaikkea tietoa ei ole saatavilla suomeksi, ja kielitaito on tärkeä valmius kansainvälisessä maailmassa. Jos omasta kielitaidosta on epävarmuutta, saattaa vierailla kielillä opiskelu stressata. Muistan elävästi, kuinka käytävän ilma tuntui oikein kihelmöivän jännityksestä ennen ensimmäistä venäjänkielistä tuntia, olihan monilla taustalla ainoastaan lukiossa opiskeltu lyhyt venäjä. Lohdutukseksi voin sanoa, että kaikki selvisivät hengissä tuolta ensimmäiseltä tunnilta, ja nyt vuosikurssini opiskelee jo neljättä vuotta, joten kokemusta vieraalla kielellä opiskelusta on kertynyt runsaasti. Toivon, että tässä blogitekstissä kertomistani vinkeistä on apua kaikille jännittäjille, jotka tuntevat epävarmuutta oman kielitaitonsa riittävyydestä opintoihin.
1. Usko kykyihisi ja lopeta virheiden pelkääminen
Vieraan kielen käyttämistä ei kannata stressata, ja kova stressi voi jopa haitata opiskelua ja aiheuttaa esimerkiksi keskittymisvaikeuksia tai uupumusta. Todellisuudessa kielten oppimista ja käyttämistä saattavat häiritä enemmän erilaiset myytit ja uskomukset kuin yksilön kyvyt. Maailmalla elää yhä sitkeästi uskomus, ettei kaikilla ole kielipäätä, mutta kannattaa muistaa, että kielten omaksuminen on ihmiselle luontaista, vaikkei se olisikaan onnistunut perinteisillä kielten oppitunneilla. Usein puhutaan myös siitä, kuinka kielten opiskelu tulisi aloittaa lapsena, mutta kielten oppiminen tehokkaasti on mahdollista aikuisenakin, joten ei kannata luovuttaa, vaikkei kieltä vielä hallitsisi sujuvasti. Opinnoissa itseäni jännitti erityisesti venäjän suullisen viestinnän kurssi, mutta kun luotin itseeni, pystyin kommunikoimaan tehokkaasti virheistä huolimatta. Kielen tuottamisessa täydellinen todella on hyvän vihollinen, sillä varsinkaan opintojen alussa en olisi saanut sanaa suustani, jos olisin pyrkinyt vain täydellisyyteen. Natiivipuhujien konventioista poikkeaminen ei aina ole edes varsinainen virhe, vaan se voidaan nähdä luonnollisena osana kansainvälistä viestintää.
(Konventio tarkoittaa sovittuja vakiintuneita käytänteitä. Esimerkiksi englannin kielessä on sovittu, että verbi “read” taipuu epäsäännöllisesti, mutta säännöllisen -ed-päätteen lisääminen ei riko kielen perustavanlaatuisia sääntöjä.)
2. Omaksu akateeminen kieli huomaamattasi
Kieltä oppii yliopistolla huomaamattaan mielekkäiden sisältöjen opiskelun kautta; samalla kun olen kuunnellut luentoja vaikkapa postkolonialismista ja lukenut artikkeleita, olen oppinut myös sanaston, jonka avulla aihetta käsitellään. Välillä tuntuukin helpommalta keskustella omaan alaan liittyvistä teemoista kuin aivan arkipäiväisistä asioista. Yliopistolla käytetään akateemista kieltä, johon kuuluu tiettyjä konventioita ja vakiintuneita fraaseja, jotka auttavat löytämään olennaisia asioita tekstistä, ja jotka auttavat myös oman tekstin tuottamisessa.
(Myös akateemiset konventiot ovat vakiintuneita käytänteitä, joista esimerkkinä tyylit, joilla käytettyihin lähteisiin viitataan.)
3. Älä takerru yksittäisiin sanoihin
Väistämättä teksteissä tulee vastaan sanoja, joita ei ymmärrä, mutta lukemisesta tulee raskasta jos jatkuvasti joutuu kääntämään sanoja. Tällöin kannattaakin lukea tai kuunnella vähän pidemmälle, sillä merkitys voi hyvin selvitä kontekstista, tai ainakin selviää, onko sana ymmärtämisen kannalta tärkeä. Ehkä pystyt päättelemään merkityksen myös sanan muodosta tai muiden osaamiesi kielten perusteella.
4. Hyödynnä tarjolla olevia resursseja
Yliopistolla on tarjota erilaisia resursseja kielenkäytön avuksi, ja niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Uusia sanoja kannattaa lähteä etsimään MOT Kielipalveluiden sanastoista, ja kielikeskuksella kieliä voi opiskella oppitunneilla alkeista ylöspäin. Yliopisto tarjoaa myös mahdollisuuksia käyttää kieltä autenttisissa tilanteissa, esimerkiksi opiskelijavaihdossa tai kansainvälisenä tuutorina. Kurssien opettajilta kannattaa rohkeasti pyytää apua, ja oman kokemukseni mukaan opettajat ovat osanneet selittää asiat ymmärrettävästi pyydettäessä.
5. Opiskele yhteisöllisesti
Opettajien lisäksi oppimisen apuna ovat opiskelukaverit, joiden kanssa tietoa voi muodostaa ja jakaa yhdessä. Kurssilaisten kanssa kannattaa keskustella siitä, miten he ovat ymmärtäneet kurssin asiat, ja innokkaimmat opiskelijat ovat muodostaneetkin yhteisiä lukupiirejä. Opiskelutapoja on monia, jokainen voi esimerkiksi kirjoittaa suomenkielisen tiivistelmän tietystä alueesta ja jakaa sen muille avuksi, tai jokainen voi vaikkapa vuorollaan opettaa muille tietyn aihepiirin asiat.
6. Käytä kieltä strategisesti
Kukaan ei hallitse edes äidinkieltään täydellisesti, saati sitten vierasta kieltä. Yliopistolla käsitellään haastavia asioita, ja vastaaminen voi olla hankalaa suomeksikin, joten on aivan luonnollista, että välillä vastauksen muodostaminen vieraalla kielellä takkuilee. Haluamme sanoa enemmän kuin mihin juuri sillä hetkellä kykenemme, ja esimerkiksi olennainen sanasto saattaa olla vielä hukassa. Tällöin tarvitsemme kommunikaatiostrategioita, ja kommunikointitilanteista voi selvitä esimerkiksi selittämällä asian omin sanoin, antamalla esimerkkejä, käyttämällä läheisiä synonyymejä, luomalla itse sanoja, kääntämällä sanoja suoraan suomesta, pyytämällä apua ja joskus kommunikointi on onnistunut jopa miimin avulla. Koen aktiivisen osallistumisen tärkeäksi, jotta vastaamisen kynnys ei nouse liian korkeaksi, ja samalla on mahdollisuus edistyä keskustelijana. Tietysti kielitaitoa kannattaa myös pyrkiä kehittämään, ja itseäni on auttanut erityisesti kielen käyttäminen myös vapaa-ajalla, eikä esimerkiksi videoiden katselu tai uutisten lukeminen ole edes tuntunut opiskelulta. Sanalistojen pänttäämisestä on yliopistossa tuskin enää hyötyäkään, vaan kielen oppii parhaiten käytössä.
7. Valmistaudu hyvin ja varaa aikaa
Hyvä valmistautuminen auttaa opinnoissa pärjäämisessä ja opetusta pohjustaviin artikkeleihin kannattaakin tutustua ajatuksella etukäteen. Artikkelit perehdyttävät sekä aiheeseen että kieleen, jolla aihetta käsitellään, ja kun aihetta tuntee jo jonkin verran on opetusta helpompi seurata. Tiedonhakuun ja kirjoittamiseen on hyvä varata enemmän aikaa kuin vastaavien tehtävien tekemiseen äidinkielellä, varsinkin jos vieraan kielen käyttö tuntuu hitaalta. Työskentelyä voi nopeuttaa pyrkimällä ajattelemaan vieraalla kielellä, jottei ajatuksia tarvitse lähteä kääntämään suomen kieleltä.
”Inaction breeds doubt and fear. Action breeds confidence and courage. If you want to conquer fear, do not sit home and think about it. Go out and get busy.” – Dale Carnegie
Dale Carnegien sanoin: ”Inaction breeds doubt and fear. Action breeds confidence and courage. If you want to conquer fear, do not sit home and think about it. Go out and get busy.” Vapaasti suomennettuna toimettomuus aiheuttaa epäilyksiä ja pelkoja, kun taas toiminta synnyttää itseluottamusta sekä rohkeutta, joten pelkoja ei voiteta istumalla kotona ja murehtimalla, vaan kokeilemalla ja kokemalla asioita. Yliopisto on paikka, johon tullaan kehittymään, eikä kielitaidon tarvitse valmiiksi olla sujuva, jotta opinnoissa voisi menestyä. Kielen käyttämiseen tulee opintojen edetessä varmuutta pikkuhiljaa, joten omaa kielitaitoa ei etukäteen kannata turhaan murehtia.
Hyödyllisiä linkkejä:
- Tule opiskelemaan Tampereen yliopistoon | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)
- Korkeakoulujen yhteishaku: kevään 2. Yhteishaku 16.3.-30.3.2022
- Tampereen yliopiston hakukohteet keväällä 2022
- Chattaa opiskelijoiden kanssa
Kirjoittajasta
Olen Reetta, neljännen vuoden venäjän opiskelija, joka on pärjännyt kiitettävästi opinnoissa, vaikka taustalla olikin ainoastaan lukiossa opiskeltu lyhyt venäjä.
Kommentit