Monipuolinen selkokielen asiantuntija ja selkokirjailija Tuija Takala piti meille eilen webinaarin selkokielestä. Hän työskentelee nykyisin myös Stadin ammatti- ja aikuisopiston äidinkielen opettajana. Nostan tässä esiin muutaman teeman koulutuksesta ja linkkaan materiaalit ja pari suositeltua lähdettä.
Tuija Takala kertoi, että selkokieli kehitettiin 1960-70-luvuilla Ruotsissa kehitysvammaisten tarpeisiin. Tavoitteena oli osallistumisen tukeminen. Pian huomattiin, että selkokielestä on apua monille muillekin käyttäjäryhmille. Selkokeskuksen arvion mukaan noin 11-14 % Suomen väestöstä hyötyisi selkokielestä. Se tukee ymmärtämistä esimerkiksi, jos on lukivaikeus, tarkkaavaisuushäiriö, muistisairaus tai on S2-opiskelija.
Jokainen opettaja näyttää mallia kielenkäytölle ja jokaisen tulisi oivaltaa, että kieli ja opetuksen sisältö liittyvät aina yhteen. Tämän oivaltaminen on keskeinen juttu kielitietoisuudessa, painotti Tuija Takala. Kielitietoisuuteen kuuluu myös se, että opettaja jatkuvasti arvioi omaa kielen käyttöään suhteessa kohderyhmäänsä. Tässä arvioinnissa on hyvä ajoittain palata kielitaidon tasoihin.
Opettajan ei kannata vain kysyä, ymmärsivätkö opiskelijat. Tällöin on liian helppoa vain hymyillä ja nyökätä, vaikka asia olisikin osin jäänyt epäselväksi. Parempi on pyytää opiskelijaa toistamaan asia omin sanoin. Kielitietoinen opettaja käyttää tähän vuorovaikutukseen aikaa.
Teeman käsittely jatkuu alkusyksystä webinaarin jatko-osalla. Silloin esillä ovat mm. selkokuvat, -videot ja -puhe. Siitä tulee tietoa tämän blogin koulutukset-sivulle.
Hyviä lähteitä selkokielestä
- Tuija Takalan Selkoviestinnän perusteet -webinaarimateriaali (Prezi)
- Selkokeskuksen pikaopas selkokieliseen kommunikointiin, voit myös tulostaa julisteita
- Selkokeskuksen selkokieli-sivusto
- Leealaura Leskelän kirja: Selkokieli – Saavutettavan kielen opas (2019)
Matleena Laakso, TAMK
Kommentit